KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET

  • Energiajärjestelmien sähköistymisen merkitys CO2-päästöjen leikkaamisessa

    Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan energiajärjestelmien sähköistyminen voi vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Kokonaisnäkemys sähköistymisen hyödyistä ja haitoista sekä suorista ja epäsuorista vaikutuksista yhteiskuntaan puuttuu.

    Sähköistymistä voidaan hyödyntää muun muassa liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, rakennusten lämmittämisessä sekä digitalisoinnissa. Sähköntuotannon kehittyminen vähäpäästöiseksi ja eri sektoreilla tapahtuva sähköistyminen voivat avata uusia mahdollisuuksia suurille päästöleikkauksille. Sähköistyminen ja sähkön hinnanmuodostuksen periaatteet tulevat muuttumaan ja muuttamaan sähkön roolia kulutushyödykkeenä ja tuotannontekijänä.

    Teknisten ratkaisujen kustannustehokkuus ja päästövähennysten marginaalikustannukset ohjaavat sitä, millä tavoin näihin sähköä päästöttömänä energiankantajana hyödyntäviin tulevaisuuskuviin päästäisiin kiinni ja mitkä sektorit ovat houkuttelevimpia sähköistää.

    Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda selkeä kuva sähköistymisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista Suomessa, sekä erityisesti sen vaikutuksista päästöjen leikkaamiseen vuoteen 2035 ja 2050 mennessä. Tarkoituksena on selvittää myös, mitkä ovat sähköistymisen yhteiskunnalliset vaikutukset.

    Käytännössä: Hankkeessa luodaan kokonaiskuva sähköistymisestä arvioimalla sähköistymisen vaikutuksia sähköntuotantoon, hiilidioksidipäästöihin ja yhteiskuntaan yhdistämällä olemassa olevaa ja viimeisintä tutkimustietoa aiheesta. Hanke tuottaa kriittisen arvion sähköistymisestä osana laajempaa energiamurrosta suhteessa tekniikkaan, talouteen, liiketoimintaan, yhteiskuntaan ja politiikkaan.

    Hanke on jaettu kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa tehdään tilannekatsaus sähköistymisestä ja skenaariomallinnukset Suomen energiajärjestelmästä ja sähköistymisen tuomien muutosten vaikutuksesta järjestelmään. Toisessa osassa analysoidaan teollisuuden energiankäyttöä ja teollisten prosessien sähköistymistä. Teknologiakartoituksen osana tehdään arvio siitä, mitä teknologioita sähköistymiseen tarvitaan sähkön osuuden kokonaiskysynnän kasvattamiseksi eri sektoreilla. Kolmas osa tarkastelee kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat sähköistymisen yhteiskunnallisten vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

    Hanke toteutetaan 1.6.2020–31.5.2021.

    Mukana ovat Aalto-yliopisto, SYKE ja VTT.

    Lisätietoja

    Peter Lund
    Aalto-yliopisto
    puh. 040 515 0144

  • Kuluttajien merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja Suomen ilmastopolitiikassa

    Kulutusperäiset päästöt eivät ole laskeneet Suomessa, ja kuluttajien on vaikeaa löytää tietoa eri kulutusvaihtoehtojen ilmastovaikutuksista. Kuluttajat tulisi aktivoida päästövähennysten miettimiseen etenkin sellaisilla alueilla, joissa kuluttajien valinnoilla on merkitystä.

    Suomen ilmastopaneeli on aiemmin tutkinut kohtuullista kuluttamista. Raportissa ei kuitenkaan huomioitu, että myös yhteiskunta tekee runsaasti valintoja ja vaikuttaa päästöjen määrään kuluttajien puolesta. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten kulutuksesta syntyneitä päästöjä voidaan vähentää ja miten kuluttajien ilmasto-ohjauksesta voidaan tehdä tehokkaampaa. Näin voidaan löytää nykyistä paremmat perusteet määrittää kuluttamiselle selkeät tavoitteet.

    Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on selvittää kuluttajien valintojen merkitystä Suomen päästövähennysten ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen vuoteen 2035 mennessä. Hanke arvioi, millaisia lisätoimia kuluttajat voisivat tehdä ja mitkä ovat niiden suurimmat päästövähennyspotentiaalit. Hanke keskittyy erityisesti lisätoimiin, joihin ei voida suoraan vaikuttaa yhteiskunnan päästövähennysten ohjauskeinoilla.

    Käytännössä: Hanke selvittää eri kulutuksen osa-alueita, mikä on nykyskenaarioiden mukaan kuluttajien päästötoimenpiteiden merkitys ja millä toimenpiteillä muutosta saadaan aikaiseksi. Hankkeessa muodostetaan päästökuilun kattamiseksi kaksi skenaariota, joissa arvioidaan kuluttamista vähentävien toimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien hiilijalanjälkeen. Tämän perusteella selvitetään lisätoimet, jotka kuluttajien odotetaan tekevän päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

    Hanke kerää yhteen myös kuluttajien tekemien toimenpiteiden kokonaismerkitystä Suomen päästövähennystarpeissa ja pyrkii löytämään uusia ohjauskeinoja kulutukselle. Lopuksi arvioidaan, miten kuluttajatoimet vaikuttavat Suomen kulutusperäisiin päästöihin.

    Hanke toteutetaan 1.4.202030.6.2021.

    Mukana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, SYKE ja LUKE.

    Lisätietoja:

    Jyri Seppälä
    Suomen ympäristökeskus
    puh. 040 740 1708

  • Metsien hyödyntämisen ilmastonäkökohtiin liittyviä tietotarpeita, väittämiä ja uskomuksia – tieteellinen perusta ja tulkinta

    Metsien hyödyntämiseen liittyy olennaisesti hiilikierto, jonka yksityiskohdista on erilaisia käsityksiä kansalaisten, päättäjien ja metsäammattilaistenkin keskuudessa. Syitä tilanteeseen ovat muun muassa metsien hyödyntämiseen liittyvä voimakas taloudellinen intressi tai suojeluun tähtäävä toiminta, minkä takia faktapohjaista tietoa tulkitaan helposti omien näkökulmien kautta.

    Tavoite: Hankkeen tarkoituksena on selkeyttää julkisuudessa yleisesti olevia tietotarpeita, väittämiä tai uskomuksia metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Työssä selvitetään väittämien ja uskomusten paikkansapitävyys ja laaditaan niihin ja tietotarpeisiin liittyvät selventävät, tieteelliseen tietoon perustuvat kuvaukset ja tulkinnat. Kohderyhmänä on tietotarpeista, väittämistä ja uskomuksista riippuen suuri yleisö, asiantuntijat ja/tai päättäjät.

    Käytännössä: Työ toteutetaan seitsemässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan eniten julkisuudessa olleet tietotarpeet, väittämät ja uskomukset, joiden ymmärryksen puutteella tai väärällä tulkinnalla voi olla haitallista vaikutusta Suomen ilmastopolitiikan toteutumiseen tai metsien hyödyntämiseen. Toisessa vaiheessa priorisoidaan keskeisimmät tietotarpeet, väittämät ja uskomukset, joita on tarvetta selventää. Kolmannessa vaiheessa paneelin jäsenet laativat priorisoituihin tietotarpeisiin, väittämiin ja uskomuksiin tieteelliseen tietoon perustuvat kuvaukset ja tulkinnat.

    Seuraavassa vaiheessa erikseen tunnistetut ulkopuoliset asiantuntijat täydentävät paneelin kirjoituksia siten, että ilmaisujen takana voivat olla kaikki kirjoittajat. Viidennessä vaiheessa pyydetään kuvauksiin ja tulkintoihin tarvittaessa kommentteja ministeriöltä ja sidosryhmiltä. Kuudennessa vaiheessa julkistetaan vaiheittain kuvauksia ja tulkintoja Ilmastopaneelin verkkosivulla. Tarvittaessa hankkeessa palataan ensimmäiseen kohtaan ja valitaan työstettäväksi uusia, kiireelliseksi ja tärkeiksi koettuja tietotarpeita, väittämiä ja uskomuksia. Viimeisessä vaiheessa hanke tekee valmistuneista kuvauksista ja tulkinnoista Ilmastopaneelin yhteenvetoraportti ja julkistaa kokonaisuuden.

    Hanke toteutetaan 1.5.2020–31.1.2021.

    Mukana ovat Helsingin yliopisto, LUKE ja SYKE.

    Lisätietoja:

    Jyri Seppälä
    Suomen ympäristökeskus
    puh. 040 740 1708

  • Sopeutumisen alueelliset ulottuvuudet ja ohjauskeinot muuttuvaan ilmastoon (SUOMI)

    Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisella pyritään varautumaan ilmaston muuttumiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sopeutumistoimenpiteitä voidaan tehdä ennakoivasti tai reaktiivisesti. Toimenpiteet voivat olla julkisen sektorin suunnittelemia tai autonomisia yksityisen sektorin tai muiden toimijoiden tekeminä. Suomessa julkaistiin ensimmäinen kansallinen sopeutumisstrategia vuonna 2005, jonka jälkeen sitä on päivitetty ja sen toimeenpanoa arvioitu. Tämänhetkistä Suomen sopeutumispolitiikkaa ohjaa vuonna 2014 hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022, joka on osa ilmastolain (609/2015) mukaista suunnittelujärjestelmää.

    Sopeutumistutkimuksessa on havaittu katvealueita sekä asioita, joihin sopeutumisen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota. Kansallisessa riskiarviossa ei ole tällä hetkellä mukana vahvaa alueellista näkökulmaa. Toisaalta kansallisessa sopeutumisessa etenkin vastuiden selkeyttämisessä on tärkeää tunnistaa erilaisia ohjauskeinoja, joilla voidaan ohjata myös julkisen sektorin ulkopuolisia toimijoita. Myös toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden todentaminen ja seuranta on tärkeää. Lisäksi ilmastoriskien realisoitumisen taloudellisista kustannuksista tai riskien ennaltaehkäisyn kustannuksista ei ole juurikaan tietoa.

    Tavoitteet: SUOMI-hankkeen tavoitteena on tuoda mahdollisimman laaja sopeutumisen työtä edistävä tutkimusyhteisö ja tiedontuottajat yhden pöydän ääreen. Tämä hanke on synteesi-, vuorovaikutus-, opetus- ja verkostojohtamisen hanke. Se tukee vahvasti sopeutumisen seurantaryhmän työskentelyä ja tuottaa ajankohtaisinta synteesitietoa sopeutumisen tilasta, sen eteen tehtävästä työstä ja yhä sopeutumisen eteen tarvittavasta työstä Suomessa osana Arktista aluetta.

    Käytännössä: Hanke koostuu neljästä eri työpaketista, jotka muodostavat kattavan kokonaisuuden sopeutumisen ajankohtaisista kysymyksistä ja tuottavat tietoa kansallisen sopeutumispolitiikan edistämiseen. Fokuksessa ovat erityisesti alueellisesti tarkat riskiarviot nyky- ja tulevassa ilmastossa, sopeutumisen ohjauskeinot sekä sopeutumisen kustannukset ja hyödyt. Hankkeessa hyödynnetään pitkälti olemassa olevaa aineistoa, muita rahoitettuja hankkeita ja niiden tietovarantoja. Hankkeessa järjestetään myös yhteiskehittämiseen nojautuvia työpajoja, etenkin kun hahmotellaan sopeutumisen seurannan toimintamallia.

    Hanke toteutetaan 1.5.2020–30.4.2021.

    Mukana ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, LUKE, SYKE, Aalto-yliopisto.

    Lisätietoja:

    Hannele Korhonen
    Ilmatieteen laitos
    puh. 029 539 2135

  • Suomen nettopäästöjen vähennyspolku 2020–2050: Päästöt, nielut ja Suomen ilmastopaneelin ehdotus niiden kirjaamisesta ilmastolakiin

    Sanna Marinin hallitus asetti Suomen tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuonna 2035. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös ilmastolain uudistaminen. Ilmastolain uusimisen yhteydessä pohditaan nettopäästöjen vähentämistavoitteita maankäyttösektori mukaan lukien ja sitä, kuinka tavoitteet kirjataan ilmastolakiin. Ilmastolain nykyinen tavoite on kirjattu vain fossiilisille ja prosessiperäisille päästöille.

    Tavoitteet: Ilmastolain uusiminen, päästöjä ja nieluja koskevien tavoitteiden asettaminen ja niiden suuruuden arvioiminen nostaa esiin monenlaisia tutkittavia tarpeita. Jotta tarpeisiin voidaan vastata, on analysoitava päivitetyn aineiston valossa pitkän aikavälin ja hiilineutraaliustavoitteen mukaiset päästövähennysurat, välitavoitteet ja tarvittavat hiilinielut.

    Käytännössä: Hankkeessa laajennetaan Ilmastopaneelin pitkän aikavälin- ja hiilineutraaliustavoitteiden suhteen tehtyjä selvityksiä. Hankkeen aikana kerätty tieto kootaan yhteen, ja Ilmastopaneeli laatii ehdotelman, millaiset ilmastolakiin kirjatut tavoitteet voisivat olla, kun huomioidaan realistiset ja tieteen mukaiset päästövähennysmahdollisuudet.

    Hanke toteutetaan 1.4.2020–31.12.2020.

    Mukana ovat Helsingin yliopisto, SYKE ja LUKE

    Lisätietoja:

    Markku Ollikainen
    Helsingin yliopisto
    puh. 050 415 1201

  • Turvemaiden käytön tulevaisuuden vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa

    Turpeen ja turvemaiden käytöstä muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävä osa Suomen kokonaispäästöistä. Turvemaiden päästövähennyspotentiaalia on toistaiseksi hyödynnetty Suomessa heikosti, joten tarvitaan lisää tietoa erilaisten turvemaiden käyttömuotojen ympäristövaikutuksista. Turvetuotanto työllistää Suomessa yli 2 000 henkilöä. Näin ollen on tarpeen kartoittaa vaihtoehtoisia kehityspolkuja alueiden kehittämiseen.

    Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on edistää sitä, että Suomessa hyödynnettäisiin enemmän turvemaiden päästövähennyspotentiaalia. Hanke osoittaa turpeen ja turvemaiden käytön ongelmakohdat ympäristön ja yhteiskunnan kannalta ja etsii parhaita ratkaisuja niihin eri toimialoilla. Lisäksi hanke edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista kuvaamalla tapoja siirtyä oikeudenmukaisesti kohti yhteiskuntaa, joka on nykyistä vähemmän riippuvainen turpeen käytöstä.

    Käytännössä: Hankkeessa kuvataan turpeen käytön nykytila analysoimalla aiempia tutkimuksia ja tietoa; mikä on turvemaiden alueellinen esiintyminen ja niiden merkitys kansantaloudelle, millaisia ovat turvemaiden käyttöön liittyvät kasvihuonepäästöt sekä miten turvemaiden käyttö vaikuttaa vesistöihin ja monimuotoisuuteen. Hanke selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla turvemaiden vaihtoehtoisia käyttö- ja käsittelytapoja sekä niiden kautta saavutettavia ympäristöhyötyjä.

    Lisäksi hanke arvioi turvemaiden optimoinnilla saavutettavia päästövähennyksiä, ja mitkä ovat turpeesta luopumisen yhteiskunnalliset ja kustannusvaikutukset. Hanke kokoaa lopuksi politiikkasuositukset eri sektorien maankäytön ohjauksen tehostamiseksi.

    Hanke toteutetaan 1.4.2020–31.3.2022.

    Mukana ovat Helsingin yliopisto, LUKE ja SYKE.

    Lisätietoja:

    Kristiina Regina
    Luonnonvarakeskus
    puh. 029 532 6474

VALMISTUNEET HANKKEET

  • Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan (2020)

    Yksittäisten kuluttajien vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään on usein aliarvioitu. Kotitalouksien osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on kuitenkin erittäin merkittäviä, noin 70 prosenttia kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöistä (SYKE:n ENVIMAT-malli).

    Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on selkeyttää ja jäsentää kuluttajanäkökulman käsittelyä ilmastopolitiikan yhteydessä. Hankeen selvitys antaa konkreettisia esimerkkejä mahdollisista ilmastonmuutoksen hillinnän poluista, joita voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa. Hanke kohdentuu asumiseen, ruokaan, liikkumiseen sekä muihin kotitalouksien tuote- ja palveluketjuihin, jolloin tarkastelussa ovat mukana myös tuonti ja vienti.

    Käytännössä: Hanke käynnistyy kirjallisuusselvityksellä ja asiantuntijahaastatteluilla, joilla dokumentoidaan eri tahojen ymmärrys kuluttajien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kirjallisuusselvityksen jälkeen toteutetaan vuorovaikutteinen sidosryhmäprosessi, jonka aikana järjestetään kolme työpajaa. Työryhmä kokoaa vaiheissa 1-2 laadittujen taustaselvitysten tulokset synteesiksi, joka sisältää linjauksia politiikkatoimista kuluttajien ilmastotoimien edistämiseksi.

    Hankkeen tiivistelmä: Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan – tiivistelmä

    Hankkeen tutkimusraportti, jossa ensimmäinen osa englanniksi, toinen osa suomeksi: Report: Sufficiency in climate policy

    Työpajaraportit: Työpajaraportit 2020

     

    Lisätietoja:
    Lassi Linnanen
    Lappeenrannan teknillinen yliopisto
    puh. 050 550 3305

  • Koronan jälkeinen aika: ilmastotoimet ja vihreä elvytys (2020)

    COVID-19-viruksen aiheuttama taantuma ei vähennä olennaisesti globaaleja päästöjä, eikä ilmastohaittaa. Taloustieteellisesti katsottuna, ilmastonmuutoksen ulkoiskustannus ei taantuman myötä laske; puutteellinen hiilen hinnoittelu ylläpitää ilmastonmuutosta edistäviä markkinavääristymiä ja investointilukkoja, joiden korjaaminen on edelleen välttämätöntä. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ihmiskunnalle ovat mittaluokaltaan COVID-19-shokkia suuremmat, minkä lisäksi ilmastonmuutos, maankäytön muutos ja väestönkasvu sinänsä edistävät vaarallisten virusten leviämistä.

    Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia vihreän elvytyksen vaihtoehtoja osaksi finanssipoliittista elvytystä koronakriisistä seuraavasta taantumasta toipumiseen. Vihreä elvytys viittaa toimiin, jotka vahvistavat kokonaiskysyntää ja samalla vähentävät päästöjä joko suoraan tai epäsuorasti.

    Käytännössä: Hankkeessa arvioidaan kuutta vihreää elvytyspakettia työllisyyden, BKT:n ja päästöjen suhteen. ENVIMAT-mallilla tutkitaan, mitä tapahtuu, jos julkinen valta kohdistaa kuhunkin toimenpidejoukkoon 300 miljoonan euron suuruisen rahoituksen, joka kanavoidaan toimijoille tarkan suunnitelman mukaisesti. Paketit valitaan niin, että tiedossa on joko hankkeita, rahoituskanavia tai investointisuunnitelmia, joita voitaisiin hyödyntää. Ehdotetut paketit täyttävät elvytyksen kriteerit erityisesti nopeuden ja työllisyysvaikutusten osalta. Lisäksi tehdään analyysi yleisen tasapainon mallilla tulosten vahvistamiseksi.

    Ilmastopaneelin raportti: Vihreä elvytys

    Ilmastopaneeli: Tiivistelmä vihreän elvytyksen raportista

    Raportti ja tiivistelmä päivitetty 16.9.2020: kuvat T1 ja 2 akseliston yksiköt korjattu.

    Mukana ovat Helsingin yliopisto, SYKE ja Aalto-yliopisto.

    Lisätietoja:

    Markku Ollikainen
    Helsingin yliopisto
    puh. 050 415 1201

  • Muistio: Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa (2020)

    Tavoitteet: Muistion tarkoituksena on auttaa kohdentamaan Ilmastopaneelin tulevia selvityshankkeita sopeutumispolitiikan valmistelun tueksi.

    Käytännössä: Muistion taustatyönä tarkastellaan Ilmastopaneelin kuluneen toimintakauden hankkeita, kansainvälistä sopeutumiskirjallisuutta ja muita relevantteja julkaisuja. Tarkastelussa keskitytään kolmeen teemaan.

    1. Sopeutumisen haasteet elinkeinojen ja infrastruktuurin kannalta

    Teemassa tarkastellaan erityisesti sektori- ja toimialarajat ylittäviä riskejä ja kansainvälisiä heijastevaikutuksia. Kansallisen sopeutumisen tilaa koskevassa sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa (2019) havaittiin monia puutteita eri sektoreiden valmiudessa sopeutua. Samoin todettiin puutteita kasainvälisten heijastusvaikutusten tunnistamisessa. Muistiossa näitä puutteita tarkastellaan toimialat ylittävien riskien ja haittasopeutumisen viitekehyksessä.

    1. Kansallisen ja kansainvälisen sopeutumispolitiikan arviointi

    Teema muodostuu ilmastoriskien hallinnan ja kansallisen sopeutumispolitiikan tarkastelusta. Teemassa tarkastellaan julkisen ja yksityisen sektorin valmiutta ja vastuiden jakaantumista niiden välillä, sekä sopeutumispolitiikan monitorointia ja arviointia. Etenkin ilmastoriskien arviointi ja siihen liittyvät julkishallinnolliset kysymykset, sekä toimenpiteiden toteuttaminen otetaan tarkastelun kohteeksi, vertaamalla sopeutumistoimien tilannetta Suomessa soveltuvin osin kansainvälisiin esimerkkeihin.

    1. Terveys ja sopeutuminen

    Teemassa selvitetään, millaisia sopeutumistoimia on käytettävissä ilmastonmuutoksen keskeisten terveys- ja hyvinvointihaittojen ehkäisemiseksi; pääpaino on sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta lisäksi tarkastellaan muita haittojen ehkäisyn kannalta relevantteja toimialoja. Haetaan kansainvälisiä esimerkkejä sopeutumistoimista erityisesti kansallisella tasolla ja näyttöjä toimien tehokkuudesta. Selvitetään sopeutumisen riittävyyden seurantaa sekä tähän käytössä olevia kansallisia tietovarantoja ja niiden mahdollisia kehittämistarpeita.

    Aikajana: 15.5.2019-31.10.2019

    Hankkeeseen osallistuvat tahot:
    Helsingin yliopisto: Sirkku Juhola, Fanny Groundstroem, Janina Käyhkö
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Timo Lanki, Päivi Meriläinen, Virpi Kollanus
    Jyväskylän yliopisto: Marja Järvelä

    Hankkeen raportti: Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa, 2020.

    Lisätietoja:
    Timo Lanki
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
    puh. 029 524 6326

  • Lisääntyvä käyttö – todellinen hakkuupotentiaali, puumäärät eri tarpeisiin ja vaikutukset nieluihin, päästöihin ja EU:n LULUCF-asetuksen toteutumiseen (2020)

    Hallitusohjelma tavoittelee Suomesta hiilineutraalia 2035, jolloin kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Fossiilisperäisiä päästöjä pitää saada nopeasti alas ja samalla hiilinieluja vahvistaa.

    Fossiilisten polttoaineiden alasajossa metsäbiomassalla on tärkeä rooli. Lisäksi metsäteollisuutemme haluaa käyttää yhä enemmän kotimaista puuta. Puun käytöllä on kuitenkin rajansa, jota EU:n maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käytön (LULUCF) -asetus tulee myös rajoittamaan hiilinielujen näkökulmasta. Tilanne on uusi suomalaisessa yhteiskunnassa.

    Tavoitteet: Hankkeessa selvennetään kotimaisen puuraaka-aineen saannon ja käytön määrää Suomen pyrkiessä nykyistä kunniahimoisempiin kasvihuonekaasupäästötavoitteisiin ja lisääntyvään biotalouskäyttöön sekä arvioida lisääntyvän käytön vaikutukset nieluihin, päästöihin ja EU:n LULUCF-sektorin toteutumiseen.

    Käytännössä: Hankkeessa käytetään olemassa olemaa tutkimus/mallinnustietoa, kirjallisuutta ja puunkäytön lisäämisen suunnitelmia eri käyttötarkoituksiin. Samalla arvioidaan myös puun hankintapotentiaali eri puolilta Suomea (etenkin suometsistä). Kerätyn tiedon perusteella luodaan hakkuskenaariot ja arvioidaan niiden aiheuttamat nielumenetykset käyttämällä olemassa olevia mallilaskelmia ja toteutuneen kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia tietoja.. Lisäksi arvioidaan puutuotteiden ja polttoaineiden aiheuttamat vältetyt kasvihuonepäästöt. Kokonaisarvioinnissa selvennetään metsien käytön riittävyyden lisäksi myös puunkäytön vaikutus koko EU:n LULUCF- sektorin pelisäännön mukaiseen lopputulokseen.

     

    Lisätietoja:
    Jyri Seppälä
    Suomen ympäristökeskus
    puh. 040 7401708

  • Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys (2020)

    Ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä koskeva harkinta tulee ajankohtaisesti erityisesti sitä mukaa, kun ilmastotoimet alkavat vaikuttaa ihmisten arkielämään ja kansalaisten toiminnallisiin edellytyksiin ja tavoitteisiin.

    Tavoitteet: Selvityshankkeen tarkoituksena on identifioida ja eritellä ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden kriteereitä sellaisilla ilmastotoimien sektoreilla, joilla on suoria vaikutuksia ihmisten arkielämän ehtoihin, ajankäyttöön ja elämäntavan muotoiluun.

    Käytännössä: Hankkeessa tehdään kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan sosiaalisen hyväksyttävyyden käsitettä ilmastotoimien yhteydessä, sosiaalinen hyväksyttävyys -termiä sekä soveltuvin osin elinkeinorakenteen muutosta koskevaa kirjallisuutta, jossa tämä muutos yhdistetään ilmastotoimiin ja niiden työllisyysvaikutuksiin. Hankkeessa järjestetään myös brain storming -keskustelu asiantuntijoille ja kansalaisjärjestöjen edustajille. Keskustelun sisältö ideoidaan Ilmastopaneelin Osallistamishankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä koskevan aikaisemman työpajan pohjalta niin, että siinä otetaan huomioon lisäksi vaalien aikaan (huhtikuussa 2019) vahvasti esiinnousseet teemat. Tuona aikana seurantaan asetetaan valikoidusti valtakunnallista ja paikallista mediaa ja soveltuvin osin myös sosiaalisen median kanavia. Näiden ohella hankkeessa tarkastellaan maakuntatasoisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistä sen sosiaalisten vaikutusten kannalta.

    Ilmastopaneelin raportti: Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys

    Lisätietoja:
    Marja Järvelä
    Jyväskylän yliopisto
    puh. 040 805 41 41

  • Sähköautojen ilmasto- ja kustannusvaikutukset kuluttajille (2019)

    Liikenteen päästöjen vähentäminen on avainkysymys Suomelle, mikäli EU-päästövähennystavoitteet halutaan täyttää ja Suomi toimii omalta osaltaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.  Tässä muutoksessa yksityisautojen sähköistymiselle on asetettu suuri painoarvo.  Uusien sähköautojen määrät ovat olleet kuitenkin vielä vaatimattomat. Osittain syynä on ollut epäluulo sähköautoja kohtaan. Jopa päästöhyödyistä ei ole ollut varmuutta ja sähköautojen elinkaarikustannukset ovat huonosti tiedostettu tilanteessa, jossa autonvalmistajien sähköautotarjonta kasvaa kiihtyvällä tahdilla.

    Tavoitteet: Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen ja tuoda kuluttajien ja päätöksentekijöiden tietoon sähköautoihin liittyvät ilmasto- ja muuta seikat mahdollisemman selkeässä muodossa. Samalla tavoitteena on luoda kuluttajavalintojen pohjaksi tietopohja ja laskentatyökalu, jolla vaihtoehtoisten käyttövoimien omaavien autojen kustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt autojen koko elinkaaren osalta jäsentyvät kuluttajien päätöksenteon kannalta ymmärrettävään muotoon

    Käytännössä: Hankkeessa selvitetään kuluttajille tarkoitettujen sähköautojen kasvihuonekaasu- ja kustannusvaikutuksia verrattuna polttomoottori-, hybridi- ja kaasuautoihin koko auton elinkaaren osalta. Biopolttoaineiden vaikutus on tarkasteluissa mukana. Työ perustuu kirjallisuustietoihin, jonka pohjalta tehdään myös kuluttajille suunnattu ilmainen nettisovellus ostopäätösten tueksi. Laskennan perusteista ja keskeisistä tuloksista tehdään erillisraportti.

    Politiikkasuositus: Sähköautoilla suurin vähennys päästöihin – pian myös kilpailukykyiseen hintaan 

    Ilmastopaneelin raportti: Autolaskurin käyttöopas ja laskennan perusteet

    Q&A autokalkulaattorista

    Lisätietoja:
    Jyri Seppälä
    Suomen ympäristökeskus
    puh. 040 7401708

  • Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset (2019)

    Suomessa ei ole vielä kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin vesihuollossa. Muun muassa pintavesien lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten juomaveden laadun heikkenemistä.

    Tavoitteet: Hanke pyrkii antamaan kokonaiskuvan siitä, millainen tilanne Suomessa on ilmastonmuutokseen varautumisessa vesihuollon osalta. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää talousvesilaitosten toimenpideohjelmassa (WSP, Water Safety Plan) ja tulevaisuuden investointien suunnittelussa. Hankkeen toteuttaminen ja siitä viestiminen lisäävät tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Suomessa.

    Käytännössä: Hankkeessa selvitetään kyselytutkimuksella, miten vesilaitokset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin ja muutoksiin. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan talousveden laadun heikkenemisen vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä arvioidaan yleisen tasapainomallin avulla vesihuoltoon liittyvien terveyshaittojen ja toisaalta niihin varautumisen aiheuttamia kustannuksia.

    Hankkeen loppuraportti: Ilmastonmuutos ja vesihuolto

    Vesihuolto-tilaisuuden slidet

    Lisätietoja:
    Timo Lanki
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
    puh. 029 524 6326

  • Ilmastokasvatus (2019)

    Ilmastopaneelin vuonna 2015 tekemässä ilmastokasvatusselvityksessä kävi ilmi, että Suomessa on puutteita ilmastonmuutoksen opetuksessa.

    Tavoitteet: Hankkeen tavoite on, että suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat voisivat osallistua ilmastotyöhön paremmin. Hankkeessa kerätään ideoita nuorilta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tuetaan heitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa. Samalla kartoitetaan nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja huolia.

    Käytännössä: Hankkeen aikana perustetaan oppijoiden yhteisö (Community of Learners), joka koostuu koululaisista, opiskelijoista, opettajista, ilmastokasvatuksen asiantuntijoista, Suomen ilmastopaneelin jäsenistä, Arktisen keskuksen henkilöstöstä ja Lapin yliopiston opettajankouluttajista. Yhteisön tavoitteena on yhdessä luoda uusia ratkaisukeskeisiä materiaaleja ilmastokasvatuksen tueksi.

    Hankkeen loppuraportti:Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta

    Lisätietoja:
    Ilkka Ratinen
    Lapin yliopisto
    puh. 040 484 4116

  • Ilmastopaneelin hahmottama hiilineutraaliuspolku Suomelle: Kuinka paljon ja kenen kanssa – päästöjen vähentämisen perspektiivit ja toimijat (2019)

    Suomen päästöjen hillintätavoitteeseen vaikuttavat YK:n ilmastosopimusjärjestelmä, ml. Pariisin ilmastosopimus, sekä EU:n ilmastotoimet. Lokakuussa 2018 julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti samoin kuin vähitellen tarkentuvat näkemykset 2 asteen tavoitteen edellyttämistä toimista ja vaikutuksista tarkentavat käsityksiä siitä, millaisia toimia Pariisin sopimuksen täytäntöönpano vaatii, millaiseksi ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikka tulee muotoilla ja kuinka haasteelliseksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen osoittautuu.

    Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda selkeä kuva tieteen viestistä ilmastonmuutoksen hillinnän tilan ja tarpeiden suhteen sekä näkemys tärkeimmistä edistettävistä toimista Suomessa sekä keskeisissä muissa maissa.

    Käytännössä: Hankkeessa tarkastellaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon edistymistä sekä arvioidaan, millaiset valmiudet kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta keskeisillä mailla on toteuttaa nykyiset kansallisesti määritellyt panoksensa. Lisäksi kiinnitetään huomiota päästövähennystoimien kunnianhimon nostamiseen liittyviin näkökohtiin.

    Hanke toteutetaan neljän osahankkeen muodossa. Tieteen näkemys 1,5 ja 2 asteen tavoitteista ja niiden saavuttamisesta -osahankkeessa tarkastellaan nykykäsitystä vaadittavista globaaleista päästöjen vähentämispoluista ja niiden saavuttamisen teknologisista mahdollisuuksista olemassa olevan tutkimuksen valossa. Pariisin sopimus ja ilmastoprosessi -osahankkeessa tarkastellaan, kuinka Pariisin sopimuksen toimeenpanoprosessi etenee ja millaiset politiikkavalmiudet mailla on toteuttaa jo asettamansa kansallisesti määritellyt panokset. Lisäksi arvioidaan keskeisten maiden valmiuksia kiristää lupauksiaan. Suomen 2050 tavoitteet -osahankkeessa arvioidaan Suomen vaihtoehtoisia päästöjen vähennysuria ja keskustellaan tarvittavan nielun suuruudesta. Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet -osahankkeessa pohditaan sekä kansalaisten että kaupunkien ja yhteisöjen mahdollisuuksia tarttua ilmastotoimiin sekä etsitään konkreettisia keinoja kansalaisten aktivoimiseen ja kaupunkien valintojen edistämiseen.

    Hankkeen tuloksena tuotetaan yleistajuinen raportti, jonka avulla Ilmastopaneeli pyrkii herättämään keskustelua ilmastopolitiikan tehostamisesta. Hankkeeseen kuuluu lisäksi seminaari sekä mahdollisia muita tilaisuuksia ja julkaisuja.

    Hankkeen osaraportit:

    Finlands globally responsible contribution

    Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet (+ raportin liitteet)

    Pariisin sopimus ja kansainväliset ilmastotoimet

    Suomen päästövähennyspolku

    4.10.2019 tilaisuuden materiaalit: Seminaarin esitykset

    Lisätietoja:
    Kati Kulovesi
    Itä-Suomen yliopisto
    puh. 050 439 217

  • LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso (2019)

    LULUCF-asetuksella säädellään, kuinka maankäyttösektori sisällytetään EU:n energia- ja ilmastokehyksen vuoden 2030 tavoitteisiin. Hoidetun metsämaan tilinpitoluokan vertailutaso (metsien vertailutaso) on arvio siitä, kuinka suureksi metsien keskimääräinen, vuotuinen todellinen hiilinielu (tai päästölähde) muodostuisi laskentakausilla 2021–2025 ja 2026–2030 olettaen, että jäsenvaltiossa noudatettaisiin kestävän metsänhoidon käytäntöjä siten, kuten on tehty vertailukaudella 2000–2009. Jäsenvaltioiden tehtävä ja oikeus on määrittää metsien vertailutaso noudattaen LULUCF-asetuksen kriteereitä, joiden tulkinnasta komissio on julkaissut teknisen ohjeiston.

    Tavoitteet: Hankkeessa selvennetään LULUCF-asetuksen taustoja, määrittämisvaihtoehtoja ja syitä maiden menetelmien välisiin eroavaisuuksiin.

    Käytännössä: Hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso”, jossa kuvataan EU:n LULUCF-asetusta, sen prosesseja ja liittyvää vertailulaskentaa maakohtaisten esimerkkien lisäksi.

    Ilmastopaneelin raportti: LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso

    Lisätietoja:
    Antti Asikainen
    Luonnonvarakeskus
    puh. 029 532 3250

  • Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa (2019)

    Valtiot, kunnat, yritykset, organisaatiot ja jopa yksilöt ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteen, jolla he pyrkivät vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta ei ole kuitenkaan määritelty tarkasti, ja eri tahot ymmärtävät käsitteen eri tavoin.

    Tavoitteet: Hankkeessa selkeytetään valtioiden, maakuntien ja kuntien ilmastopolitiikan tavoitteena olevaa hiilineutraaliuden käsitettä ja linjataan sen saavuttamiseen liittyvät pelisäännöt ja kompensaatiot. Työssä tarkastellaan hiilineutraaliuden saavuttamista ajallisesti, alueellisesti sekä ilmastosopimusten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa selvennetään, miten erilaiset bio- ja kiertotalotaloustoimenpiteet vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen.

    Käytännössä: Hankkeessa selvitetään viittä kokonaisuutta. Ensimmäinen käsittelee sitä, miten hiilineutraalius ymmärretään ja mitkä ovat eri tahojen käyttämät periaatteet sen saavuttamiseksi. Toinen kokonaisuus keskittyy hiilineutraaliuteen ilmastopoliittisena tavoitteena. Kolmas osa pureutuu päästövähennystoimenpiteiden laskentaperiaatteisiin ja hyväksyttäviin kompensaatioihin, ja sen välituloksista järjestetään sidosryhmäseminaari. Neljäs kokonaisuus tutkii biotalous- ja kiertotaloustoimenpiteiden vaikutuksia hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Näiden lisäksi hankkeessa tehdään synteesiraportti.

    Ilmastopaneelin raportti: Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – valtiot, alueet ja kunnat

    Lisätietoja:
    Jyri Seppälä
    Suomen ympäristökeskus
    puh. 040 7401708

  • Kansallisten ilmastopaneelien kansainvälinen kartoitus (2019)

    Kansalliset ilmastopaneelit ympäri maailman muodostuvat ja toimivat eri tavoin. Yhteistä niille on kuitenkin riippumattomuus, asiantuntijuus ja tieteeseen perustuvat suositukset. Tämä selvitys on englanniksi.

    Hankkeessa pyrittiiin saamaan tarkka kuva muiden kansallisten ilmastopaneelien toimintatavoista, taustoista ja mandaateista, jotta ne voidaan ottaa huomioon suomalaisen Ilmastopaneelin seuraavan kauden suunnittelussa. Selvitys koostui kahdesta osa-alueesta. Ensimmäiseksi kartoitettiin, millaisia paneeleja maailmalla on ja millä kokoonpanoilla ne toimivat. Toiseksi perehdyttiin tarkemmin muutamaan selvityksen kannalta tärkeään ilmastopaneeliin, kuten Tanskan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Irlannin paneeleihin.

    Ilmastopaneelin englanninkielinen raportti: Overview of national CCCs (2019)

  • Osallistaminen ilmastopolitiikassa (2019)

    Ajatus osallistamisesta sisältyy painokkaasti ilmastolain tarkoitukseen ja sen yleisiin tavoitteisiin. Laki ei kuitenkaan anna täsmällisiä ohjeita siitä, miten osallistamista tulisi edistää. Hankkeen tehtävänä oli selventää, mitä osallistamisella tarkoitetaan ilmastopolitiikassa. Selvitys seuraa osallistamisen aloitteita ja ilmastotoimia erityisesti julkisesti asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Lisäksi se arvioi ilmastotoimien vaikutuksia kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

    Hanke koostui kolmesta työpajasta, jotka käsittelivät muun muassa ilmastotoimien vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliseen tasa-arvoon. Hankkeen raportointi sisältää yhteenvedon työpajakeskusteluista ja toimenpiteitä koskevia priorisointiehdotuksia. Hankkeen taustaraportteina tehtiin kaksi pro gradu -työtä, joista yksi käsittelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien suurten kaupunkien ilmastotoimia osallistamisen näkökulmasta ja toinen yritysten valmiutta osallistua ilmastokasvatukseen.

    Ilmastopaneelin raportti (2018): Osallistaminen ilmastopolitiikassa

    Ilmastopaneelin politiikkasuositus (2019): Osallistamisen merkitys ilmastopolitiikassa

  • Analyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista (2019)

    Suomen metsien käyttöä on kuvattu ja simuloitu useilla eri malleilla. Mallien antamat tulokset eroavat toisistaan johtuen eri mallien toteutustavasta ja parametrisoinnista. Näin ollen on tärkeää tehdä vertailu eri mallien välillä samoilla lähtötiedoilla, jotta ymmärrämme mistä mallien väliset erot tuloksissa johtuvat.

    Tavoitteet: Tavoitteena on ymmärtää miten Suomen metsien käytön hiilitasetta kuvaavien mallien ennusteet eroavat toisistaan. Mitkä tekijät malleissa selittävät eroja?

    Käytännössä: Selvityksessä tarkastellaan kuuden eri metsien hiilitaseen kehitystä kuvaavan mallin (EFDM, EFISCEN, FORMIT, MELA, MONSU ja PREBAS) ennusteita kolmella eri hakkuuskenaariolla (Matala n. 40 milj.m3 vuosi-1, Politiikka n. 80 milj.m3 vuosi-1 ja Suurin kestävä n. 85 milj.m3 vuosi-1). Tarkastelujakso vaihteli mallien välillä päättyen joko vuoteen 2065 tai 2100. Hiilitaseen laskennassa tarkastelutapana oli varaston muutos, jolloin metsän hiilivaraston kasvaessa metsä toimii hiilinieluna.

    Hankkeesta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista”

    Lisätietoja:
    Markku Kanninen
    Helsingin yliopisto
    puh. 050 4486 133

    Julkistustilaisuuden esitysmateriaali: Mediatilaisuus_18022019

    Raportti: Ilmastopaneeli_metsämallit_raportti_180219

  • Ilmastonmuutos ja metsätuhot (2019)

    Muuttuva ilmasto vaikuttaa metsien hiilivaraston pysyvyyteen ja siihen liittyviin riskeihin, kuten esimerkiksi hyönteistuhoihin. Bioottisten ja abioottisten tuhojen vaikutus metsien hiilensidontakapasiteettiin on merkittävä ja sen on ennustettu edelleen voimistuvan kasvuympäristön muuttuessa.

    Tavoitteet: Hankkeessa selvitetään metsille ilmastonmuutoksesta aiheutuvien metsätuhojen todennäköisyyttä ja suuruusluokkaa.

    Käytännössä: Hankkeessa tehdään yhteenveto siitä, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisen laajuudesta ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeessa järjestetään monitieteinen asiantuntijatyöpaja, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja metsätuhojen välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Metsätuhoriskien vaikutus metsien kehitykseen Suomessa”.

    Lisätietoja:
    Antti Asikainen
    Luonnonvarakeskus
    puh. 029 532 3250

     

    28.1.2019
    Ilmastopaneelin raportti, tiivistelmä
    Ilmastonmuutos ja metsätuhot – analyysi ilmaston lämpenemisen seurauksista Suomessa

    Muuttuva ilmasto vaikuttaa metsien hiilivaraston pysyvyyteen ja siihen liittyviin riskeihin, kuten esimerkiksi hyönteistuhoihin. Bioottisten ja abioottisten tuhojen vaikutus metsien hiilensidontakapasiteettiin on merkittävä ja sen on ennustettu edelleen voimistuvan kasvuympäristön muuttuessa.

    Tavoitteet: Hankkeessa selvitetään metsille ilmastonmuutoksesta aiheutuvien metsätuhojen todennäköisyyttä ja suuruusluokkaa.

    Käytännössä: Hankkeessa tehdään yhteenveto siitä, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisen laajuudesta ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeessa järjestetään monitieteinen asiantuntijatyöpaja, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja metsätuhojen välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Metsätuhoriskien vaikutus metsien kehitykseen Suomessa”.

    Lisätietoja:
    Antti Asikainen
    Luonnonvarakeskus
    puh. 029 532 3250

  • Sähköautoistumisen ajurit (2018)

    Liikennesektori on yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista sektoreista globaalisti. Päästöjen hillitsemiseksi tarvitaan uusia liikkumiseen liittyviä ratkaisuja, kuten siirtyminen polttomoottoriautoista sähköautoihin. Sähköautojen osuus autokannasta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ympäri maailman. Alueelliset ja maiden väliset erot sähköautoistumisessa ovat kuitenkin huomattavat.

    Tavoitteet: Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja herättää keskustelua sähköautoistumiseen liittyvistä verotusratkaisuista, tuista ja informaatio-ohjauksesta, teknisistä valmiuksista ja (lataus)infrastruktuurista sekä sähköautoistumisen tarjoamasta jousto- ja varastointipotentiaalista sähkömarkkinoilla.

    Käytännössä: Hankkeessa on kolme työosiota. Ensimmäisessä arvioidaan sähköautojen hankintaa tukevia ohjauskeinoja ja sitä, miten sähköautoilua voitaisiin Suomessa edistää kustannustehokkaasti. Toisessa tuotetaan arvio sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämisestä tavalla, joka tukee sähköautojen yleistymistä. Kolmannessa osiossa tuotetaan tietoa sähköautoilun joustopotentiaalista sähkömarkkinoilla ja arvioidaan sähköautojen akkujen hajautettua energianvarastointipotentiaalia.

    Lisätietoja:
    Maria Kopsakangas-Savolainen
    Oulun yliopisto
    puh. 040 187 4284

     

    29.8.2018
    Ilmastopaneelin raportti
    Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi

    29.8.2018
    Ilmastopaneelin Policy Brief
    Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä

    10.8.2018
    Ilmastopaneelin Policy Brief 
    Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot

  • Metsäbiomassan käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä (2017)

    Kaksivaiheinen hanke luo kokonaiskuvan Suomen metsien käytön mahdollisuuksista ja uhkakuvista ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään tämän hetken kaikki avoimet kysymykset, joissa tiedemaailmassa on edelleen ristiriitaisia käsityksiä ja joihin nimenomaan päätöksentekijät haluaisivat selkeät vastaukset. Tutkijatyöryhmä laatii näihin erilaisiin käsityksiin perustelut ja arvioi syventävien jatkotarkastelujen tarpeen vuonna 2017. Tässä toisessa vaiheessa arvioidaan kerätyn ja syventävissä tarkasteluissa tuotetun tiedon sekä EU:n päätösten perusteella se, miltä Suomen suunnitellut metsien käyttösuunnitelmat näyttävät uhkineen ja mahdollisuuksineen.

    • Työn tavoitteena on selventää edelleen avoimia olevia asiakysymyksiä, jotka liittyvät metsien käytön ilmastovaikutuksiin ja kustannustehokkuuteen ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Konsensus- ja ristiriita-alueet tunnistetaan perusteluineen.
    • Työn erityisenä tavoitteena on konkretisoida EU:n tulossa olevan maankäyttösektorin pelisäännöstön vaikutukset metsien käytön mahdollisuuksiin Suomessa. Samalla panostetaan asioiden selkeään viestintään ja syy-seuraussuhteiden ymmärrettävyyden lisäämiseen.

    Lisätietoja hankkeesta antaa Jyri Seppälä.

  • Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 - politiikkatoimenpiteiden tarkastelua (2017)

    Selvityksen tavoitteena on arvioida energia- ja ilmastostrategiassa mainittujen liikenteen hiilidioksidipäästöjen
    vähennystoimenpiteiden odotettavissa olevia päästövähennysvaikutuksia sekä tuottaa tietoa tarvittavien politiikkatoimenpiteiden päästövähennyspotentiaalista ja kustannustehokkuudesta. Ilmastopaneelin suosituksen kantavana ajatuksena on rahallisten tukien kohdentaminen uusiutuvien polttoaineiden
    tukemisen sijaan liikennejärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen ja autokannan sähköistymisen edistämiseen.

    Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 – politiikkatoimenpiteiden tarkastelua (2/17)

  • Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista (2017)

    Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista (1/17)

  • Puhtaan teknologian ratkaisut: talous ja ilmasto (2016)

    Cleantech eli puhtaat teknologiat tarkoittavat kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden tyypillisistä vaihtoehdoista. Ilmastopaneelin hanke selventää käsitettä ja tarkastelee cleantechin roolia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä koko kansantalouden ja sen työllisyyden edistämisessä.

    Taustaraportti: Suomen cleantech: nykyinen laajuus ja kehitysmahdollisuudet tilastojen valossa (4/16)

    Puhtaan teknologian ratkaisut: talous ja ilmasto (3/16)

  • Ilmastonmuutoksen riskit, kustannukset ja vastuut (2016)

    Pitkäaikaisten muutosten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa poikkeuksellisten sääilmiöiden esiintymistiheyteen, voimakkuuteen ja ajoitukseen. Nämä ilmiöt lisäävät yhteiskunnan hyvinvointiin liittyviä riskejä. Tutkimushankkeessa selvitetään kuinka riskit sekä niihin liittyvät vastuut ja kustannukset jakautuvat julkisen sektorin ja yksityisten tahojen välille. Erityisesti arvioidaan tulva- ja satovahinkojen vastuunjakoa.

    Ilmastonmuutoksen riskit, kustannukset ja vastuut: tapaustarkastelussa sato- ja tulvavahingot (2/2016)

  • Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2013) seuranta (2016)

    lmastopaneelin erityistehtävänä on seurata kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa ja arvioida ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä. Strategiaa koskevassa tutkimushankkeessa selvitetään sen vaikuttavuutta, vahvuuksia ja ongelmakohtia. Hankkeen lopputuloksena annetaan suosituksia energia- ja ilmastopolitiikan seurannan tehostamiseksi.

    Energia- ja ilmastostrategian seuranta – raportoinnin systematiikka ja tiedon käytettävyys (1/2016)

LAUSUNNOT

RAPORTIT

MUUT AINEISTOT

PÖYTÄKIRJAT

2015 ja sitä aiemmin julkaistut raportit ja aineistot löydät arkistosta

Siirry arkistoon