KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET
-
Teknisten hiilinielujen tarkemmat mahdollisuudet Suomessa ja niiden edistäminen
Suomen ilmastotavoitteita koskevien suositustensa pohjaksi Ilmastopaneeli koostaa lisää tutkimustietoa teknisten hiilinielujen tarkemmasta, realistisesta käyttöönottopotentiaalista, aikatauluista ja kustannuksista Suomessa. Hanke keskittyy bioperäisen hiilidioksidin teollisiin lähteisiin. Selvityksessä huomioidaan nykyisten ja suunniteltujen laitosten näköpiirissä olevat käyttöiät sekä päästöjen oletettu kehitys. Lisäksi huomioidaan hiilidioksidin varastointimahdollisuuksien ja teknologioiden kehitys ja käyttöönottonäkymät Suomessa ja Suomen lähialueilla.
Hanke toteutetaan 1.6.-31.12.2023
Lisätietoja:
Antti Arasto
antti.arasto@vtt.fi
040 015 9052
-
Analyysi metsien käytöstä suhteessa nielun turvaamiseen ja monimuotoisuuden suojeluun
Ilmastopaneelin aiemmissa tarkasteluissa ei ole tarkasteltu monimuotoisuuden suojelun vaikutuksia hakkuiden kohdentumiseen ja hoidetun metsämaan hiilinieluun. Annetulla hakkuutasolla tiukka suojelu johtaa siihen, että hakkuupaine kohdistuu aiempaa pienemmälle metsäpinta-alalle, minkä voi odottaa laskevan nielua. Toisaalta suojelupinta-alat toimivat hiilinieluna, mikä vahvistaa nielua. Myös suojelualueiden valinta vaikuttaa: jos osa suojelupinta-aloista perustetaan hakatuille metsämaalle, kustannukset laskevat ja nuori metsä voi tarjota paremman lähtökohdan sopeutumiseen ilmaston muutokseen.
Hankkeessa tarkastellaan yhtä aikaa metsänielun ja monimuotoisuuden suojelun kysymyksiä. Hanke tuottaa vastauksia kysymyksiin, kuinka metsänielu kehittyy vanhojen metsien tiukan suojelun oloissa, kun hakkuutasojen annetaan vaihdella? Samalla analysoidaan rakennepiirteiden avulla, kuinka talousmetsien monimuotoisuus kehittyy hakkuupaineen kasvaessa. Erikseen tarkastellaan sitä, kuinka päätehakkuita koskevien minimiläpimitan ja -iän avulla voidaan säädellä nielua ja hakkuita. Analyysi tarjoaa lähtökohdan myös muiden hakkuita koskevien ohjauskeinojen tarkasteluun. Hankkeen tavoitteena on koostaa yhteen mallinnustuloksia, jossa tarkastellaan eri monimuotoisuuden ja hiilinielun muutoksia eri metsätalouden taustatuloksin. Hanke toteutetaan yhdessä Luontopaneelin kanssa.
Lisätietoja:
Ilmastopaneelin sihteeristö
info@ilmastopaneeli.fi
-
Päästö- ja nettonielukuilu vuoteen 2035
Suomessa on asetettu hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035. Ilmastolakiin on ilmastopaneelin suosituksen mukaisesti asetettupäästövähennystavoitteet vuosille 2030 (60 %), 2040 (80 %) ja 2050 (90-95 %) suhteessa vuoden 1990 päästötasoon. Hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää, että nielut ovat yhtä suuret kuin päästöt. Lineaarisella vähennyspolulla päästöt laskevat vuonna 2035 70 % vuoden 1990 päästötasosta eli tasolle 21,4 Mt, mitä vastaamaan tarvitaan maankäyttösektorin nettonielua vastaavat -21,4 Mt.1 Tämän jälkeen Suomi tulee olla negatiivisilla päästöillä.
Hankkeessa seurataan ja analysoidaan ilmastotoimien etenemistä ja riittävyyttä suhteessa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Tarkastelun kohteena on tällöin päästökehitys ja maankäyttösektorin nettonielun kehitys suhteessa hiilineutraaliustavoitteeseen. Analyysimenetelmänä on ns. kuiluanalyysi, jossa arvioidaan, kuinka paljon päästöjä on nykytilanteesta vähennettävä ja nettonielua kasvatettava, jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan. Tarkastelu tuottaa päästö- ja nielukuilun, eli erotuksen tavoitteen ja arvioiden tilan kesken, sekä päätöskuilun, jossa tarkastellaan, kuinka paljon puuttuu päätöksiä tai ohjauskeinoja päätösten toteuttamiseen.
Hankkeen tavoitteena on
• Päivittää Ilmastopaneelin hahmottama hiilineutraaliuspolku kohti hiilineutraaliutta 2035 ja tuottaa kuiluanalyysi myös LULUCF-sektorista
• Tunnistaa tarvittavat fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen osa-alueet, joihin kohdistuu epävarmuutta nykyisissä ohjauskeinoissa tai ei ole ollenkaan ohjausta suhteessa 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen.
• Analysoida LULUCF-sektorin nettonielukuilun kuromisen vaatimista toimista, toimien keskinäisriippuvuudesta (maaperäpäästöt vs. metsänielu), päätösten tilasta sekä nettonielun kehitykseen liittyvistä epävarmuuksista
• Dokumentoida Ilmastopaneelin päästökuiluanalyysi ja visualisoida tulokset viestinnällisesti paremmiksi.Hankkeen julkaisut:
Ilmastopaneelin julkaisuja 1/2023: Suuntaviivoja ilmastotoimien tehostamiseen
Hanke toteutetaan 1.12.2022-31.12.2023
Mukana hankkeessa: Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus
Lisätietoja:
Ilmastopaneelin sihteeristö
info@ilmastopaneeli.fi
-
Sopeutumisen indikaattoreiden kehittäminen
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimeenpano etenee ja keskeiseksi kysymykseksi on noussut erilaisten sopeutumistoimien vaikuttavuus ja tarkemmin mitä vaikuttavuudella ylipäänsä tarkoitetaan ja miten sitä voidaan arvioida. Toisin kuin ilmastonmuutoksen hillinnän toimissa, kuten päästövähennysten kohdalla, sopeutumisen tulosten arvioimiseen ei ole yksiselitteistä tapaa, sillä kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset
myös sopeutumiseen käytetyt politiikkatoimet ja ohjauskeinot ovat moninaiset ja ne vaihtelevat eri ilmastovaikutusten sekä myöskin hallinnon tyyppien ja tasojen mukaan. Sopeutumistoimien tuloksia tulisi arvioida perusuraan, jossa toimia ei ole tehty. Usein perusuran muodostaminen voi itsessään olla jo haasteellista. Haasteita muodostuu myös siitä, että usein sopeutumistoimilla on muitakin vaikutuksia kuin ilmastonmuutokseen sopeutuminen.Hanke toteutetaan 1.1.2022-31.12.2023
Mukana hankkeessa: Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto
Lisätietoja:
Sirkku Juhola
sirkku.juhola@helsinki.fi
-
Liikenteen päästövähennyskeinot, kustannukset ja oikeudenmukaisuusvaikutukset
Hankkeen tavoitteena on löytää uusia toteutuskelpoisia liikenteen päästövähennyskeinoja siten, että liikenteen päästökehitys toteuttaisi omalta osaltaan Suomen hiilineutraaliuspolkua vuoteen 2035 mennessä. Toteutuskelpoisuuden arviointia varten tuotetaan tietoa päästövähennyskeinojen ilmasto-, talousvaikutuksista, sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja terveydellisistä yhteyksistä.
Hankkeen tarkoituksena tuoda uutta tietopohjaa fossiilittoman liikenteen tiekartasta käytävään keskusteluun päästövähennysten tarpeellisesta nostamisesta. Hankkeessa tehtävä työ tarkentaa myös vaikutuksia valmistelussa tai suunnittelussa olevien ilmastopoliittisten toimien (erityisesti tieliikenteen päästökauppa, laivaliikenteen päästökauppa ja lentoliikenteen päästökauppa (CORSIA)) osalta.
Hankkeessa tuotetaan avoimeen käyttöön tuleva tieliikenne-malli, jolla voi tarkastella nykytoimien sekä mahdollisten lisätoimien päästövaikutusta. Päästövaikutukset raportoidaan sekä elinkaariperusteisesti että alueellisesti, jotta kokonaisvaltainen kuva saadaan muodostettua.
Hanke toteutetaan 1.6.2021-31.12.2023
Hankkeen julkaisut:
Mukana hankkeessa: Syke, VTT, Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto
Lisätietoja:
Jyri Seppälä/Ilmastopaneelin sihteeristö
info@ilmastopaneeli.fi
VALMISTUNEET HANKKEET
-
Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus
Katso hankkeen omat sivut: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuus on ilmastopolitiikassa keskeinen kysymys, sillä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää merkittävää systeemistä muutosta esimerkiksi energia-, ruoka- ja liikennejärjestelmissä. On tärkeää varmistaa, että murros toteutetaan reilusti – niin ettei kukaan jää pahasti jälkeen tai kärsi muutoksesta kohtuuttomasti.
Tavoitteet: Hankkeessa tarkastellaan reilua murrosta oikeudenmukaisuuden neljästä ulottuvuudesta. Jako-oikeudenmukaisuus kiinnittää huomion politiikkatoimien vaikutusten oikeudenmukaiseen jakautumiseen alueiden, ihmisryhmien ja yksittäisten ihmisten välillä. Menettelytapojen oikeudenmukaisuus huomioi ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Tunnustava sosio-kulttuurinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi erilaisten maailmankatsomusten, valta-asemien ja elämäntapojen huomioimista ilmastopolitiikassa. Hyvittävä oikeudenmukaisuus keskittyy politiikan tuottamien ei-toivottujen jakovaikutusten lievittämiseen.
Käytännössä: Hankkeessa tarkennetaan reilun murroksen ulottuvuuksia sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen liittyen ja kehitetään tarkastelukehikko Suomen ilmastopolitiikan laatimisen, toimeenpanon ja arvioinnin tueksi. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan ilmastopolitiikan vaikutuksia erityisesti kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Keskiössä ovat energia, liikenne ja ruoka sekä alueelliset kysymykset. Saamelaisia alkuperäiskansana koskevia oikeudenmukaisuuskysymyksiä tarkastellaan erikseen. Hankkeessa tuotetaan analyysia ja politiikkasuosituksia sekä järjestetään sidosryhmätyöpajoja.
Hanke toteutetaan 1.1.2021–30.4.2023.
Mukana ovat Aalto-yliopisto, SYKE, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto.
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta
-
- pohjoissaameksi: Suoma dálkkádatpanela publikašuvnnat 4/2023: Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta eamiálbmot sápmelaččaid dáfus
- koltansaameksi: Lääʹddjânnam äimmõspaneel čõõđtõõzz 5/2023: Äimmõspolitiikk vuõiggvuõđmeâldlažvuõtt alggmeer säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest
- inarinsaameksi: Suomâ šoŋŋâdâhpaaneel almostitmeh 6/2023: Šoŋŋâdâhpolitiik vuoigâlâšvuotâ algâaalmug sämmilij tááhust
-
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi
-
- Translation into English: The Finnish Climate Change Panel, Report 3/2023: Evaluation of justice in climate policy
- Liite 1. Työpajaraportti. Sidosryhmien näkemyksiä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta liikenne-, energia- ja ruokasektoreilla.
-
- Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2023: Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2023: Oikeudenmukainen energiasiirtymä aluetasolla
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021: Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa?
-
- Translation into English: The Finnish Climate Change Panel, Publication 5/2021: Discussion paper: How to consider justice in climate policy? (pdf)
-
- Juhola, S., Heikkinen, M. Pietilä, T., Groundstroem, F. & J. Käyhkö 2022. Connecting climate justice and adaptation planning: An adaptation justice index, Environmental Science and Policy, https://doi.org/10.1016/j.envsci.2022.07.024
- Blogitekstit:
-
- Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka huomioi tulevien sukupolvien ja haavoittuvimpien oikeudet – meillä ja muualla (30.6.2022)
- Saamelaisia koskevien oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointi otettava osaksi ilmastotoimien suunnittelua (21.9.2022)
- Epäoikeudenmukaisuuksien tunnustaminen ja hyvittäminen ovat oikeudenmukaisen sopeutumisen haasteita (4.11.2022)
-
Lisätietoja:
Paula Kivimaa
Tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskus
paula.kivimaa@syke.fi +358 29 525 1283 - Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta
-
Kuluttajien merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja Suomen ilmastopolitiikassa
Kulutusperäiset päästöt eivät ole laskeneet Suomessa, ja kuluttajien on vaikeaa löytää tietoa eri kulutusvaihtoehtojen ilmastovaikutuksista. Kuluttajat tulisi aktivoida päästövähennysten miettimiseen etenkin sellaisilla alueilla, joissa kuluttajien valinnoilla on merkitystä.
Suomen ilmastopaneeli on aiemmin tutkinut kohtuullista kuluttamista. Raportissa ei kuitenkaan huomioitu, että myös yhteiskunta tekee runsaasti valintoja ja vaikuttaa päästöjen määrään kuluttajien puolesta. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten kulutuksesta syntyneitä päästöjä voidaan vähentää ja miten kuluttajien ilmasto-ohjauksesta voidaan tehdä tehokkaampaa. Näin voidaan löytää nykyistä paremmat perusteet määrittää kuluttamiselle selkeät tavoitteet.
Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on selvittää kuluttajien valintojen merkitystä Suomen päästövähennysten ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen vuoteen 2035 mennessä. Hanke arvioi, millaisia lisätoimia kuluttajat voisivat tehdä ja mitkä ovat niiden suurimmat päästövähennyspotentiaalit. Hanke keskittyy erityisesti lisätoimiin, joihin ei voida suoraan vaikuttaa yhteiskunnan päästövähennysten ohjauskeinoilla.
Käytännössä: Hanke selvittää eri kulutuksen osa-alueita, mikä on nykyskenaarioiden mukaan kuluttajien päästötoimenpiteiden merkitys ja millä toimenpiteillä muutosta saadaan aikaiseksi. Hankkeessa muodostetaan päästökuilun kattamiseksi kaksi skenaariota, joissa arvioidaan kuluttamista vähentävien toimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien hiilijalanjälkeen. Tämän perusteella selvitetään lisätoimet, jotka kuluttajien odotetaan tekevän päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Hanke kerää yhteen myös kuluttajien tekemien toimenpiteiden kokonaismerkitystä Suomen päästövähennystarpeissa ja pyrkii löytämään uusia ohjauskeinoja kulutukselle. Lopuksi arvioidaan, miten kuluttajatoimet vaikuttavat Suomen kulutusperäisiin päästöihin.
- Ilmastopaneelin raportti 5/2022: Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi
- Ilmastopaneelin raportti 6/2022: Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi – Taustaraportti ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyvistä toimista
Hanke toteutetaan 1.4.2020‒31.11.2022.
Mukana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, SYKE ja LUKE.
Lisätietoja:
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
puh. 040 740 1708 -
Sopeutumisen alueelliset ulottuvuudet ja ohjauskeinot muuttuvaan ilmastoon (SUOMI)
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisella pyritään varautumaan ilmaston muuttumiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sopeutumistoimenpiteitä voidaan tehdä ennakoivasti tai reaktiivisesti. Toimenpiteet voivat olla julkisen sektorin suunnittelemia tai autonomisia yksityisen sektorin tai muiden toimijoiden tekeminä. Suomessa julkaistiin ensimmäinen kansallinen sopeutumisstrategia vuonna 2005, jonka jälkeen sitä on päivitetty ja sen toimeenpanoa arvioitu. Tämänhetkistä Suomen sopeutumispolitiikkaa ohjaa vuonna 2014 hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022, joka on osa ilmastolain (609/2015) mukaista suunnittelujärjestelmää.
Sopeutumistutkimuksessa on havaittu katvealueita sekä asioita, joihin sopeutumisen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota. Kansallisessa riskiarviossa ei ole tällä hetkellä mukana vahvaa alueellista näkökulmaa. Toisaalta kansallisessa sopeutumisessa etenkin vastuiden selkeyttämisessä on tärkeää tunnistaa erilaisia ohjauskeinoja, joilla voidaan ohjata myös julkisen sektorin ulkopuolisia toimijoita. Myös toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden todentaminen ja seuranta on tärkeää. Lisäksi ilmastoriskien realisoitumisen taloudellisista kustannuksista tai riskien ennaltaehkäisyn kustannuksista ei ole juurikaan tietoa.
Tavoitteet: SUOMI-hankkeen tavoitteena on tuoda mahdollisimman laaja sopeutumisen työtä edistävä tutkimusyhteisö ja tiedontuottajat yhden pöydän ääreen. Tämä hanke on synteesi-, vuorovaikutus-, opetus- ja verkostojohtamisen hanke. Se tukee vahvasti sopeutumisen seurantaryhmän työskentelyä ja tuottaa ajankohtaisinta synteesitietoa sopeutumisen tilasta, sen eteen tehtävästä työstä ja yhä sopeutumisen eteen tarvittavasta työstä Suomessa osana Arktista aluetta.
Käytännössä: Hanke koostuu neljästä eri työpaketista, jotka muodostavat kattavan kokonaisuuden sopeutumisen ajankohtaisista kysymyksistä ja tuottavat tietoa kansallisen sopeutumispolitiikan edistämiseen. Fokuksessa ovat erityisesti alueellisesti tarkat riskiarviot nyky- ja tulevassa ilmastossa, sopeutumisen ohjauskeinot sekä sopeutumisen kustannukset ja hyödyt. Hankkeessa hyödynnetään pitkälti olemassa olevaa aineistoa, muita rahoitettuja hankkeita ja niiden tietovarantoja. Hankkeessa järjestetään myös yhteiskehittämiseen nojautuvia työpajoja, etenkin kun hahmotellaan sopeutumisen seurannan toimintamallia.
Hanke toteutetaan 1.5.2020–30.6.2022.
Mukana ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, LUKE, SYKE ja Aalto-yliopisto.
- Ajankohtaista: Hankkeen synteesiraportti on julkaistu 23.9.2021: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Tiedotteesta löytyy lisätietoa.
- Otteet raportista maakuntakohtaisesti:Ahvenanmaa — Etelä-Karjala — Etelä-Pohjanmaa — Etelä-Savo — Kainuu — Kanta-Häme — Keski-Pohjanmaa — Keski-Suomi — Kymenlaakso — Lappi — Pirkanmaa — Pohjanmaa — Pohjois-Karjala — Pohjois-Pohjanmaa — Pohjois-Savo — Päijät-Häme — Satakunta — Uusimaa — Varsinais-Suomi
Lisätietoja:
Hankekoordinaattori Hilppa Gregow
Ilmatieteen laitos
puh. 050 598 6881Hannele Korhonen
Ilmatieteen laitos
puh. 029 539 2135 - Ajankohtaista: Hankkeen synteesiraportti on julkaistu 23.9.2021: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Tiedotteesta löytyy lisätietoa.
-
Metsien hyödyntämisen ilmastonäkökohtiin liittyviä tietotarpeita, väittämiä ja uskomuksia – tieteellinen perusta ja tulkinta
Metsien hyödyntämiseen liittyy olennaisesti hiilikierto, jonka yksityiskohdista on erilaisia käsityksiä kansalaisten, päättäjien ja metsäammattilaistenkin keskuudessa. Syitä tilanteeseen ovat muun muassa metsien hyödyntämiseen liittyvä voimakas taloudellinen intressi tai suojeluun tähtäävä toiminta, minkä takia faktapohjaista tietoa tulkitaan helposti omien näkökulmien kautta.
Tavoite: Hankkeen tarkoituksena on selkeyttää julkisuudessa yleisesti olevia tietotarpeita, väittämiä tai uskomuksia metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Työssä selvitetään väittämien ja uskomusten paikkansapitävyys ja laaditaan niihin ja tietotarpeisiin liittyvät selventävät, tieteelliseen tietoon perustuvat kuvaukset ja tulkinnat. Kohderyhmänä on tietotarpeista, väittämistä ja uskomuksista riippuen suuri yleisö, asiantuntijat ja/tai päättäjät.
Käytännössä: Työ toteutetaan seitsemässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan eniten julkisuudessa olleet tietotarpeet, väittämät ja uskomukset, joiden ymmärryksen puutteella tai väärällä tulkinnalla voi olla haitallista vaikutusta Suomen ilmastopolitiikan toteutumiseen tai metsien hyödyntämiseen. Toisessa vaiheessa priorisoidaan keskeisimmät tietotarpeet, väittämät ja uskomukset, joita on tarvetta selventää. Kolmannessa vaiheessa paneelin jäsenet laativat priorisoituihin tietotarpeisiin, väittämiin ja uskomuksiin tieteelliseen tietoon perustuvat kuvaukset ja tulkinnat.
Seuraavassa vaiheessa erikseen tunnistetut ulkopuoliset asiantuntijat täydentävät paneelin kirjoituksia siten, että ilmaisujen takana voivat olla kaikki kirjoittajat. Viidennessä vaiheessa pyydetään kuvauksiin ja tulkintoihin tarvittaessa kommentteja ministeriöltä ja sidosryhmiltä. Kuudennessa vaiheessa julkistetaan vaiheittain kuvauksia ja tulkintoja Ilmastopaneelin verkkosivulla. Tarvittaessa hankkeessa palataan ensimmäiseen kohtaan ja valitaan työstettäväksi uusia, kiireelliseksi ja tärkeiksi koettuja tietotarpeita, väittämiä ja uskomuksia. Viimeisessä vaiheessa hanke tekee valmistuneista kuvauksista ja tulkinnoista Ilmastopaneelin yhteenvetoraportti ja julkistaa kokonaisuuden.
Ilmastopaneelin raportti 3/2022: Metsät ja ilmasto: hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt
Hanke toteutetaan 1.5.2020–30.5.2022.
Mukana ovat Helsingin yliopisto, LUKE ja SYKE.
Lisätietoja:
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
puh. 040 740 1708 -
Turvemaiden käytön tulevaisuuden vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa
Turpeen ja turvemaiden käytöstä muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävä osa Suomen kokonaispäästöistä. Turvemaiden päästövähennyspotentiaalia on toistaiseksi hyödynnetty Suomessa heikosti, joten tarvitaan lisää tietoa erilaisten turvemaiden käyttömuotojen ympäristövaikutuksista. Turvetuotanto työllistää Suomessa yli 2 000 henkilöä. Näin ollen on tarpeen kartoittaa vaihtoehtoisia kehityspolkuja alueiden kehittämiseen.
Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on edistää sitä, että Suomessa hyödynnettäisiin enemmän turvemaiden päästövähennyspotentiaalia. Hanke osoittaa turpeen ja turvemaiden käytön ongelmakohdat ympäristön ja yhteiskunnan kannalta ja etsii parhaita ratkaisuja niihin eri toimialoilla. Lisäksi hanke edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista kuvaamalla tapoja siirtyä oikeudenmukaisesti kohti yhteiskuntaa, joka on nykyistä vähemmän riippuvainen turpeen käytöstä.
Käytännössä: Hankkeessa kuvataan turpeen käytön nykytila analysoimalla aiempia tutkimuksia ja tietoa; mikä on turvemaiden alueellinen esiintyminen ja niiden merkitys kansantaloudelle, millaisia ovat turvemaiden käyttöön liittyvät kasvihuonepäästöt sekä miten turvemaiden käyttö vaikuttaa vesistöihin ja monimuotoisuuteen. Hanke selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla turvemaiden vaihtoehtoisia käyttö- ja käsittelytapoja sekä niiden kautta saavutettavia ympäristöhyötyjä.
Lisäksi hanke arvioi turvemaiden optimoinnilla saavutettavia päästövähennyksiä, ja mitkä ovat turpeesta luopumisen yhteiskunnalliset ja kustannusvaikutukset. Hanke kokoaa lopuksi politiikkasuositukset eri sektorien maankäytön ohjauksen tehostamiseksi.
Hanke toteutetaan 1.4.2020–31.3.2022.
Mukana ovat Helsingin yliopisto, LUKE ja SYKE.
- Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2022: Turvemaiden käytön vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa.
Lisätietoja:
Kristiina Lång
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 6474 -
Energiajärjestelmien sähköistymisen merkitys CO2-päästöjen leikkaamisessa
Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan energiajärjestelmien sähköistyminen voi vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Kokonaisnäkemys sähköistymisen hyödyistä ja haitoista sekä suorista ja epäsuorista vaikutuksista yhteiskuntaan puuttuu.
Sähköistymistä voidaan hyödyntää muun muassa liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, rakennusten lämmittämisessä sekä digitalisoinnissa. Sähköntuotannon kehittyminen vähäpäästöiseksi ja eri sektoreilla tapahtuva sähköistyminen voivat avata uusia mahdollisuuksia suurille päästöleikkauksille. Sähköistyminen ja sähkön hinnanmuodostuksen periaatteet tulevat muuttumaan ja muuttamaan sähkön roolia kulutushyödykkeenä ja tuotannontekijänä.
Teknisten ratkaisujen kustannustehokkuus ja päästövähennysten marginaalikustannukset ohjaavat sitä, millä tavoin näihin sähköä päästöttömänä energiankantajana hyödyntäviin tulevaisuuskuviin päästäisiin kiinni ja mitkä sektorit ovat houkuttelevimpia sähköistää.
Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda selkeä kuva sähköistymisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista Suomessa, sekä erityisesti sen vaikutuksista päästöjen leikkaamiseen vuoteen 2035 ja 2050 mennessä. Tarkoituksena on selvittää myös, mitkä ovat sähköistymisen yhteiskunnalliset vaikutukset.
Käytännössä: Hankkeessa luodaan kokonaiskuva sähköistymisestä arvioimalla sähköistymisen vaikutuksia sähköntuotantoon, hiilidioksidipäästöihin ja yhteiskuntaan yhdistämällä olemassa olevaa ja viimeisintä tutkimustietoa aiheesta. Hanke tuottaa kriittisen arvion sähköistymisestä osana laajempaa energiamurrosta suhteessa tekniikkaan, talouteen, liiketoimintaan, yhteiskuntaan ja politiikkaan.
Hanke on jaettu kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa tehdään tilannekatsaus sähköistymisestä ja skenaariomallinnukset Suomen energiajärjestelmästä ja sähköistymisen tuomien muutosten vaikutuksesta järjestelmään. Toisessa osassa analysoidaan teollisuuden energiankäyttöä ja teollisten prosessien sähköistymistä. Teknologiakartoituksen osana tehdään arvio siitä, mitä teknologioita sähköistymiseen tarvitaan sähkön osuuden kokonaiskysynnän kasvattamiseksi eri sektoreilla. Kolmas osa tarkastelee kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä ovat sähköistymisen yhteiskunnallisten vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
- Ilmastopaneelin raportti 1/2022: Sähköistämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmässä – Skenaariotarkasteluja
- Ilmastopaneelin julkaisuja 3/2021: Sähkolla merkittava rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa
- Muistion esittelykalvot: Ilmastopaneelin sähköistymishankkeen tuloksia
- Ilmastopaneelin raportti 3/2021: Sähköistyvän yhteiskunnan vaikutukset oikeudenmukaisuuteen
- Ilmastopaneelin raportti 4/2021: Katsaus Suomen teollisuuden sähköistämisen teknologisiin ratkaisuihin
Hanke toteutetaan 1.6.2020–31.1.2022.
Mukana ovat Aalto-yliopisto, SYKE ja VTT.
Lisätietoja
Peter Lund
Aalto-yliopisto
puh. 040 515 0144 -
Suomen nettopäästöjen vähennyspolku 2020–2050: Päästöt, nielut ja Suomen ilmastopaneelin ehdotus niiden kirjaamisesta ilmastolakiin
Sanna Marinin hallitus asetti Suomen tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuonna 2035. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös ilmastolain uudistaminen. Ilmastolain uusimisen yhteydessä pohditaan nettopäästöjen vähentämistavoitteita maankäyttösektori mukaan lukien ja sitä, kuinka tavoitteet kirjataan ilmastolakiin. Ilmastolain nykyinen tavoite on kirjattu vain fossiilisille ja prosessiperäisille päästöille.
Tavoitteet: Ilmastolain uusiminen, päästöjä ja nieluja koskevien tavoitteiden asettaminen ja niiden suuruuden arvioiminen nostaa esiin monenlaisia tutkittavia tarpeita. Jotta tarpeisiin voidaan vastata, on analysoitava päivitetyn aineiston valossa pitkän aikavälin ja hiilineutraaliustavoitteen mukaiset päästövähennysurat, välitavoitteet ja tarvittavat hiilinielut.
Käytännössä: Hankkeessa laajennetaan Ilmastopaneelin pitkän aikavälin- ja hiilineutraaliustavoitteiden suhteen tehtyjä selvityksiä. Hankkeen aikana kerätty tieto kootaan yhteen, ja Ilmastopaneeli laatii ehdotelman, millaiset ilmastolakiin kirjatut tavoitteet voisivat olla, kun huomioidaan realistiset ja tieteen mukaiset päästövähennysmahdollisuudet.
Ilmastopaneelin raportti: ilmastolain suositukset päästö- ja nielutavoitteiksi Julkaistu 24.2.2021. Tiedote julkaistusta löytyy täältä.
Suomen ilmastopaneelin muistio ilmastolain suunnittelu- ja seurantajärjestelmästä hyväksytty 9.6.2021 kokouksessa
Hanke toteutetaan 1.4.2020–30.6.2021.
Mukana ovat Helsingin yliopisto, SYKE ja LUKE
Lisätietoja:
Markku Ollikainen
Helsingin yliopisto
puh. 050 415 1201 -
Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan (2020)
Yksittäisten kuluttajien vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään on usein aliarvioitu. Kotitalouksien osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on kuitenkin erittäin merkittäviä, noin 70 prosenttia kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöistä (SYKE:n ENVIMAT-malli).
Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on selkeyttää ja jäsentää kuluttajanäkökulman käsittelyä ilmastopolitiikan yhteydessä. Hankeen selvitys antaa konkreettisia esimerkkejä mahdollisista ilmastonmuutoksen hillinnän poluista, joita voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa. Hanke kohdentuu asumiseen, ruokaan, liikkumiseen sekä muihin kotitalouksien tuote- ja palveluketjuihin, jolloin tarkastelussa ovat mukana myös tuonti ja vienti.
Käytännössä: Hanke käynnistyy kirjallisuusselvityksellä ja asiantuntijahaastatteluilla, joilla dokumentoidaan eri tahojen ymmärrys kuluttajien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kirjallisuusselvityksen jälkeen toteutetaan vuorovaikutteinen sidosryhmäprosessi, jonka aikana järjestetään kolme työpajaa. Työryhmä kokoaa vaiheissa 1-2 laadittujen taustaselvitysten tulokset synteesiksi, joka sisältää linjauksia politiikkatoimista kuluttajien ilmastotoimien edistämiseksi.
Hankkeen tiivistelmä: Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan – tiivistelmä
Hankkeen tutkimusraportti, jossa ensimmäinen osa englanniksi, toinen osa suomeksi: Report: Sufficiency in climate policy
Työpajaraportit: Työpajaraportit 2020
Lisätietoja:
Lassi Linnanen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
puh. 050 550 3305 -
Koronan jälkeinen aika: ilmastotoimet ja vihreä elvytys (2020)
COVID-19-viruksen aiheuttama taantuma ei vähennä olennaisesti globaaleja päästöjä, eikä ilmastohaittaa. Taloustieteellisesti katsottuna, ilmastonmuutoksen ulkoiskustannus ei taantuman myötä laske; puutteellinen hiilen hinnoittelu ylläpitää ilmastonmuutosta edistäviä markkinavääristymiä ja investointilukkoja, joiden korjaaminen on edelleen välttämätöntä. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ihmiskunnalle ovat mittaluokaltaan COVID-19-shokkia suuremmat, minkä lisäksi ilmastonmuutos, maankäytön muutos ja väestönkasvu sinänsä edistävät vaarallisten virusten leviämistä.
Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia vihreän elvytyksen vaihtoehtoja osaksi finanssipoliittista elvytystä koronakriisistä seuraavasta taantumasta toipumiseen. Vihreä elvytys viittaa toimiin, jotka vahvistavat kokonaiskysyntää ja samalla vähentävät päästöjä joko suoraan tai epäsuorasti.
Käytännössä: Hankkeessa arvioidaan kuutta vihreää elvytyspakettia työllisyyden, BKT:n ja päästöjen suhteen. ENVIMAT-mallilla tutkitaan, mitä tapahtuu, jos julkinen valta kohdistaa kuhunkin toimenpidejoukkoon 300 miljoonan euron suuruisen rahoituksen, joka kanavoidaan toimijoille tarkan suunnitelman mukaisesti. Paketit valitaan niin, että tiedossa on joko hankkeita, rahoituskanavia tai investointisuunnitelmia, joita voitaisiin hyödyntää. Ehdotetut paketit täyttävät elvytyksen kriteerit erityisesti nopeuden ja työllisyysvaikutusten osalta. Lisäksi tehdään analyysi yleisen tasapainon mallilla tulosten vahvistamiseksi.
Ilmastopaneelin raportti: Vihreä elvytys
Ilmastopaneeli: Tiivistelmä vihreän elvytyksen raportista
Raportti ja tiivistelmä päivitetty 16.9.2020: kuvat T1 ja 2 akseliston yksiköt korjattu.
Mukana ovat Helsingin yliopisto, SYKE ja Aalto-yliopisto.
Lisätietoja:
Markku Ollikainen
Helsingin yliopisto
puh. 050 415 1201 -
Muistio: Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa (2020)
Tavoitteet: Muistion tarkoituksena on auttaa kohdentamaan Ilmastopaneelin tulevia selvityshankkeita sopeutumispolitiikan valmistelun tueksi.
Käytännössä: Muistion taustatyönä tarkastellaan Ilmastopaneelin kuluneen toimintakauden hankkeita, kansainvälistä sopeutumiskirjallisuutta ja muita relevantteja julkaisuja. Tarkastelussa keskitytään kolmeen teemaan.
- Sopeutumisen haasteet elinkeinojen ja infrastruktuurin kannalta
Teemassa tarkastellaan erityisesti sektori- ja toimialarajat ylittäviä riskejä ja kansainvälisiä heijastevaikutuksia. Kansallisen sopeutumisen tilaa koskevassa sopeutumissuunnitelman väliarvioinnissa (2019) havaittiin monia puutteita eri sektoreiden valmiudessa sopeutua. Samoin todettiin puutteita kasainvälisten heijastusvaikutusten tunnistamisessa. Muistiossa näitä puutteita tarkastellaan toimialat ylittävien riskien ja haittasopeutumisen viitekehyksessä.
- Kansallisen ja kansainvälisen sopeutumispolitiikan arviointi
Teema muodostuu ilmastoriskien hallinnan ja kansallisen sopeutumispolitiikan tarkastelusta. Teemassa tarkastellaan julkisen ja yksityisen sektorin valmiutta ja vastuiden jakaantumista niiden välillä, sekä sopeutumispolitiikan monitorointia ja arviointia. Etenkin ilmastoriskien arviointi ja siihen liittyvät julkishallinnolliset kysymykset, sekä toimenpiteiden toteuttaminen otetaan tarkastelun kohteeksi, vertaamalla sopeutumistoimien tilannetta Suomessa soveltuvin osin kansainvälisiin esimerkkeihin.
- Terveys ja sopeutuminen
Teemassa selvitetään, millaisia sopeutumistoimia on käytettävissä ilmastonmuutoksen keskeisten terveys- ja hyvinvointihaittojen ehkäisemiseksi; pääpaino on sosiaali- ja terveyssektorilla, mutta lisäksi tarkastellaan muita haittojen ehkäisyn kannalta relevantteja toimialoja. Haetaan kansainvälisiä esimerkkejä sopeutumistoimista erityisesti kansallisella tasolla ja näyttöjä toimien tehokkuudesta. Selvitetään sopeutumisen riittävyyden seurantaa sekä tähän käytössä olevia kansallisia tietovarantoja ja niiden mahdollisia kehittämistarpeita.
Aikajana: 15.5.2019-31.10.2019
Hankkeeseen osallistuvat tahot:
Helsingin yliopisto: Sirkku Juhola, Fanny Groundstroem, Janina Käyhkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Timo Lanki, Päivi Meriläinen, Virpi Kollanus
Jyväskylän yliopisto: Marja JärveläHankkeen raportti: Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa, 2020.
Lisätietoja:
Timo Lanki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 6326 -
Lisääntyvä käyttö – todellinen hakkuupotentiaali, puumäärät eri tarpeisiin ja vaikutukset nieluihin, päästöihin ja EU:n LULUCF-asetuksen toteutumiseen (2020)
Hallitusohjelma tavoittelee Suomesta hiilineutraalia 2035, jolloin kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Fossiilisperäisiä päästöjä pitää saada nopeasti alas ja samalla hiilinieluja vahvistaa.
Fossiilisten polttoaineiden alasajossa metsäbiomassalla on tärkeä rooli. Lisäksi metsäteollisuutemme haluaa käyttää yhä enemmän kotimaista puuta. Puun käytöllä on kuitenkin rajansa, jota EU:n maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käytön (LULUCF) -asetus tulee myös rajoittamaan hiilinielujen näkökulmasta. Tilanne on uusi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tavoitteet: Hankkeessa selvennetään kotimaisen puuraaka-aineen saannon ja käytön määrää Suomen pyrkiessä nykyistä kunniahimoisempiin kasvihuonekaasupäästötavoitteisiin ja lisääntyvään biotalouskäyttöön sekä arvioida lisääntyvän käytön vaikutukset nieluihin, päästöihin ja EU:n LULUCF-sektorin toteutumiseen.
Käytännössä: Hankkeessa käytetään olemassa olemaa tutkimus/mallinnustietoa, kirjallisuutta ja puunkäytön lisäämisen suunnitelmia eri käyttötarkoituksiin. Samalla arvioidaan myös puun hankintapotentiaali eri puolilta Suomea (etenkin suometsistä). Kerätyn tiedon perusteella luodaan hakkuskenaariot ja arvioidaan niiden aiheuttamat nielumenetykset käyttämällä olemassa olevia mallilaskelmia ja toteutuneen kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia tietoja.. Lisäksi arvioidaan puutuotteiden ja polttoaineiden aiheuttamat vältetyt kasvihuonepäästöt. Kokonaisarvioinnissa selvennetään metsien käytön riittävyyden lisäksi myös puunkäytön vaikutus koko EU:n LULUCF- sektorin pelisäännön mukaiseen lopputulokseen.
Lisätietoja:
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
puh. 040 7401708 -
Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys (2020)
Ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä koskeva harkinta tulee ajankohtaisesti erityisesti sitä mukaa, kun ilmastotoimet alkavat vaikuttaa ihmisten arkielämään ja kansalaisten toiminnallisiin edellytyksiin ja tavoitteisiin.
Tavoitteet: Selvityshankkeen tarkoituksena on identifioida ja eritellä ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden kriteereitä sellaisilla ilmastotoimien sektoreilla, joilla on suoria vaikutuksia ihmisten arkielämän ehtoihin, ajankäyttöön ja elämäntavan muotoiluun.
Käytännössä: Hankkeessa tehdään kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan sosiaalisen hyväksyttävyyden käsitettä ilmastotoimien yhteydessä, sosiaalinen hyväksyttävyys -termiä sekä soveltuvin osin elinkeinorakenteen muutosta koskevaa kirjallisuutta, jossa tämä muutos yhdistetään ilmastotoimiin ja niiden työllisyysvaikutuksiin. Hankkeessa järjestetään myös brain storming -keskustelu asiantuntijoille ja kansalaisjärjestöjen edustajille. Keskustelun sisältö ideoidaan Ilmastopaneelin Osallistamishankkeen sosiaalista hyväksyttävyyttä koskevan aikaisemman työpajan pohjalta niin, että siinä otetaan huomioon lisäksi vaalien aikaan (huhtikuussa 2019) vahvasti esiinnousseet teemat. Tuona aikana seurantaan asetetaan valikoidusti valtakunnallista ja paikallista mediaa ja soveltuvin osin myös sosiaalisen median kanavia. Näiden ohella hankkeessa tarkastellaan maakuntatasoisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistä sen sosiaalisten vaikutusten kannalta.
Ilmastopaneelin raportti: Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys
Lisätietoja:
Marja Järvelä
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 41 41 -
Sähköautojen ilmasto- ja kustannusvaikutukset kuluttajille (2019)
Liikenteen päästöjen vähentäminen on avainkysymys Suomelle, mikäli EU-päästövähennystavoitteet halutaan täyttää ja Suomi toimii omalta osaltaan Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tässä muutoksessa yksityisautojen sähköistymiselle on asetettu suuri painoarvo. Uusien sähköautojen määrät ovat olleet kuitenkin vielä vaatimattomat. Osittain syynä on ollut epäluulo sähköautoja kohtaan. Jopa päästöhyödyistä ei ole ollut varmuutta ja sähköautojen elinkaarikustannukset ovat huonosti tiedostettu tilanteessa, jossa autonvalmistajien sähköautotarjonta kasvaa kiihtyvällä tahdilla.
Tavoitteet: Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen ja tuoda kuluttajien ja päätöksentekijöiden tietoon sähköautoihin liittyvät ilmasto- ja muuta seikat mahdollisemman selkeässä muodossa. Samalla tavoitteena on luoda kuluttajavalintojen pohjaksi tietopohja ja laskentatyökalu, jolla vaihtoehtoisten käyttövoimien omaavien autojen kustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt autojen koko elinkaaren osalta jäsentyvät kuluttajien päätöksenteon kannalta ymmärrettävään muotoon
Käytännössä: Hankkeessa selvitetään kuluttajille tarkoitettujen sähköautojen kasvihuonekaasu- ja kustannusvaikutuksia verrattuna polttomoottori-, hybridi- ja kaasuautoihin koko auton elinkaaren osalta. Biopolttoaineiden vaikutus on tarkasteluissa mukana. Työ perustuu kirjallisuustietoihin, jonka pohjalta tehdään myös kuluttajille suunnattu ilmainen nettisovellus ostopäätösten tueksi. Laskennan perusteista ja keskeisistä tuloksista tehdään erillisraportti.
Politiikkasuositus: Sähköautoilla suurin vähennys päästöihin – pian myös kilpailukykyiseen hintaan
Ilmastopaneelin raportti: Autolaskurin käyttöopas ja laskennan perusteet
Lisätietoja:
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
puh. 040 7401708 -
Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset (2019)
Suomessa ei ole vielä kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin vesihuollossa. Muun muassa pintavesien lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten juomaveden laadun heikkenemistä.
Tavoitteet: Hanke pyrkii antamaan kokonaiskuvan siitä, millainen tilanne Suomessa on ilmastonmuutokseen varautumisessa vesihuollon osalta. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää talousvesilaitosten toimenpideohjelmassa (WSP, Water Safety Plan) ja tulevaisuuden investointien suunnittelussa. Hankkeen toteuttaminen ja siitä viestiminen lisäävät tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Suomessa.
Käytännössä: Hankkeessa selvitetään kyselytutkimuksella, miten vesilaitokset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin ja muutoksiin. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan talousveden laadun heikkenemisen vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä arvioidaan yleisen tasapainomallin avulla vesihuoltoon liittyvien terveyshaittojen ja toisaalta niihin varautumisen aiheuttamia kustannuksia.
Hankkeen loppuraportti: Ilmastonmuutos ja vesihuolto
Lisätietoja:
Timo Lanki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 6326 -
Ilmastokasvatus (2019)
Ilmastopaneelin vuonna 2015 tekemässä ilmastokasvatusselvityksessä kävi ilmi, että Suomessa on puutteita ilmastonmuutoksen opetuksessa.
Tavoitteet: Hankkeen tavoite on, että suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat voisivat osallistua ilmastotyöhön paremmin. Hankkeessa kerätään ideoita nuorilta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tuetaan heitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa. Samalla kartoitetaan nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja huolia.
Käytännössä: Hankkeen aikana perustetaan oppijoiden yhteisö (Community of Learners), joka koostuu koululaisista, opiskelijoista, opettajista, ilmastokasvatuksen asiantuntijoista, Suomen ilmastopaneelin jäsenistä, Arktisen keskuksen henkilöstöstä ja Lapin yliopiston opettajankouluttajista. Yhteisön tavoitteena on yhdessä luoda uusia ratkaisukeskeisiä materiaaleja ilmastokasvatuksen tueksi.
Hankkeen loppuraportti:Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta
Lisätietoja:
Ilkka Ratinen
Lapin yliopisto
puh. 040 484 4116 -
Ilmastopaneelin hahmottama hiilineutraaliuspolku Suomelle: Kuinka paljon ja kenen kanssa – päästöjen vähentämisen perspektiivit ja toimijat (2019)
Suomen päästöjen hillintätavoitteeseen vaikuttavat YK:n ilmastosopimusjärjestelmä, ml. Pariisin ilmastosopimus, sekä EU:n ilmastotoimet. Lokakuussa 2018 julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti samoin kuin vähitellen tarkentuvat näkemykset 2 asteen tavoitteen edellyttämistä toimista ja vaikutuksista tarkentavat käsityksiä siitä, millaisia toimia Pariisin sopimuksen täytäntöönpano vaatii, millaiseksi ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikka tulee muotoilla ja kuinka haasteelliseksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen osoittautuu.
Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda selkeä kuva tieteen viestistä ilmastonmuutoksen hillinnän tilan ja tarpeiden suhteen sekä näkemys tärkeimmistä edistettävistä toimista Suomessa sekä keskeisissä muissa maissa.
Käytännössä: Hankkeessa tarkastellaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon edistymistä sekä arvioidaan, millaiset valmiudet kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta keskeisillä mailla on toteuttaa nykyiset kansallisesti määritellyt panoksensa. Lisäksi kiinnitetään huomiota päästövähennystoimien kunnianhimon nostamiseen liittyviin näkökohtiin.
Hanke toteutetaan neljän osahankkeen muodossa. Tieteen näkemys 1,5 ja 2 asteen tavoitteista ja niiden saavuttamisesta -osahankkeessa tarkastellaan nykykäsitystä vaadittavista globaaleista päästöjen vähentämispoluista ja niiden saavuttamisen teknologisista mahdollisuuksista olemassa olevan tutkimuksen valossa. Pariisin sopimus ja ilmastoprosessi -osahankkeessa tarkastellaan, kuinka Pariisin sopimuksen toimeenpanoprosessi etenee ja millaiset politiikkavalmiudet mailla on toteuttaa jo asettamansa kansallisesti määritellyt panokset. Lisäksi arvioidaan keskeisten maiden valmiuksia kiristää lupauksiaan. Suomen 2050 tavoitteet -osahankkeessa arvioidaan Suomen vaihtoehtoisia päästöjen vähennysuria ja keskustellaan tarvittavan nielun suuruudesta. Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet -osahankkeessa pohditaan sekä kansalaisten että kaupunkien ja yhteisöjen mahdollisuuksia tarttua ilmastotoimiin sekä etsitään konkreettisia keinoja kansalaisten aktivoimiseen ja kaupunkien valintojen edistämiseen.
Hankkeen tuloksena tuotetaan yleistajuinen raportti, jonka avulla Ilmastopaneeli pyrkii herättämään keskustelua ilmastopolitiikan tehostamisesta. Hankkeeseen kuuluu lisäksi seminaari sekä mahdollisia muita tilaisuuksia ja julkaisuja.
Hankkeen osaraportit:
Finland’s globally responsible contribution
Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet (+ raportin liitteet)
Pariisin sopimus ja kansainväliset ilmastotoimet
4.10.2019 tilaisuuden materiaalit: Seminaarin esitykset
Lisätietoja:
Kati Kulovesi
Itä-Suomen yliopisto
puh. 050 439 217 -
LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso (2019)
LULUCF-asetuksella säädellään, kuinka maankäyttösektori sisällytetään EU:n energia- ja ilmastokehyksen vuoden 2030 tavoitteisiin. Hoidetun metsämaan tilinpitoluokan vertailutaso (metsien vertailutaso) on arvio siitä, kuinka suureksi metsien keskimääräinen, vuotuinen todellinen hiilinielu (tai päästölähde) muodostuisi laskentakausilla 2021–2025 ja 2026–2030 olettaen, että jäsenvaltiossa noudatettaisiin kestävän metsänhoidon käytäntöjä siten, kuten on tehty vertailukaudella 2000–2009. Jäsenvaltioiden tehtävä ja oikeus on määrittää metsien vertailutaso noudattaen LULUCF-asetuksen kriteereitä, joiden tulkinnasta komissio on julkaissut teknisen ohjeiston.
Tavoitteet: Hankkeessa selvennetään LULUCF-asetuksen taustoja, määrittämisvaihtoehtoja ja syitä maiden menetelmien välisiin eroavaisuuksiin.
Käytännössä: Hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso”, jossa kuvataan EU:n LULUCF-asetusta, sen prosesseja ja liittyvää vertailulaskentaa maakohtaisten esimerkkien lisäksi.
Ilmastopaneelin raportti: LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso
Lisätietoja:
Antti Asikainen
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 3250 -
Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa (2019)
Valtiot, kunnat, yritykset, organisaatiot ja jopa yksilöt ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteen, jolla he pyrkivät vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta ei ole kuitenkaan määritelty tarkasti, ja eri tahot ymmärtävät käsitteen eri tavoin.
Tavoitteet: Hankkeessa selkeytetään valtioiden, maakuntien ja kuntien ilmastopolitiikan tavoitteena olevaa hiilineutraaliuden käsitettä ja linjataan sen saavuttamiseen liittyvät pelisäännöt ja kompensaatiot. Työssä tarkastellaan hiilineutraaliuden saavuttamista ajallisesti, alueellisesti sekä ilmastosopimusten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa selvennetään, miten erilaiset bio- ja kiertotalotaloustoimenpiteet vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen.
Käytännössä: Hankkeessa selvitetään viittä kokonaisuutta. Ensimmäinen käsittelee sitä, miten hiilineutraalius ymmärretään ja mitkä ovat eri tahojen käyttämät periaatteet sen saavuttamiseksi. Toinen kokonaisuus keskittyy hiilineutraaliuteen ilmastopoliittisena tavoitteena. Kolmas osa pureutuu päästövähennystoimenpiteiden laskentaperiaatteisiin ja hyväksyttäviin kompensaatioihin, ja sen välituloksista järjestetään sidosryhmäseminaari. Neljäs kokonaisuus tutkii biotalous- ja kiertotaloustoimenpiteiden vaikutuksia hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Näiden lisäksi hankkeessa tehdään synteesiraportti.
Ilmastopaneelin raportti: Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – valtiot, alueet ja kunnat
Lisätietoja:
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
puh. 040 7401708 -
Kansallisten ilmastopaneelien kansainvälinen kartoitus (2019)
Kansalliset ilmastopaneelit ympäri maailman muodostuvat ja toimivat eri tavoin. Yhteistä niille on kuitenkin riippumattomuus, asiantuntijuus ja tieteeseen perustuvat suositukset. Tämä selvitys on englanniksi.
Hankkeessa pyrittiiin saamaan tarkka kuva muiden kansallisten ilmastopaneelien toimintatavoista, taustoista ja mandaateista, jotta ne voidaan ottaa huomioon suomalaisen Ilmastopaneelin seuraavan kauden suunnittelussa. Selvitys koostui kahdesta osa-alueesta. Ensimmäiseksi kartoitettiin, millaisia paneeleja maailmalla on ja millä kokoonpanoilla ne toimivat. Toiseksi perehdyttiin tarkemmin muutamaan selvityksen kannalta tärkeään ilmastopaneeliin, kuten Tanskan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Irlannin paneeleihin.
Ilmastopaneelin englanninkielinen raportti: Overview of national CCCs (2019)
-
Osallistaminen ilmastopolitiikassa (2019)
Ajatus osallistamisesta sisältyy painokkaasti ilmastolain tarkoitukseen ja sen yleisiin tavoitteisiin. Laki ei kuitenkaan anna täsmällisiä ohjeita siitä, miten osallistamista tulisi edistää. Hankkeen tehtävänä oli selventää, mitä osallistamisella tarkoitetaan ilmastopolitiikassa. Selvitys seuraa osallistamisen aloitteita ja ilmastotoimia erityisesti julkisesti asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Lisäksi se arvioi ilmastotoimien vaikutuksia kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Hanke koostui kolmesta työpajasta, jotka käsittelivät muun muassa ilmastotoimien vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliseen tasa-arvoon. Hankkeen raportointi sisältää yhteenvedon työpajakeskusteluista ja toimenpiteitä koskevia priorisointiehdotuksia. Hankkeen taustaraportteina tehtiin kaksi pro gradu -työtä, joista yksi käsittelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien suurten kaupunkien ilmastotoimia osallistamisen näkökulmasta ja toinen yritysten valmiutta osallistua ilmastokasvatukseen.
Ilmastopaneelin raportti (2018): Osallistaminen ilmastopolitiikassa
Ilmastopaneelin politiikkasuositus (2019): Osallistamisen merkitys ilmastopolitiikassa
-
Analyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista (2019)
Suomen metsien käyttöä on kuvattu ja simuloitu useilla eri malleilla. Mallien antamat tulokset eroavat toisistaan johtuen eri mallien toteutustavasta ja parametrisoinnista. Näin ollen on tärkeää tehdä vertailu eri mallien välillä samoilla lähtötiedoilla, jotta ymmärrämme mistä mallien väliset erot tuloksissa johtuvat.
Tavoitteet: Tavoitteena on ymmärtää miten Suomen metsien käytön hiilitasetta kuvaavien mallien ennusteet eroavat toisistaan. Mitkä tekijät malleissa selittävät eroja?
Käytännössä: Selvityksessä tarkastellaan kuuden eri metsien hiilitaseen kehitystä kuvaavan mallin (EFDM, EFISCEN, FORMIT, MELA, MONSU ja PREBAS) ennusteita kolmella eri hakkuuskenaariolla (Matala n. 40 milj.m3 vuosi-1, Politiikka n. 80 milj.m3 vuosi-1 ja Suurin kestävä n. 85 milj.m3 vuosi-1). Tarkastelujakso vaihteli mallien välillä päättyen joko vuoteen 2065 tai 2100. Hiilitaseen laskennassa tarkastelutapana oli varaston muutos, jolloin metsän hiilivaraston kasvaessa metsä toimii hiilinieluna.
Hankkeesta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista”
Lisätietoja:
Markku Kanninen
Helsingin yliopisto
puh. 050 4486 133Julkistustilaisuuden esitysmateriaali: Mediatilaisuus_18022019
-
Ilmastonmuutos ja metsätuhot (2019)
Muuttuva ilmasto vaikuttaa metsien hiilivaraston pysyvyyteen ja siihen liittyviin riskeihin, kuten esimerkiksi hyönteistuhoihin. Bioottisten ja abioottisten tuhojen vaikutus metsien hiilensidontakapasiteettiin on merkittävä ja sen on ennustettu edelleen voimistuvan kasvuympäristön muuttuessa.
Tavoitteet: Hankkeessa selvitetään metsille ilmastonmuutoksesta aiheutuvien metsätuhojen todennäköisyyttä ja suuruusluokkaa.
Käytännössä: Hankkeessa tehdään yhteenveto siitä, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisen laajuudesta ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeessa järjestetään monitieteinen asiantuntijatyöpaja, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja metsätuhojen välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Metsätuhoriskien vaikutus metsien kehitykseen Suomessa”.
Lisätietoja:
Antti Asikainen
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 325028.1.2019
Ilmastopaneelin raportin tiivistelmä: Ilmastonmuutos ja metsätuhot – analyysi ilmaston lämpenemisen seurauksista SuomessaMuuttuva ilmasto vaikuttaa metsien hiilivaraston pysyvyyteen ja siihen liittyviin riskeihin, kuten esimerkiksi hyönteistuhoihin. Bioottisten ja abioottisten tuhojen vaikutus metsien hiilensidontakapasiteettiin on merkittävä ja sen on ennustettu edelleen voimistuvan kasvuympäristön muuttuessa.
Tavoitteet: Hankkeessa selvitetään metsille ilmastonmuutoksesta aiheutuvien metsätuhojen todennäköisyyttä ja suuruusluokkaa.
Käytännössä: Hankkeessa tehdään yhteenveto siitä, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisen laajuudesta ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeessa järjestetään monitieteinen asiantuntijatyöpaja, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja metsätuhojen välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Metsätuhoriskien vaikutus metsien kehitykseen Suomessa”.
Lisätietoja:
Antti Asikainen
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 3250 -
Sähköautoistumisen ajurit (2018)
Liikennesektori on yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista sektoreista globaalisti. Päästöjen hillitsemiseksi tarvitaan uusia liikkumiseen liittyviä ratkaisuja, kuten siirtyminen polttomoottoriautoista sähköautoihin. Sähköautojen osuus autokannasta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ympäri maailman. Alueelliset ja maiden väliset erot sähköautoistumisessa ovat kuitenkin huomattavat.
Tavoitteet: Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja herättää keskustelua sähköautoistumiseen liittyvistä verotusratkaisuista, tuista ja informaatio-ohjauksesta, teknisistä valmiuksista ja (lataus)infrastruktuurista sekä sähköautoistumisen tarjoamasta jousto- ja varastointipotentiaalista sähkömarkkinoilla.
Käytännössä: Hankkeessa on kolme työosiota. Ensimmäisessä arvioidaan sähköautojen hankintaa tukevia ohjauskeinoja ja sitä, miten sähköautoilua voitaisiin Suomessa edistää kustannustehokkaasti. Toisessa tuotetaan arvio sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämisestä tavalla, joka tukee sähköautojen yleistymistä. Kolmannessa osiossa tuotetaan tietoa sähköautoilun joustopotentiaalista sähkömarkkinoilla ja arvioidaan sähköautojen akkujen hajautettua energianvarastointipotentiaalia.
Lisätietoja:
Maria Kopsakangas-Savolainen
Oulun yliopisto
puh. 040 187 428429.8.2018
Ilmastopaneelin raportti
Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi29.8.2018
Ilmastopaneelin Policy Brief
Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä10.8.2018
Ilmastopaneelin Policy Brief
Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot -
Metsäbiomassan käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä (2017)
Kaksivaiheinen hanke luo kokonaiskuvan Suomen metsien käytön mahdollisuuksista ja uhkakuvista ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Ensimmäisessä vaiheessa kerätään tämän hetken kaikki avoimet kysymykset, joissa tiedemaailmassa on edelleen ristiriitaisia käsityksiä ja joihin nimenomaan päätöksentekijät haluaisivat selkeät vastaukset. Tutkijatyöryhmä laatii näihin erilaisiin käsityksiin perustelut ja arvioi syventävien jatkotarkastelujen tarpeen vuonna 2017. Tässä toisessa vaiheessa arvioidaan kerätyn ja syventävissä tarkasteluissa tuotetun tiedon sekä EU:n päätösten perusteella se, miltä Suomen suunnitellut metsien käyttösuunnitelmat näyttävät uhkineen ja mahdollisuuksineen.
- Työn tavoitteena on selventää edelleen avoimia olevia asiakysymyksiä, jotka liittyvät metsien käytön ilmastovaikutuksiin ja kustannustehokkuuteen ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Konsensus- ja ristiriita-alueet tunnistetaan perusteluineen.
- Työn erityisenä tavoitteena on konkretisoida EU:n tulossa olevan maankäyttösektorin pelisäännöstön vaikutukset metsien käytön mahdollisuuksiin Suomessa. Samalla panostetaan asioiden selkeään viestintään ja syy-seuraussuhteiden ymmärrettävyyden lisäämiseen.
-
Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 - politiikkatoimenpiteiden tarkastelua (2017)
Selvityksen tavoitteena on arvioida energia- ja ilmastostrategiassa mainittujen liikenteen hiilidioksidipäästöjen
vähennystoimenpiteiden odotettavissa olevia päästövähennysvaikutuksia sekä tuottaa tietoa tarvittavien politiikkatoimenpiteiden päästövähennyspotentiaalista ja kustannustehokkuudesta. Ilmastopaneelin suosituksen kantavana ajatuksena on rahallisten tukien kohdentaminen uusiutuvien polttoaineiden
tukemisen sijaan liikennejärjestelmän tehokkuuden kehittämiseen ja autokannan sähköistymisen edistämiseen.Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 – politiikkatoimenpiteiden tarkastelua (2/17)
- Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista (2017)
-
Puhtaan teknologian ratkaisut: talous ja ilmasto (2016)
Cleantech eli puhtaat teknologiat tarkoittavat kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden tyypillisistä vaihtoehdoista. Ilmastopaneelin hanke selventää käsitettä ja tarkastelee cleantechin roolia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä koko kansantalouden ja sen työllisyyden edistämisessä.
-
Ilmastonmuutoksen riskit, kustannukset ja vastuut (2016)
Pitkäaikaisten muutosten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa poikkeuksellisten sääilmiöiden esiintymistiheyteen, voimakkuuteen ja ajoitukseen. Nämä ilmiöt lisäävät yhteiskunnan hyvinvointiin liittyviä riskejä. Tutkimushankkeessa selvitetään kuinka riskit sekä niihin liittyvät vastuut ja kustannukset jakautuvat julkisen sektorin ja yksityisten tahojen välille. Erityisesti arvioidaan tulva- ja satovahinkojen vastuunjakoa.
-
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2013) seuranta (2016)
lmastopaneelin erityistehtävänä on seurata kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa ja arvioida ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä. Strategiaa koskevassa tutkimushankkeessa selvitetään sen vaikuttavuutta, vahvuuksia ja ongelmakohtia. Hankkeen lopputuloksena annetaan suosituksia energia- ja ilmastopolitiikan seurannan tehostamiseksi.
Energia- ja ilmastostrategian seuranta – raportoinnin systematiikka ja tiedon käytettävyys (1/2016)
LAUSUNNOT
-
2023
- Ilmastovuosikertomus 2023. Ilmastopaneelin puheenjohtajan esitys ympäristövaliokunnan julkisessa kuulemisessa 28.9.2023.
- Ehdotus Suomen REPowerEU-rahoituksen käyttökohteiksi. Valtiovarainministeriö 14.9.2023.
- Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Valtiovarainministeriö 13.9.2023.
- Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma: EU:n hiilineutraali teollisuus kehityksen kärkeen. Talousvaliokunta 5.9.2023.
- Ilmastopaneelin lausunto EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen asettamisesta. Ympäristöministeriö, 4.9.2023
- Luonnos hallituksen esitykseksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö, 3.9.2023.
- Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi päästökauppalaiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, 11.8.2023
- Lausunto avoimeen konsultaation EU:n 2040 tavoitteesta: Response to EU Commission’s consultation on EU climate target for 2040, 23.6.2023
- Briefing paper. Ilmastopaneelin tapaaminen Christian Holzleitnerin (DG Clima, Euroopan komissio) kanssa 7.6.2023.
- Alustavia arvioita liikenteen sekoitevelvoitteen muutoksista ja niiden vaikutuksista taakanjakosektorin päästökehitykseen ja päästökiintiöiden tarpeeseen. 6.6.2023
- Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismiasetuksen toimeenpanosta ja Tullin hallinnosta annetun lain muuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, 26.5.2023.
- Ilmastotyön tilanne Suomessa. Ilmastopaneelin puheenjohtajan esitys hallitusneuvotteluiden Puhtaan energian Suomi -reformipöydälle 8.5.2023.
- Arviomuistiot päästökauppadirektiivin toimeenpanosta (kiinteät laitokset, merenkulku ja lentoliikenne). Työ- ja elinkeinoministeriö, 30.4.2023.
- Ilmastopolitiikan toimien riittävyys suhteessa Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. Oikeusministeriö, 28.2.2023.
- Luonnos kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035. Liikenne- ja viestintäministeriö, 28.2.2023
- Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilenpoistoja koskevan unionin sertifiointikehyksen perustamisesta (U 109/2022 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunta 21.2.2023
- Ilmastovuosikertomus 2022 K 24/2022 vp. Ympäristövaliokunta 3.2.2023 ja talousvaliokunta 8.2.2023
- Kansalaisaloite: Polttoaineverotuksen alentaminen (KA 11/2021). Valtiovarainkunnan verojaosto, 3.2.2023
- Ilmastovuosikertomus 2022 K 24/2022 vp. Maa- ja metsätalousvaliokunta, 24.1.2023
- Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa (VNS 15/2022). Ympäristövaliokunta 18.1.2023 ja liikenne- ja viestintävaliokunta 25.1.2023.
- Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (VNS 7/2022 vp). Ympäristövaliokunta 13.1.2023.
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta (HE 297/2022 vp). Talousvaliokunta 12.1.2023.
- Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 (VNS 4/2022 vp). Ympäristövaliokunta 10.1.2023.
- Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (VNS 6/2022 vp). Ympäristövaliokunta 10.1.2023.
-
2022
- Valtioneuvoston asetus saamelaisesta ilmastoneuvostosta. Ympäristöministeriö 9.12.2022.
- Valtioneuvoston asetus Suomen ilmastopaneelista. Ympäristöministeriö 25.11.2022.
- Valtioneuvoston selonteot: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035, Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.11.2022.
- Metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän asetukset. Maa- ja metsätalousministeriö 18.11.2022.
- Kansalaisaloite: Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Talousvaliokunta 18.11.2022.
- Kansalaisaloite: Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi.Talousvaliokunta 18.11.2022.
- Luonnos Kansalliseksi metsästrategiaksi (KMS2035). Maa- ja metsätalousministeriö 14.11.2022.
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä. Ympäristöministeriö 11.11.2022.
- Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta. Ympäristövaliokunta 10.11.2022.
- Valtioneuvoston selonteot: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035, Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Talousvaliokunta 19.10.2022.
- Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus). Suuren valiokunnan työjaosto 19.10.2022.
- Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Liikenne- ja viestintävaliokunta 17.10.2022, Ympäristövaliokunta 14.10.2022 ja Talousvaliokunta 12.10.2022
- Luonnos kansalliseksi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaksi 2030 (KISS2030). Maa- ja metsätalousministeriö, 14.10.2022.
- Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto 14.10.2022
- Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Ympäristövaliokunta 5.10.2022
- Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 -kansallinen ilmasto-ja energiastrategia. Liikenne- ja viestintävaliokunta 28.9.2022.
- Valtioneuvoston kirjelmään eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu). Talousvaliokunta 28.9.2022.
- Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Maa-ja metsätalousvaliokunta 23.9.2021.
- Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) ohjelmaehdotuksesta ja alueellisista siirtymäsuunnitelmista. 16.8.2022.
- Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain 2 §:n ja 38 §:n muuttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö 9.8.2022.
- Luonnos hallituksen esitykseksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö, 9.8.2022
- Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. 26.7.2022.
- Valtioneuvoston kirjelmään eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi. Ympäristövaliokunta 14.6.2022.
- Valtioneuvoston kirjelmään eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä, sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta. Ympäristövaliokunta 14.6.2022.
- Uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttaminen ja 5 b §:n väliaikainen muuttaminen (jakeluvelvoite). Talousvaliokunta 8.6.2022.
- Valtioneuvoston U-jatkokirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta. Talousvaliokunta 7.6.2022.
- Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelutyöryhmän ehdotus (VN/4507/2021). Maa- ja metsätalousministeriö, 18.5.2022.
- Hiilineutraali Suomi 2035 – Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos (VN/11385/2020), 17.5.2022.
- Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Ympäristövaliokunta 21.4.2022.
- Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi. Liikenne- ja viestintävaliokunta, 17.3.2022.
- Valtioneuvoston kirjelmään eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 kumoamisesta. Ympäristövaliokunta, 24.2.2022. ja maa- ja metsätalousvaliokunta 23.2.2022
- Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto hiilen kestävistä kiertokuluista. Ympäristövaliokunta 23.2.2022.
- Valtioneuvoston selonteko asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosiksi 2021‒2028. Ympäristövaliokunta, 22.2.2022
- Ilmastotoimien arviointi. Ympäristöministeriö, 25.2.2022
- Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selon-teko. Ympäristövaliokunta 11.2.2022
- Perusmuistio: Alustavia ennakkovaikuttamislinjauksia perustuen komission kestävän rahoituksen asiantuntijatyöryhmän raporttiin (tuleva taksonomian neljän ympäristötavoitteen delegoitu säädös). Liikenne- ja viestintävaliokunta, 7.2.2022 ja ympäristövaliokunta 2.2.2022
- Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Ympäristöministeriö, 25.1.2022
- Alustavia ennakkovaikuttamislinjauksia perustuen komission kestävän rahoituksen asiantuntijatyöryhmän raporttiin (tuleva taksonomian neljän ympäristötavoitteen delegoitu säädös). Talousvaliokunta 14.1.2022 ja Ympäristövaliokunta 2.2.2022
-
2021
- Lentoliikenteen KHK-päästöjen vähentämisen periaatepäätösluonnos, LVM 15.1.2021
- Kestävän kasvun ohjelma, Talousvaliokunta, Ympäristövaliokunta ja Valtiovarainvaliokunta 1/2021.
- Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen – nykytila ja kehittämistarpeet. Ympäristövaliokunta 9.2.2021.
- Talousvaliokunta Agenda 2030, kuuleminen 18.2.2021
- Fossiilittoman liikenteen tiekartta, 19.2.2021
- STM hallinnonalan sopeutumissuunnitelma 19.2.2021
- Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta, Talousvaliokunta 5.3.2021
- Luonnos Suomen arktisen politiikan strategiaksi. Valtioneuvoston kanslia. 12.3.2021.
- Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen – nykytila ja kehittämistarpeet. Talousvaliokunta 12.3.2021 ja Tarkastusvaliokunta 24.3.2021
- Kansalaisaloite: lentovero. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 19.3.2021
- Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Talousvaliokunta 12.5.2021
- AValtioneuvoston selvitys: EU:n uusiutuvan energian direktiivin nojalla annettava komission täytäntöönpanoasetus toimintaohjeista näytön antamiseksi metsäbiomassan kestävyyskriteerien täyttymisestä. Ympäristövaliokunta, 19.5.2021
- Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025. Ympäristövaliokunta 21.05.2021
- Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiasta. Maa- ja metsätalousvaliokunta 29.4.2021 ja ympäristövaliokunta 25.5.2021
- Luonnos fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelmaksi. Ympäristöministeriö 31.5.2021.
- Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta. Suuri valiokunta 2.6.2021
- Hallituksen esitys laiksi energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuesta. Työ- ja elinkeinoministeriö 5.8.2021.
- Ilmastoruokaohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö 8.8.2021
- Luonnos hallituksen esitykseksi polttoturpeen verotusta koskeviksi muutoksiksi. Valtiovarainministeriö 23.8.2021
- Ehdotus ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä. Ympäristöministeriö 27.8.2021
- Luonnos uudeksi ilmastolaiksi. Ympäristöministeriö, 6.9.2021
- Luonnos uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Ympäristöministeriö, 6.9.2021
- Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosille 2023-2027 ja suunnitelman ympäristöselostus. Maa- ja metsätalousministeriö, 10.9.2021.
- Ilmastovuosikertomus 2021. Ympäristövaliokunta, 14.9.2021
- Maa- ja metsätalousministeriön muistio koskien EU:n komission antamaa tiedonantoa uudesta vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n metsästrategiasta. Maa- ja metsätalousvaliokunta 8.10.2021
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain 10 §:n ja liitteen sekä ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto, 8.11.2021
- Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 – RRF-rahoituksen kokonaisuus. Valtiovarainvaliokunta, 9.11.2021
- Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto, 23.11.2021
- Kansallisen tieliikenteen päästökauppaa koskeva arviomuistioluonnos. Liikenne- ja viestintäministeriö, 3.12.2021
- Hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Ympäristöministeriö, 7.12.2021.
EU:n Fit for 55 -paketti
- Valtioneuvoston selvitys: 55-valmiuspaketti tiedonanto – Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta. Liikenne- ja viestintävaliokunta 24.9.2021 ja Maa- ja metsätalousvaliokunta 24.9.2021
- Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi. Talousvaliokunta 13.10.2021.
- Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) muuttamisesta. Ympäristövaliokunta 13.10.2021
- Komission ehdotus LULUCF-asetuksen ja hallintomalliasetuksen muuttamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta, 19.10.2021
- Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävän lentoliikenteen tasapuolisuuden varmistamisesta (uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön edistäminen Euroopan unionin alueella). Talousvaliokunta, 20.10.2021.
- Valtioneuvoston selvitys: 55-valmiuspaketti tiedonanto – Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta. Suuri valiokunta 22.10.2021
- Komission ehdotus: henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen kiristäminen ja uuden raja-arvon asettaminen vuodelle 2035. Ympäristövaliokunta, 27.10.2021
- Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta. Ympäristövaliokunta, 29.10.2021
- Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä (nk. FUELEU MARITIME). Ympäristövaliokunta 29.10.2021.
- Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/842/EU sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021—2030 ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi (taakanjakoasetus) muuttamisesta. Ympäristövaliokunta, 9.11.2021
- Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilirajamekanismista (hiilirajamekanismi, CBAM). Ympäristövaliokunta, 11.11.2021
- Komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi (päästökauppadirektiivi, markkinavakausvarantopäätös ja meriliikenteen MRV-asetus). Maa- ja metsätalousvaliokunta, 12.11.2021
- Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta. Talousvaliokunta ja Ympäristövaliokunta 16.11.2021
-
2020
- Hallituksen esitys oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien jaosta, 21.12.2020
- Asiantuntijalausunto maa-ja metsätalousministeriölle: Valtioneuvoston asetus maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden toteuttamisesta, 11.11.2020
- Asiantuntijalausunto.HE 186/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu-tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta. Liikenne-ja viestintävaliokunta, 6.11.2020.
- Asiantuntijalausunto.HE 167/2020 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Valtiovarainkunnan verojaosto, 10.11.2020
- Lausunto kiertotalousohjelman teemaluonnoksista. Ympäristöministeriö, 7.11.2020.
- Kirjallinen lausunto Tutkimus-. kehittämis- ja innovaatiotoiminta Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelma). Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2.11.2020
- Tietopyyntö koskien ikääntyneiden oikeuksia ja ilmastonmuutosta. Ulkoministeriö, 30.10.2020
- HE 146/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021 Ympäristövaliokunta, 16.10.2020
- Valtioneuvoston U-jatkokirjelmä 11/2020: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) sekä komission muutetusta ehdotuksesta. Talousvaliokunta, 12.10.2020 Vastaavat lausunnot myös ympäristövaliokuntaan ja maatalous-metsävaliokuntaan.
- Valtioneuvoston E-kirjelmä E 118/2020vp: Komission tiedonanto ja vaikutustenarviointi EU:n 2030 ilmastotavoitteen korottamisesta (2030 Climate Target Plan) Talousvaliokunta 12.10.2020 Vastaavat lausunnot myös ympäristövaliokuntaan ja maatalous-metsävaliokuntaan.
- Asiantuntijalausunto: Energiaverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän raportti ehdotukseksi hallitusohjelman kirjausten ja tavoitteiden toteuttamisesta sekä energiaverotuksen muusta kehittämisestä. O 54/2020 vp, Valtiovaraintoimikunta, 29.9.2020
- Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esitys HE 70/2020 vp., Talousvaliokunta, 22.9.2020
- Asiantuntijalausunto Hankkeeseen VM022:00/2020, luonnos talousarvioesitykseen liikenteen työsuhde-etujen verotusta koskevista ehdotuksista, 11.9.2020
- Asiantuntijalausunto ilmastovuosikertomuksesta 2020 K18/2020 vp. Talousvaliokunta, 29.9.2020 Vastaavat lausunnot myös ympäristövaliokuntaan & maatalous-metsävaliokuntaan.
- Suomen ilmastopaneelin lausunto ihmisoikeusselonteon valmisteluun, ulkoministeriö & oikeusministeriö, 30.6.2020
- Ilmastopaneelin kirjallinen lausunto ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmästä (VN 7786/2020), 16.6.2020
- Ilmastopaneelin kirjallinen lausunto valtiovarainministeriön energiaverotyöryhmälle, 8.6.2020
- Asiantuntijalausunto talousvaliokunnalle eurooppalaisesta ilmastolaista (U11/2020 vp), 26.5.2020. Vastaavat lausunnon myös maa- ja metsätalousvaliokuntaan sekä ympäristövaliokuntaan
- Ilmastopaneelin kirjallinen lausunto hallituksen esitykseen HE 23 2020 vp (latauspisteistä ja valmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä), 20.4.2020
- Asiantuntijalausunto. E 61/2019 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal), E 62/2019 vp Vihreän siirtymän rahoitus; U 2/2020 vp Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto; Suuri valiokunta ja Valtiovarainvaliokunta
- Ilmastopaneelin asiantuntijalausunto diesel-autojen käyttövoimaveron poistosta, 10.3.2020
- 2019
- 2017 & 2018
RAPORTIT
-
2023
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi
-
- Translation into English: The Finnish Climate Change Panel, Report 3/2023: Evaluation of justice in climate policy
- Liite 1. Työpajaraportti. Sidosryhmien näkemyksiä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta liikenne-, energia- ja ruokasektoreilla.
-
- Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2023: Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi
-
2022
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2022: Sähköistämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmässä – Skenaariotarkasteluja
- Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2022: Turvemaiden käytön vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa.
- Suomen ilmastopaneelin raportti 3/2022: Metsät ja ilmasto: hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt
- Suomen ilmastopaneelin raportti 4/2022: Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset
- Suomen ilmastopaneelin raportti 5/2022: Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi
- Suomen ilmastopaneelin raportti 6/2022: Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi – Taustaraportti ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyvistä toimista
-
2021
- Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2021: Ilmastolakiin kirjattavat pitkän aikavälin päästö- ja nielutavoitteet – Ilmastopaneelin analyysi ja suositukset (pdf)
- Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet (pdf)
- Suomen ilmastopaneelin raportti 3/2021: Sähköistyvän yhteiskunnan ja energiamurroksen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (pdf)
- Suomen ilmastopaneelin raportti 4/2021: Katsaus Suomen teollisuuden sähköistämisen teknologisiin ratkaisuihin (pdf)
Muistiot ja muut:
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 1/2021: Suomen ilmastopaneelin muistio ilmastolain suunnittelu- ja seurantajärjestelmästä (pdf)
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021: Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa? (pdf)
-
- Translation into English: The Finnish Climate Change Panel, Publication 5/2021: Discussion paper: How to consider justice in climate policy? (pdf)
-
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3/2021: Sähköllä merkittävä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa (pdf)
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 4/2021: Ilmastopolitiikka, hiilineutraaliustavoite ja budjettiriihi 2021 – ajatuksia ja ehdotuksia (pdf)
-
2020
30.9.2020
Ilmastopaneelin raportti:
Kuluttajanäkökulma ilmastopolitiikkaan16.9.2020
Ilmastopaneelin raportti:
Koronan jälkeinen aika: ilmastotoimet ja vihreä elvytys28.8.2020
Ilmastopaneelin raportti:
Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa (muistio)29.1.2020
Ilmastopaneelin raportti:
Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys -
2019
13.12.2019
Ilmastopaneelin raportti:
Autolaskurin käyttöopas ja laskennan perusteet5.12.2019
Ilmastopaneelin raportti:
Ilmastonmuutos ja vesihuolto29.11.2019
Ilmastopaneelin raportti:
Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta4.10.2019
Ilmastopaneelin osaraportit:Finlands globally responsible contribution
Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet (+ raportin liitteet)
Pariisin sopimus ja kansainväliset ilmastotoimet
13.9.2019
Ilmastopaneelin raportti
LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso13.9.2019
Ilmastopaneelin raportti
Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – valtiot, alueet ja kunnat16.5.2019
Ilmastopaneelin raportti (englanniksi)
Overview of national Climate Change Advisory Councils18.2.2019
Ilmastopaneelin raportti
Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista28.1.2019
Ilmastopaneelin raportti, tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja metsätuhot – analyysi ilmaston lämpenemisen seurauksista Suomessa
-
2018
29.8.2018
Ilmastopaneelin raportti
Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi27.8.2018
Ilmastopaneelin raportti
Osallistaminen ilmastopolitiikassa -
2017
23.5.2017
Ilmastopaneelin raportti
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista
MUISTIOT
-
2023
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 1/2023: Suuntaviivoja Suomen ilmastotoimien tehostamiseen
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2023: Oikeudenmukainen energiasiirtymä aluetasolla
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 3/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta
-
- pohjoissaameksi: Suoma dálkkádatpanela publikašuvnnat 4/2023: Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta eamiálbmot sápmelaččaid dáfus
- koltansaameksi: Lääʹddjânnam äimmõspaneel čõõđtõõzz 5/2023: Äimmõspolitiikk vuõiggvuõđmeâldlažvuõtt alggmeer säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest
- inarinsaameksi: Suomâ šoŋŋâdâhpaaneel almostitmeh 6/2023: Šoŋŋâdâhpolitiik vuoigâlâšvuotâ algâaalmug sämmilij tááhust
-
-
2022
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 1/2022: Ilmastotoimien riittävyyden arviointi vuosien 2030 ja 2035 tavoitteiden osalta
- Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2022: Sopeutumispolitiikan seurannan ja arvioinnin keskeiset haasteet
-
2021
- Ilmastopaneelin julkaisuja 1/2021: Suomen ilmastopaneelin muistio ilmastolain suunnittelu- ja seurantajärjestelmästä. Hyväksytty 9.6.2021 kokouksessa.
- Ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021: Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa. Julkaistu 15.6.2021.
- Ilmastopaneelin julkaisuja 3/2021: Sähkollä merkittava rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa. Julkaistu 22.6.2021.
- Ilmastopaneelin julkaisuja 4/2021: Budjettiriihi ja ilmastopolitiikka. Julkaistu 6.9.2021.
- Vanhemmat muistiot
POLICY BRIEFIT
-
2019
13.12.2019
Ilmastopaneelin Policy Brief
Sähköautoilla suurin vähennys päästöihin – pian myös kilpailukykyiseen hintaan4.10.2019
Ilmastopaneelin Policy Brief
Kohti ilmastokestävää maailmaa ja Suomea – päästöjen vähentämisen perspektiivit ja toimijat18.3.2019
Ilmastopaneelin Policy Brief
Osallistamisen merkitys ilmastopolitiikassa -
2018
29.8.2018
Ilmastopaneelin Policy Brief
Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä10.8.2018
Ilmastopaneelin Policy Brief
Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot -
2016
2.2.2016
Ilmastopaneelin Policy Brief
Ilmastonmuutoksen riskien hallinta ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä vastuunjako15.1.2016
Ilmastopaneelin Policy Brief
Energia- ja ilmastostrategian seuranta
MUUT AINEISTOT
-
Suomen ilmastopolitiikalle lisää kunnianhimoa 1,5 asteen tavoitteeseen – Suomen Ilmastopaneelin seminaarin 9.11.2018 tallenne
Suomen ilmastopolitiikalle lisää kunnianhimoa 1,5 asteen tavoitteeseen – Suomen Ilmastopaneelin seminaari 9.11.2018
Citius – Altius – Fortius: SUOMEN ILMASTOPOLITIIKALLE LISÄÄ KUNNIANHIMOA 1,5 ASTEEN TAVOITTEESEEN
Suomen Ilmastopaneelin seminaariPerjantaina 9.11.2018 klo 9:30-15:45 Säätytalolla, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti synnytti globaalin tarpeen tehostaa ilmastotoimia. Ilmastopaneelin seminaarissa kuultiin, miten Suomen ilmastotoimien kunnianhimo nostetaan vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta.
Suomen ilmastopaneeli esitteli seminaarissa uusia tutkimustuloksia, joilla osoitetaan suuntaa päästöjen vähentämiselle. Seminaarissa esitettiin myös keinoja, joilla tuodaan yhteen tarvittava tieto, taito ja toimijat.
Aamupäivän osuus käsitteli ilmastonmuutosta globaalista näkökulmasta, ja Suomen toimia pohditaan muun muassa EU:n kontekstissa. Iltapäivän tilaisuuksissa keskityttiin Suomessa tarvittavaan kiriin.
- Ilmastopaneelin mediatilaisuus 28.1.2019: Ilmastonmuutos ja metsätuhot
- Tiedepaneelien yhteinen kannanotto EU:n elpymisvaroista 3.3.2021
VIDEOT JA ESITTELYT
-
Suositukset ilmastolain tavoitteiksi 24.2.2021
Tavoitteiden asettaminen / Markku Ollikainen
Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähennys / Jyri Seppälä
Maankäyttösektorin nettonielu / Kristiina Lång
Lisätietoja: Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2021: Ilmastolakiin kirjattavat pitkän aikavälin päästö- ja nielutavoitteet – Ilmastopaneelin analyysi ja suositukset (pdf)
-
Muita esityksiä
Peter Lund, kommenttipuheenvuoro 25.9.2020 > > >
Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun aloitusseminaari
PÖYTÄKIRJAT
-
Ilmastopaneelin kokousten pöytäkirjat
2023
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 21.3.2023
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 16.2.2023
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.1.20232022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 29.11.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 22.11.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 11.10.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 14.6.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 25.5.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 17.5.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 2.5.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 23.3.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 11.2.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.1.2022
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 13.1.20222021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 16.12.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.11.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 20.10.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 2.9.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 9.6.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 17.5.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 26.4.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 3.3.2021
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 1.2.20212020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 22.12.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 26.11.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 20.11.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 11.11.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 15.10.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 25.8.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 4.6.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 7.5.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 5.3.2020
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 14.1.20202019
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 13.12.2019
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 25.10.2019
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 27.8.2019
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 6.6.2019
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 12.4.2019
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 8.2.20192018
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 5.12.2018
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 30.10.2018
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 20.8.2018
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 4.6.2018
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.4.2018
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 15.2.20182017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 8.12.2017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 20.10.2017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.8.2017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 13.6.2017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 16.5.2017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 14.3.2017
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 27.1.20172016
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 13.12.2016
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 12.10.2016
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 25.8.2016
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 9.6.2016
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 15.4.2016
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 4.3.2016