YHTEYSHENKILÖT JA ASIANTUNTIJAT

Markku Ollikainen

Markku Ollikainen
Markku Ollikainen
Ilmastopaneelin puheenjohtaja
Professori, ympäristöekonomia
Helsingin yliopisto
050 4151201

Markku Ollikaisen mielestä Suomi on ilmastopolitiikan ”tunnollinen peesaaja”

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisella ei ole mairittelevaa sanottavaa Suomen roolista ilmasto- ja energiapolitiikasta. EU:n päästökauppaa, bioenergiaa sekä lukuisia muita ilmastopolitiikan kysymyksiä tutkinut taloustieteilijä kuvaa Suomea velvoitteiden suorittajaksi, joka ei halua olla edelläkävijä.

”Suomi on tunnollinen velvoitteiden saavuttaja, jonka takaportti on kansainvälisten päästöoikeuksien ostaminen. Olemme passiivisia emmekä tee aloitteita päästökauppasektorin ulkopuolisten alojen ilmastotoimien vahvistamiseksi.”

Kunnista virtaa

Ollikaisen suuri huoli on, että kansalaisten halukkuus ilmastotoimiin ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon. Positiivista liikehdintää nimittäin on. Ollikaisen mukaan kunnat ovat monessa suhteessa aktiivisimpia ilmastopolitiikan edistäjiä ja yritysten joukosta nousee kiinnostavia prosessiteollisuuden ja ympäristöyrityksiä viemään eteenpäin alan teknologiaa.

Vihreä talous ei kuitenkaan ole automaattinen tae, jolla ilmasto- ja energiakysymykset ratkaistaan ja tehdään samalla vielä voittoa.

”Mahdollisuus on olemassa, mutta takeita ei ole. Yhtä hölmöä kuin sanoa, että vihreä talous on tulevaisuuden vientiveturi, on sanoa, että se on liian kallista eikä siihen siksi kannata panostaa”, hän kiteyttää. Onnistumiseen globaaleilla markkinoilla tarvitaan hyvää liiketoimintaosaamista ja myös onnea.

Ollikainen muistuttaa, että modernissa taloustieteessä vihreä talous ymmärretään paitsi uusina innovaatioina myös uudenlaisena elvytyspolitiikkana. Yhdysvalloissa elvytyspolitiikkaa on harkitusti lähennetty ympäristöpolitiikkaan, kun elvytystä kohdistettiin esimerkiksi raideliikenteen kehittämiseen, hän sanoo.

Paneeli politiikan haastajana

Markku Ollikainen toivoo, että Ilmastopaneeli voisi kannustaa päätöksentekijöitä katsomaan totutun tien ulkopuolelle ja haastamaan muun muassa päästökauppaan ja bioenergiaan liittyvissä teemoissa, joissa Ollikaisen mukaan on menty EU:ssa pieleen.

”Porukalla pystymme tuottamaan parempaa kuin yksiköinä ja sanomallamme on enemmän painoarvoa. Haasteena on tulla kuulluksi, jos sanoma ei miellytäkään.”

Antti Asikainen

Antti Asikainen
Antti Asikainen
Professori
Luonnonvarakeskus (metsäteknologia)
029 532 3250

Fossiilisten raaka-aineiden ja energian käytön on vähennyttävä merkittävästi

Professori Antti Asikainen kertoo, mikä rooli metsillä on ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ilmastonmuutos koskettaa koko ihmiskuntaa ja sillä on suoria ja välillisiä vaikutuksia Suomeen ja tärkeimpään luonnonvaraamme, metsiin. Suomen näkökulmasta sekä metsäluonnon sopeutuminen ilmastonmuutokseen että metsien mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat tärkeitä kysymyksiä. Metsäsektoriin ja sen toimintaan liittyvä asiantuntemus on keskeinen panokseni ilmastopaneelin työhön.

”Suomen näkökulmasta sekä metsäluonnon sopeutuminen ilmastonmuutokseen että metsien mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat tärkeitä kysymyksiä.”

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä hiilinieluna ja toisaalta uusiutuvan energian ja raaka-aineiden lähteenä on tärkeä teema. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen lisäksi biotalouden tuomat haasteet metsien käytölle ovat käynnistäneet vilkasta keskustelua siitä, mikä olisi tasapainoinen ja kestävä tapa hoitaa ja käyttää metsiä. Asiantuntijoiden, poliittisten päätöksentekijöiden ja käytännön toimijoiden välinen keskustelu ja myös väittely, joka perustuu relevanttiin tietoon ja sen tulkintaan johtanee – jos ei parhaaseen – niin ainakin toteuttamiskelpoiseen metsäilmastopolitiikkaan ja sen sovelluksiin.

Fossiilisten raaka-aineiden ja energian käytön on vähennyttävä merkittävästi. Toivon ensinnäkin, että löydämme aidosti ilmastonmuutosta hidastavia metsien ja metsän tuotteiden kasvatuksen ja käytön yhdistelmiä, ja että ne onnistutaan myös toteuttamaan käytännössä. Toiseksi toivon, että pystymme torjumaan metsiimme kohdistuvat, muuttuvan elinympäristön mukanaan tuomat uhkat, jotta metsien hiilivarastot eivät purkaudu hallitsemattomasti erityyppisten metsätuhojen seurauksena.

Marja Järvelä

Marja Järvelä
Marja Järvelä
Professori
yhteiskuntapolitiikka, Jyväskylän yliopisto
040 805 4141

Marja Järvelä haastaa paneelin luoviin ohituksiin perässä hiihdon sijaan

Yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä Jyväskylän yliopistosta edustaa Ilmastopaneelissa yhteiskuntatieteiden ääntä. Pitkän uran ympäristö-, ilmasto- ja luonnonvarakysymysten tutkimuksen parissa tehnyt sosiologi kysyy paneelissa haastavat kysymykset siitä, miten eri toimijat ottavat ilmastotoimet aidosti osaksi tekemistään.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on ei-kenenkään asiaa, jos keskeiset toimijat eivät löydä sille selkeää ruutua omassa toiminnassaan

Toimijoiden lisäksi Järvelä peräänkuuluttaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita, jotka pureskellaan pienten ja suurten tekojen politiikaksi ja erilaisiksi poluiksi ison muutoksen tiellä.

”Ilmastopolitiikan on oltava selkeää ja ymmärrettävää, mutta ennen kaikkea hyväksyttävää. Ilmastonmuutoksen kokoisen haasteen vaatima yhteiskunnan rakenteellinen muutos on mahdollista vain jos eri toimijat pitävät ilmastopolitiikkaa hyväksyttävänä”, Järvelä sanoo ja lisää, että hyväksyttävyyden eteen on vielä tehtävä paljon työtä.

Kansalaisen tasolle

Marja Järvelä on tutkinut kestävää kehitystä, kuluttamista ja elämäntapoja. Hän toivoo, että myös Ilmastopaneeli suuntaa katseen kansallisen päätöksenteon lisäksi kansalaiseen.

”Juhlallisten tavoitteiden, kuten matalahiilisen elämäntavan ja kestävien kulutusvalintojen purkaminen kansalaisen tasolle on tärkeää”, Järvelä korostaa.

Hän toivoo, että monitieteisenä ryhmänä Ilmastopaneeli tavoittaisi ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä mahdollisimman monesta näkökulmasta ja mahdollisimman monenlaisen toiminnan huomioiden.

”Meillä on mahdollisuus haastaa, ehdottaa uutta ja tehdä luovia ohituksia totuttujen käytäntöjen ohitse. Tätä tarvitaan etenkin sellaisen elinkeinorakennemuutoksen edistämiseksi, joka tuo ihmisille ilmastopolitiikan huomioonottavaa kestävää toimeentuloa ja työtä. Näin voidaan myös tukea teknologisesti järkevän vähähiilisen yhteiskunnan kasvua.”

Markku Kanninen

Markku Kanninen
Markku Kanninen
Professori
metsänhoito, Helsingin yliopisto
02941 58133

Markku Kanninen kaipaa globaalia näkökulmaa suomalaiseen ilmastopolitiikkaan

Suomen ilmastopolitiikassa on Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kannisen mukaan joitakin tabuja, joita ei saa käsitellä julkisuudessa. Eräs niistä on bioenergia ja siihen liittyen metsien hiilinielut, toinen taas ilmastopolitiikan niin sanottu iso kuva.

”Eturyhmillä nieluihin liittyy paljon intohimoja. Sisäinen keskustelu olisi avattava, sillä meillä on nielujen suhteen kansainvälisesti paljon annettavaa. Ilmastoneuvotteluissa nieluja tulisi käsitellä samoista lähtökohdista sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Nyt tuntuu siltä, että vaadimme kehitysmailta toimia, joita emme itse ole valmiita tekemään”, hän sanoo.

Suomalaisesta ilmastopolitiikasta puuttuu Kannisen mukaan globaali näkökulma.

”Palattuani Suomeen viidentoista tropiikissa vietetyn vuoden jälkeen tuntuu siltä, että Suomessa puhutaan vain päästövähennyksistä, vaikka pitäisi puhua tulevaisuuden isoista ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteista. Korkeatasoista ilmastopolitiikkaa voi olla muukin kuin desimaalien viilaaminen.”

”Suomessa puhutaan vain päästö­vähennyksistä, vaikka pitäisi puhua tulevaisuuden isoista ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteista. Korkeatasoista ilmastopolitiikkaa voi olla muukin kuin desimaalien viilaaminen.”

Ilmasto osaksi kehitysyhteistyötä

Kanninen on tutkinut paljon ilmastonmuutokseen sopeutumista ja metsäkysymyksiä erityisesti kehitysmaissa ja istuu ilmastosopimuksen alaisessa sopeutumisrahaston johtokunnassa. Hänen mukaansa ainoa vaihtoehto tukea kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on liittää ilmastokysymykset vahvasti osaksi kehityspolitiikkaa.

”Ilmastoasia on saatava läpi normaaleissa investointitoimissa, jotta varmistetaan kehityshankkeiden kestävyys ilmaston näkökulmasta”, hän peräänkuuluttaa.

Kohti käytäntöjä

Ilmastopaneelilta Kanninen toivoo aktiivista roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomalaisen ilmakehämuutoksen tutkimusohjelmaa SILMUa 1990-luvun alussa johtaneen Kannisen mukaan vilkkaalle ilmastokeskustelulle on juuri nyt paljon tilausta.

”Tieteen on tehtävä sidosryhmien ja poliittisten päättäjien kanssa työtä konkreettisen ilmastopolitiikan edistämiseksi”, Kanninen toteaa.

Maria Kopsakangas-Savolainen

Maria Kopsakangas-Savolainen
Maria Kopsakangas-Savolainen
Tutkimusprofessori
Oulun yliopisto (energiatalous)
040 187 4284

Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut voivat tukea taloudellista kasvua ja työllisyyttä

Tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen kertoo energiataloustieteilijän roolista Ilmastopaneelissa sekä digitalisaation merkityksestä ilmastopolitiikalle ja Suomen kansantaloudelle.

Taloustieteilijänä minua kiinnostavat erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät haasteet koko yhteiskunnan näkökulmasta. Olisi tärkeää löytää ratkaisuja, jotka olisivat kestävällä pohjalla sekä ympäristön että kansantalouden näkökulmasta. Uskon että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ratkaisut voivat olla myös taloudellista kasvua ja työllisyyttä tukevia. Tämä vaatii kuitenkin kokonaisuuksien ja yhteiskunnan eri sektoreiden välisten riippuvuuksien ymmärtämistä. Kokonaisuuksien ymmärtäminen on vaikeaa, mutta erityisen tärkeää, jotta voidaan löytää ne muutokset, joilla on isossa mittakaavassa vaikutusta ilmaston tilaan. Kun ymmärretään syvällisesti kokonaisuudet, on mahdollista suunnata myös poliittista ohjausta oikeisiin kohteisiin.

Energiataloustieteen tutkijana energiankäyttöön ja energiantuotantoon (niin valtioiden, kuntien kuin kansalaistenkin tasolla) liittyvien kokonaisvaikutusten ymmärtäminen koko yhteiskunnan tasolla on minulle tärkeää. Tämä sisältää erilaisten ratkaisujen skaalautuvuuden ja riippuvuuksien analysoimisen. Joskus pieneltä vaikuttava muutos voi saada aikaan suuren vaikutuksen.

”Tulevaisuuden älykkäiden ratkaisujen merkitys on suuri. Digitalisaation ja siihen liittyvän osaamisen ja tätä kautta vientipotentiaalin merkitys sekä ilmastopolitiikan onnistumiselle että Suomen kansantaloudelle on tärkeää.”

Omassa tutkimuksessani olen viime aikoina keskittynyt erityisesti sähkömarkkinoiden murrokseen ja siihen liittyviin ongelmiin sekä toisaalta mahdollisuuksiin. Sähkömarkkinoiden käynnissä olevan rakennemuutoksen keskeiset ajurit, uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvä käyttö sekä sähköverkkojen muuttuminen älykkäiksi mahdollistavat uudenlaisen taloudelliseen, tekniseen ja yhteiskunnalliseen tehokkuuteen pyrkivän laajamittaista uusiutuvaa energiapotentiaalia hyödyntävän toimintatavan. Tämä toimintatapa pitää sisällään uudenlaisia kaksipuoleiseen markkinalogiikkaan perustuvia digitaalisia palveluita, jotka mahdollistavat kuluttajien selkeästi aktiivisemman roolin markkinatoimijoina ja tätä kautta luovat mahdollisuuksia yhä laajempaan vaihtelevan energiantuotannon kustannustehokkaaseen käyttöönottoon.

Näen että tulevaisuuden älykkäiden ratkaisujen merkitys on suuri. Digitalisaation ja siihen liittyvän osaamisen ja tätä kautta vientipotentiaalin merkitys sekä ilmastopolitiikan onnistumiselle että Suomen kansantaloudelle on tärkeää. Meillä on paljon tietoteknistä osaamista, ja nyt olisi tarjolla kasvavat globaalit markkinat mm. liittyen uusituvan energian tehokkaaseen integrointiin ja hyödyntämiseen liittyviin älykkäisiin ratkaisuihin. Tällaisilla ratkaisuilla voidaan edistää energiatalouden murrosta ja mahdollistaa kestävämmälle pohjalle rakentuva tulevaisuus.

Kati Kulovesi

Kati Kulovesi
Kati Kulovesi
Professori
ympäristöoikeus ja ympäristöön liittyvät sääntelykeinot, Itä-Suomen yliopisto,
050 439 217

Kati Kulovesi odottaa osapuolten lähentymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kati Kulovesi on kansainvälisiin ympäristö- ja talouskysymyksiin erikoistunut kansainvälisen oikeuden professori Itä-Suomen yliopistosta. Hän seuraa kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja kirjoittaa keskusteluun liittyvää kirjallisuutta.

Nyt Kuloveden huomio kiinnittyy erityisesti joulukuun 2015 Pariisin kansainväliseen ilmastokokoukseen. Siellä tärkein kysymys on löytää keinoja päästöjen vähentämiseksi mahdollisimman paljon ja nopeasti.

”Pariisin ilmastokokouksessa olisi tärkeää tehdä päätöksiä päästöjen leikkaamiseksi mahdollisimman nopeasti. Toinen tärkeä aihe on kestävän rahoituspohjan löytäminen.”

”Päästöillä on monia lähteitä, teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden on ollut vaikea muodostaa yhteistä käsitystä vastuun jakautumisesta oikeidenmukaisesti eri maiden välillä. Samoin rahoitus- ja teknologiakysymykset jakavat mielipiteitä. Kehitysmaat vaativat ilmastorahaa teollisuusmaiden julkisista varoista, teollisuusmaat puolestaan korostavat yksityisen sektorin roolia ilmastonmuutoksen vaatimien investointien rahoittamisessa.”

”Pariisissa on tärkeää linjata myös sopimuksen oikeudellisen sitovuuden aste. EU:n ja kehittyvien maiden ajamaa tiukkaa mallia lieventämällä saataisiin todennäköisesti useampia maita mukaan. Kuitenkin on määritettävä riittävät oikeudelliset takeet, jotta järjestelmä on luotettava”, Kulovesi pohtii.

Suomalaisena raportoimassa kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista

Kulovesi kirjoittaa kahden muun suomalaisen tavoin Earth Negotiations Bulletin -julkaisussa. Se tuottaa tietoa ympäristöneuvotteluista ympäri maailman. Kulovesi seuraa ja raportoi YK:n ilmastoneuvotteluita. Julkaisua kirjoittaa yhteensä yli 80 jäsentä ympäri maailman.

”Tavoitteena on olla tasapuolinen ja ajankohtainen tiedonlähde ja koota materiaalia neutraalisti ilmastoneuvotteluiden tapahtumista.”

Timo Lanki

Timo Lanki
Timo Lanki
Johtava tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ympäristöterveys)
029 524 6326

Tietoisuus ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista lisää motivaatiota ilmastotalkoisiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Timo Lanki tuo esiin terveysnäkökulman ilmastotyössä.

Ilmastonmuutoksesta keskusteleminen on tärkeää, koska se on merkittävimpiä yhteiskuntaa ja ympäristöä muokkaavia tekijöitä niin globaalisti kuin Suomessakin. Omaa osaamisaluettani ovat ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien, erityisesti energiantuotannossa ja yhdyskuntarakenteessa tapahtuvien muutosten, vaikutukset terveyteen.

Suomessa tarvitaan kattava arvio ilmastonmuutokseen liittyvistä tärkeimmistä terveyshaitoista tulevaisuudessa. Yleistä tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen tulee myös lisätä – tietoisuus terveysvaikutuksista voi osaltaan motivoida kansalaisia ilmastotalkoisiin.

”Suomessa tarvitaan kattava arvio ilmastonmuutokseen liittyvistä tärkeimmistä terveyshaitoista tulevaisuudessa.”

Ilmastopaneelissa pyrin tuomaan terveysnäkökohdat esiin monipuolisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista koskevissa kysymyksissä. Tulevaisuudessa toivon näkeväni terveysvaikutukset huomioitavan ilmastopolitiikan eri tasoilla nykyistä useammin ja perusteellisemmin. Usein on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ilmastoa että kansanterveyttä.

Marita Laukkanen

Marita Laukkanen
Marita Laukkanen
Johtava tutkija
VATT (ympäristötalous)
040 304 5533

”Ilmasto- ja energiapolitiikkaa tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena”

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen vaatii nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja korostaa kustannustehokkuuden merkitystä.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Vaikutukset ovat laajoja ja kauaskantoisia. Tämän päivän toimet (tai toimimatta jättäminen) vaikuttavat kauas tulevaisuuteen, tulevien sukupolvien elämään ja valintamahdollisuuksiin. Kyseessä ei ole pelkästään ympäristökysymys, joka vaikuttaa ympäristöstä kiinnostuneiden ihmisten hyvinvointiin – ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kaikkien elämään ja voi saada aikaan suuria muutoksia esimerkiksi ruoan tuotantomahdollisuuksissa ja muuttoliikkeessä.

Vaikka tutkimustiedon perusteella on tarpeen toimia nyt, politiikan horisontti on lyhyt ja todelliset ilmastotoimet jäävät usein vaatimattomiksi. Keskusteleminen on minusta tärkeää, jotta tieto ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemiseen vaadittavista toimista leviää myös kansalaisille. Äänestäjät voivat vaikuttaa politiikan suuntaan ja kunnianhimoon ja kuluttajat yritysten päätöksiin.

Nykyistä kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan lisäksi minulle tärkeä teema on kustannustehokkuus – eli haluttujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman pienin kustannuksin.

Nykyistä kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan lisäksi minulle tärkeä teema on kustannustehokkuus – eli haluttujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman pienin kustannuksin. Yksi tärkeä kustannustehokkuuteen liittyvä elementti on ilmasto- ja energiapolitiikan tarkastelu yhtenä kokonaisuutena sekä ilmasto-, energia- ja alue- ja teollisuuspolitiikan keskinäisten riippuvuuksien huomioon ottaminen. Suomessa politiikkaa tehdään pala palalta eri sektoreilla, jolloin osa ilmastotoimiksi nimetyistä politiikkatoimista voi vähentää muiden ilmastotoimien tehoa. Esimerkiksi uusiutuvan energian tukeminen voi vähentää päästökaupan tehoa ja lisätä kokonaispäästöjä.

Tutkimustiedon mukaan kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on päästöjen hinnoittelu veron tai päästökaupan kautta. Joskus voi lisäksi olla tarpeen tukea uusia, vasta kehitysvaiheessa olevia teknologioita. Muuten päällekkäiset toimenpiteet eri sektoreilla eivät ole ilmastopolitiikan kannalta tarpeen. Ilmastopolitiikan kustannuksissa voidaan säästää huomattavia summia, jos tämä tieto otetaan huomioon päätöksenteossa. Toivon ilmastopolitiikan painopisteen siirtyvän hinnoilla ohjaamiseen.

Ilmastopaneelissa haluan välittää taloustieteellistä tutkimustietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. Haluan olla mukana herättämässä keskustelua eri politiikkatoimien tarkoituksenmukaisuudesta ja ennen kaikkea korostaa tarvetta suunnitella politiikkaa kokonaisuutena, jolloin ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti.

Heikki Liimatainen

Heikki Liimatainen
Heikki Liimatainen
Tutkijatohtori
liikenne, Tampereen teknillinen yliopisto
040 849 0320

Heikki Liimatainen kehittäisi yhdyskuntarakennetta suosimaan pyöräilyä ja nopeaa joukkoliikennettä

Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä tutkijatohtorina työskentelevä Heikki Liimatainen on erikoistunut liikenteen ympäristövaikutuksiin ja liikennetalouteen.

”Ihmisten ja tavaroiden liikkumismahdollisuuksien kehittäminen tukee taloudellista hyvinvointia, mutta samalla se aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Liikennetaloudessa on kyse näiden tekijöiden tasapainottamisesta”, Liimatainen kertoo.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tutkijatohtori korostaa hiilidioksidipäästöjen pienentämistä ja penää kokonaiskäsitystä liikennetottumuksista.

”Edelleen ratkaisuissa suositaan ja tuetaan henkilöautoilua. Tarvitaan autotonta elämää tukevia yhdyskuntia, joissa on nopea julkinen liikenne ja turvallista ja viihtyisää jalankulkijoille ja pyöräilijöille.” Liimatainen mainitsee Oulun suomalaisittain esimerkilliseksi pyöräilykaupungiksi, mutta paljon olisi vielä opittavaa esimerkiksi Kööpenhaminan pyöräväylistä.

”Olisi tärkeää nopeuttaa joukkoliikennettä. Tutkimusten mukaan ihmiset valitsisivat joukkoliikenteen, jos matka-aika olisi yhtä nopeaa kuin henkilöautolla kulkeminen.”

Vaihtoehtoista energiaa liikenteeseen

Ilmastonmuutos haastaa polttoaine- ja polttomoottoriteollisuutta. Liimataisen mukaan ensisijaista on kehittää riittävän suuripitoisena käytettäviä synteettisiä biopolttoaineita. Nämä toisen sukupolven biopolttoaineet eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.

Pidemmällä aikavälillä saadaan enemmän hyötyjä kehittämällä sähköllä liikkuvia ajoneuvoja.

”Arvelen plug in -hybridien yleistyvän ennen kuin täyssähköautojen akkujen latausnopeus ja kesto riittävät keskivertokuluttajalle. Norjassa sähköautojen myynti kasvoi tuntuvien kannustimien myötä. Norjan ratkaisussa koen ongelmaksi henkilöautoilun tukemisen jopa joukkoliikenteen kustannuksella, kun sähköautot saavat ajaa bussikaistoilla ja ne ovat vapautettuja pysäköinti- ja tietullimaksuista.”

Liimatainen seuraa liikenneratkaisuja myös globaalissa mittakaavassa. Jos Kiina ja Intia autoistuvat länsimaiden tasolle, maailman autokanta kaksinkertaistuu.

”Näissä maissa olisi tarpeen kehittää liikennemalleja, jotka eivät pohjaudu henkilöautoiluun. Heidän kannattaisi siirtyä suoraan uudempiin malleihin.”

Lassi Linnanen

Lassi Linnanen
Lassi Linnanen
Professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (energiajärjestelmät ja ympäristötalous)
050 550 3305

Yhtä suomalaista kohti ilmastonmuutoksen torjunta maksaisi kahvikupillisen verran päivässä

Professori Lassi Linnanen kertoo systeemisen muutosajattelun merkityksestä Ilmastopaneelin työssä ja kulutuksen roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilmasto on yksi isoista kestävyyshaasteistamme – mutta vain yksi. Ilmastokriisin torjuminen, lajien kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttäminen ja kasvavan väestön ruokahuollon järjestäminen ovat kaikki vaikeita tehtäviä. Ne ovat ”häijyjä ongelmia”: huonosti määriteltyjä, monimutkaisia, ja jatkuvasti muuttuvia.

Polkuriippuvuuden katkaiseminen nykyisestä resurssi-intensiivisestä fossiiliseen energiaan perustuvasta talousjärjestelmästä on tärkeä teema ilmastopolitiikassa. Laajat sosiotekniset järjestelmät muuttuvat vasta, kun lähes kaikki investoinnit kohdentuvat vanhan järjestelmän vahvistamisen sijasta uusiin innovaatioihin. Tarvitsemme siis uudenlaisen ajatusmallin (katso Lappeenrannan teknillisen yliopiston video, joka näyttää, miten se tehdään).

”Tarvitaan toimintaa niin arjessa, teollisuudessa kuin politiikassakin, jotta monimutkainen, useita takaisinkytkentöjä, hidasteita ja jopa lukkoja sisältävä nykyjärjestelmä muuttuu riittävän nopeasti.”

Edustan systeemistä muutosajattelua. Muutos pitää ymmärtää systeemisellä tasolla, jotta sitä voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Systeemisen muutosajattelun avulla on mahdollista hahmottaa, että tarvitaan toimintaa niin arjessa, teollisuudessa kuin politiikassakin, jotta monimutkainen, useita takaisinkytkentöjä, hidasteita ja jopa lukkoja sisältävä nykyjärjestelmä muuttuu riittävän nopeasti.

Kansalaisten joukkovoima ei ole vielä kunnolla herännyt. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kulutuksen rooli on suuri, sillä suurin osa energiasta käytetään välillisesti, tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneena. Yleisesti ajatellaan, että ilmastonmuutoksen torjunta olisi kallista. Mutta itse asiassa rahasta ratkaisu ei ole kiinni. Yhtä suomalaista kohti ilmastonmuutoksen torjunta maksaisi vain yhden kahvikupillisen verran päivässä.

Kristiina Regina

Kristiina Regina
Kristiina Regina
Professori
Luonnonvarakeskus (maaperä ja luonnonvarat)
029 532 6474

Maaperätutkija haluaa minimoida ruuantuotannon ilmastovaikutukset

Professori Kristiina Regina kertoo omasta roolistaan ilmastopaneelin jäsenenä ja hänelle tärkeistä teemoista.

Olen maaperätutkija, ja minulle erityisen tärkeä aihe on maaperän kunnosta huolehtiminen siten, että ruuantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen voidaan minimoida. Suurin osa maatalouden päästöistä liittyy maaperän ainekiertoihin. On kiehtovaa ajatella, kuinka pienenpienen maaperämikrobin toiminta kytkeytyy globaaliin ilmastojärjestelmään.

Ruokaa ei pystytä täysin päästöttömästi tuottamaan, mutta tuottajien, kuluttajien ja politiikasta päättävien toimilla tuotantojärjestelmää voitaisiin muuttaa vähäpäästöisemmäksi. Olen työssäni kiinnittänyt huomiota erityisesti viljeltyjen turvemaiden päästöihin, koska ne ovat maatalouden suurin päästölähde. Toivoisin, että niiden viljelyssä voitaisiin vähitellen ottaa käyttöön vähemmän turvetta kuluttavia menetelmiä ja että uutta peltoa ei tarvitsisi raivata turvemaista.

”Ruokaa ei pystytä täysin päästöttömästi tuottamaan, mutta tuottajien, kuluttajien ja politiikasta päättävien toimilla tuotantojärjestelmää voitaisiin muuttaa vähäpäästöisemmäksi.”

Ilmastopaneelin jäsenenä pyrin antamaan politiikan valmistelijoiden käyttöön tutkimustietoa, jonka avulla esimerkiksi maatalouspolitiikkaa voidaan kehittää yhä enemmän ilmastovaikutuksia huomioivaksi. Toivoisin näkeväni tieteellisin perustein kehitettyjä käytännön työkaluja maankäytön muutosten ja viljelymenetelmien ilmastovaikutusten arviointiin.

Ilkka Ratinen

Ilkka Ratinen
Ilkka Ratinen
Ilkka Ratinen
apulaisprofessori
Lapin yliopisto

Ilmastonmuutoskasvatuksella voidaan vaikuttaa tulevaisuuden päättäjien asenteisiin

Kysyimme apulaisprofessori Ilkka Ratiselta, mitkä teemat ovat hänelle tärkeitä ilmastonmuutoskeskustelussa.

Ilmastonmuutoksesta on nyky-ymmärryksen myötä tullut yksi maapallon megatrendi, joka ohjaa muiden megatrendien lisäksi sitä, millainen tulevaisuus maapallolla on edessä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen ovat tärkeitä asioita. Olen sekä maantieteilijä että kasvatustieteilijä, joten tarkastelen ilmastonmuutosta monitieteisesti.

”Suomella pitäisi olla selkeä ilmastonmuutos-kasvatuksen strategia.”

Ilmastonmuutoskasvatus on tärkeä asia ilmastopolitiikassa, sillä sen avulla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden päättäjien asenteisiin. Jos ilmastonmuutoskasvatus ulotetaan laajemmin yhteiskuntaan ja ihmiset osallistetaan siihen, vaikutukset ovat nopeammat. Suomella pitäisikin olla selkeä ilmastonmuutoskasvatuksen strategia.

Tärkeä konkreettinen ja myönteinen muutos ilmastonmuutoksen torjumisessa olisi siirtyminen aidosti puheista tekoihin. Energian ja materiaalin kuluttamiselle pitäisi löytää oikeasti kestäviä ratkaisuja niin lokaalisti kuin globaalisti.

Jyri Seppälä

Jyri Seppälä
Jyri Seppälä
Professori
kestävä kulutus ja tuotanto, SYKE
040 740 1708

Jyri Seppälä tuo Ilmastopaneeliin vihreän talouden näkökulman

Professori Jyri Seppälän mielestä Suomessa ilmastonmuutoksen hillinnästä puuttuu kunniahimoisuus, jolla päästövähennykset muutettaisiin tulevaisuuden mahdollisuudeksi.

”Nyt olisi ehdottoman tärkeää miettiä kaikenlaisia kulutuksen ja tuotannon ratkaisuja, joilla pystytään päästövähennysten lisäksi kasvattamaan yhteiskunnassamme tulevaisuudessa kysyttyä osaamista”, Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajana työskentelevä Seppälä painottaa.

”Nyt olisi ehdottoman tärkeää miettiä kaikenlaisia kulutuksen ja tuotannon ratkaisuja, joilla pystytään päästövähennysten lisäksi kasvattamaan yhteiskunnassamme tulevaisuudessa kysyttyä osaamista.”

Kulutustottumuksiin syvällisiä muutoksia

Seppälän mielestä ilmastonmuutoksen hillintä lähtee siitä, että yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja muutetaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti vähäpäästöisemmäksi. Hänen oma näkökulmansa on vahvasti kulutuksen ja tuotannon ilmastovaikutuksissa.

”Paneelissa olen ennen kaikkea vihreän talouden viestinviejä. Itse määrittelen vihreän talouden niin, että haetaan asteittain isoja muutoksia, joiden avulla vähennetään ilmastopäästöjä ja parannetaan samalla yhteiskunnan resurssitehokkuutta Tämä edellyttää syvällisiä muutoksia muun muassa kulutustottumuksissa”, Seppälä sanoo.

Arjen valintojen vaikutukset ympäristöön tunnistetaan Seppälän mielestä jo melko hyvin, mutta tärkeää olisi suunnata omat toimet isoihin asioihin. Lisäksi olisi tärkeää parantaa ymmärrystä välillisistä vaikutuksista.

”Esimerkiksi julkisen kulutuksen osuutta omassa hiilijalanjäljessä ei vielä tiedosteta, vaikka se vaikuttaa siihen suuresti”, hän sanoo.

Kohti edelläkävijyyttä

Seppälän hiilijalanjälki-ajattelu on peräisin hänen tuotteiden ja palveluiden elinkaaritutkimuksista, joihin hänen tieteelliset ansionsa liittyvät. Hän on ollut muun muassa johtamassa ENVIMAT-mallin kehitystä.

”Malilla on pystytty luomaan kokonaiskuva siitä, mitkä ovat kotimaan tuonnin ja viennin kasvihuonekaasupäästöt sekä miten eri tuotteet ja palvelut aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Tieto vahvistaa globaalin vastuun näkökulmaa”, Seppälä kertoo.

Seppälä toimii myös Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen johtajana. Projekti on osoittanut, että huomattavia päästövähennyksiä voidaan tehdä lyhyessäkin ajassa, jos tahtoa löytyy. Toiminta ei ole myöskään ristiriidassa taloudenpidon kanssa. Esimerkiksi monissa kunnissa öljypohjainen energiajärjestelmä on projektin myötä muutettu biopohjaiseksi, ja tämä on ollut myös taloudellisesti järkevää.

Ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa ihmiset kokevat usein saavansa ristiriitaisia viestejä. Seppälän mielestä Ilmastopaneelin tehtävä on omalta osaltaan selkiyttää ilmastonmuutoksen liittyvää viestintää ja vahvistaa viestinnän sanomaa siitä, että ilmastonmuutoksen uhka on todellinen.

”Tehtävänämme on pitää päästövähennysten kiireellisyys agendalla, ja samalla rohkaista Suomea edelläkävijyyteen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa”, hän kiteyttää.

Yrjö Viisanen

Yrjö Viisanen
Yrjö Viisanen
Tutkimusjohtaja
Ilmatieteen laitos (ilmakehätieteet)
050 336 6919

Tarvitsemme globaalit seurantajärjestelmät ilmastonmuutoksen syiden selvittämiseen

Kysyimme professori Yrjö Viisaselta, miksi ilmastonmuutoksesta keskusteleminen on hänelle tärkeää ja minkä konkreettisen, myönteisen muutoksen hän toivoo näkevänsä ilmastotyössä.

Haluan, että maapallo säilyy mahdollisimman elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ilmatieteen laitoksen tutkimusjohtajana pidän velvollisuutenani osallistua julkiseen keskusteluun ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Pyrin esittämään mahdollisimman puolueettoman luonnontieteilijän näkemyksen asioihin. Vaikutan päätöksilläni ilmatieteen laitoksen tutkimuksen suuntautumiseen ja siksi on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset kytkennät ja siitä syntyvät tietotarpeet.

”On erityisen tärkeää ymmärtää, mikä on ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ja mikä on maapallon ilmastojärjestelmän luonnollista vaihtelua.”

Maapallon ilmasto on ollut ja tulee olemaan jatkuvassa muutostilassa. On erityisen tärkeää ymmärtää, mikä on ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ja mikä on maapallon ilmastojärjestelmän luonnollista vaihtelua. Tietoa tarvitaan, kun halutaan ehkäistä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen etenemistä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kehittyneissä maissa kuten Yhdysvalloissa ja Euroopassa on jo melko hyvät seurantajärjestelmät ilmastonmuutoksen syiden selvittämiseen. Vastaavanlaiset seurantajärjestelmät tarvitaan myös globaalisti. Tämä on merkittävä haaste Suomen ja muiden kehittyneiden maiden kehitysaputyölle.

Tuon ilmastopaneeliin yhteyden luonnontieteelliseen tiedeyhteisöön, josta löytyy paras tieto maapallon ilmastojärjestelmän toiminnasta. Mielestäni kokonaisvaltaista uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä tulee vauhdittaa.

SIHTEERISTÖ

Sanna Lötjönen

Sanna Lötjönen
Sanna Lötjönen
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
02941 58091
etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi

Sanna Lötjönen

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
02941 58091
etunimi.sukunimi (at) helsinki.fi

Pirkko Heikinheimo

Pirkko Heikinheimo
Pirkko Heikinheimo
Neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
0295 250 078
etunimi.sukunimi (at) ym.fi

Pirkko Heikinheimo

Neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
0295 250 078
etunimi.sukunimi (at) ym.fi