ILMASTOPANELISTIT

Anne Toppinen

Anne Toppinen
Varadekaani, professori (metsät)
Helsingin yliopisto
anne.toppinen@helsinki.fi
050 415 0219

Risto Soukka

Risto Soukka
Professori (ympäristöteknologia, ilmastokädenjälki, Power-to-X)
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
risto.soukka@lut.fi
0400 723 094

Sampo Soimakallio

Sampo Soimakallio
Johtava tutkija, ryhmäpäällikkö (biomassa- ja energiajärjestelmät, nielut, skenaariotarkastelut)
Suomen ympäristökeskus
sampo.soimakallio@syke.fi
029 525 1803

Raisa Mäkipää

Raisa Mäkipää
Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja
Tutkimusprofessori (maaperä, nielut)
Luonnonvarakeskus
raisa.makipaa@luke.fi
029 532 2197

Heikki Liimatainen

Heikki Liimatainen
Professori (liikenne)
Tampereen yliopisto
heikki.liimatainen@tuni.fi
040 849 0320

Heikki Lehtonen

Heikki Lehtonen
Tutkimusprofessori (maatalousekonomia, kestävä maatalous)
Luonnonvarakeskus
heikki.lehtonen@luke.fi
029 532 6316

Kati Kulovesi

Kati Kulovesi
Professori (kansainvälinen oikeus)
Itä-Suomen yliopisto
kati.kulovesi@uef.fi
050 439 2173

Kati Koponen

Kati Koponen
Erikoistutkija (energia, hiilidioksidin talteenotto)
VTT
kati.koponen@vtt.fi
040 487 8123

Jaana Halonen

Jaana Halonen
Johtava tutkija, TKI-ohjelmajohtaja (terveys, sopeutuminen)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
jaana.halonen@thl.fi
029 524 6100

Lassi Ahlvik

Lassi Ahlvik
Apulaisprofessori (ympäristötaloustiede)
Helsingin yliopisto
lassi.ahlvik@helsinki.fi
040 617 6877

Jarek Kurnitski

Jarek Kurnitski
Professori (rakentaminen)
Aalto-yliopisto
jarek.kurnitski@aalto.fi
+372 58 66 4370

Esittelyssä Jarek Kurnitski: ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida rakennetussa ympäristössä”

Uusi ilmastopanelisti, professori Jarek Kurnitski on erikoistunut nollapäästöiseen rakentamiseen ja rakennusten energiankulutukseen. Kurnitskin mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, sillä rakennukset kuluttavat valtavan määrän energiaa.  

Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitskin erityisalaa on rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmasto. Hän on ollut valmistelemassa Suomen nykyisiä kokonaisenergiatarkastelun määräyksiä, jotka tulivat voimaan vuonna 2012.

”Tämä oli suuri muutos. Silloin loppui saneleminen, miten pitää rakentaa ja rakennusten energiatehokkuutta alettiin ensimmäistä kertaa ohjata siten, että pitää täyttää vain yksi kokonaisenergian kulutuksen tunnusluku.”

Kurnitskin mukaan rakennetulla ympäristöllä on suuri rooli päästövähennyksissä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset tulisi ottaa huomioon rakentamisessa.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa sääolosuhteisiin. Suomen leveysasteella talvella menetetään lumipeitettä, mutta kesäisin olosuhteet ovat varsin hyviä. Esimerkiksi juomavesi ei tule loppumaan, mutta rakennetun ympäristön kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja sisäilmaan tulee keskittyä.”

Nyt tulisikin siis Kurnitskin mukaan pohtia, miten pärjätään, kun esimerkiksi kesällä lämpötilat ovat hieman korkeampia.

”Tähän saakka monissa rakennuksissa, kuten asunnoissa ja kouluissa, on kesäisin pärjätty ilman aktiivista jäähdytystä. Kun ilmasto lämpenee pari astetta, joudutaan rakennuksissa sitä yhä enemmän käyttämään.”

Kurnitski näkee, että kokonaisuudessaan ilmastonmuutoskeskusteluun on tullut lisää vauhtia ja vaatimustasoa. Esimerkkinä hän mainitsee Suomen kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035.

”Keskustelu on kääntynyt siihen, että arvioidaan, millä keinoilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Nyt on toiminnan aika, sillä aikaa on hyvin rajallisesti.”

Tutkimustieto auttaa rakennusten päästöjen vähentämisessä

Kun rakennusten päästöjä yritetään vähentää, yksi suurimpia haasteita on löytää tutkittuun tietoon perustuvia tehokkaita ja taloudellisia keinoja. Kurnitskin mukaan Ilmastopaneelilla on suuri rooli siinä, että tällaista tutkimustietoa voidaan kerätä.

”Paneelilla on myös käynnissä omia hankkeita, joten se ohjaa myös laajemmin, miten tutkimusta syntyy. Ilmastopaneeli on hyvä paikka tarkastella asioita laaja-alaisesti. Rakennuksissa käytettävät keinot pitää pystyä sovittamaan yhteen energiajärjestelmän kanssa, jotta päästövähennyksiä syntyisi täysimääräisesti.”

Suomen rakennuskantaan tehtävien toimenpiteiden taustalla vaikuttavat EU-direktiivit. Euroopan unionin jäsenmaat ovat juuri valmistelleet pitkän aikavälin peruskorjausstrategian 2050. Sen tavoitteena on korjata koko olemassa oleva rakennuskanta lähes nollaenergiatasoon. Keinot energiamurroksen aikaansaamiseksi ovat kuitenkin vasta haussa.

”Rakennuskannan peruskorjaus antaa mahdollisuuden suurelle energiansäästölle ja päästöleikkaukselle. Samalla voidaan parantaa rakennusten sisäilmaa, eli yleisesti asumisen ja työskentelyn oloja. Energiansäästöä ei kuitenkaan pitäisi tehdä sisäilmaston kustannuksella, jotta ei syntyisi sellaisia homeongelmia kuin 70-luvun energiakriisin seurauksena. Oikein toteutettuna kotien ja työpaikkojen kunnostus on yksi vaikuttavimmista ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista.”

Kurnitskin oli tarkoitus meloa keväällä 100 kilometrin jokimaraton, mutta koronatilanteen vuoksi se on peruttu. Tutkijatyön vastapainoksi Kurnitski nauttii merikajakilla kulkemisesta.

”20–30 kilometrin merikajakkireissut viikonloppuisin vievät aina kaikki huonot ajatukset pois!”

Tutustu Jarekin tutkimustyöhön:

Aalto-yliopiston
Google Scholar
Orcid

Hannele Korhonen

Hannele Korhonen
Tutkimusprofessori, toimialajohtaja (ilmastotiede)
Ilmatieteen laitos
hannele.korhonen@fmi.fi
029 539 2135

Esittelyssä: Hannele Korhonen – ”Ilmastonmuutoksen etenemisnopeutta ja toimien kiireellisyyttä ei hahmoteta vielä tarpeeksi hyvin”

Uusi ilmastopanelisti, Ilmatieteen laitoksen ilmakehätutkija Hannele Korhonen tuo Ilmastopaneeliin vahvaa ilmastojärjestelmän tuntemusta. Korhosen mukaan ilmastonmuutoskeskustelun asenneilmapiiri on muuttunut viime vuosina voimakkaasti, ja ilmaston lämpenemisen torjumisesta puhutaan paljon. Sen sijaan sopeutumisen näkökulma näkyy toistaiseksi julkisessa keskustelussa paljon vähemmän.

Ilmakehätutkija Hannele Korhonen on erikoistunut ilmakehän prosessien ja ilmaston mallintamiseen. Ilmatieteen laitoksella Ilmastontutkimusohjelman toimialajohtajana ja tutkimusprofessorina työskentelevä Korhonen tuntee erityisen hyvin ilmastonmuutoksen luonnontieteellisen perustan ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.

”Olen tehnyt perustutkimusta ilmastojärjestelmästä: siitä, miten se toimii ja miten eri tekijät, kuten kasvihuonekaasut tai pienhiukkaset, vaikuttavat ilmastoon. Olen tutkinut myös ilmastonmuokkausta, jossa ilmastoa pyritään keinotekoisesti viilentämään. Suhtaudun ilmastonmuokkaukseen kriittisesti, mutta se on kiinnostava tutkimusaihe”, Korhonen sanoo.

Korhonen kokee Ilmastopaneelin motivoivana paikkana vaikuttaa tutkittuun tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon.

”Luonnontieteilijän rooli on tuoda julkiseen keskusteluun ja politiikkaan mukaan faktoja ilmastonmuutoksen syistä ja etenemisestä: kertoa ilmastojärjestelmän muutoksista, riskeistä, suuruusluokista ja korostaa sitä, mitä ilmastossa oikeasti tapahtuu – minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi muuttuvalla lämpötilalla tai sateisuudella on”, Korhonen sanoo.

Häntä kiinnostaa osallistua paneelissa etenkin sopeutumistutkimukseen sekä hillintään koskevaan tutkimukseen, jossa tutkitaan luonnollisia hiilinieluja, kuten metsiä ja maaperää.

Ilmastonmuutos otetaan vakavasti – suuruuden ja nopeuden hahmottamisessa kirittävää

Korhonen on iloinen siitä, että nykyään ilmastonmuutos otetaan vakavasti.

”Olen tehnyt ilmastonmuutoksen parissa töitä 20 vuotta, ja yleinen kiinnostus ilmastokysymyksiä kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Ilmastonmuutoksesta torjumisesta puhutaan nykyään paljon, mutta samalla sopeutumista tulisi korostaa vielä lisää. Kaikkien yhteiskunnan sektoreiden täytyy miettiä, miten sopeutua ilmaston lämpenemiseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin.”

Korhosen mukaan ilmastonmuutos tulisi myös hahmottaa nykyistä paremmin.

”Sen suuruutta ja nopeutta ei hahmoteta vielä tarpeeksi hyvin. Välillä myös suuret ja pienet asiat menevät ilmastonmuutoskeskustelussa helposti sekaisin. Kirittävistä asioista huolimatta julkinen puhe onneksi edistää monin tavoin ilmastonmuutoksen torjuntaa”, hän sanoo.

Vapaa-ajallaan Korhonen viihtyy liikunnan, vapaaehtoistyön ja etenkin kulttuurin parissa.

”Luen kirjallisuutta, käyn teattereissa ja taidenäyttelyissä – olen myös erittäin hyvä laiskottelemaan”, hän sanoo.

Tutustu Hannelen tutkimustyöhön:

Ilmatieteen laitoksen sivut
Web of Science

Paula Kivimaa

Paula Kivimaa
Tutkimusprofessori (energia, politiikka, innovaatiot, oikeudenmukaisuus)
Suomen ympäristökeskus
paula.kivimaa@syke.fi
029 525 1283


Esittelyssä Paula Kivimaa: ”Hillintä ja ilmastopolitiikka tarvitsevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa”

Uusi ilmastopanelisti, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa tuo paneeliin useiden eri näkökulmien hallintaa: hän on tutkinut energia- ja liikennejärjestelmiä ja vähähiilisen yhteiskunnan murrosta. Kivimaan tutkimuksissa korostuu myös julkisen politiikan rooli. Kivimaan mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastopolitiikka tarvitsevat nyt systeemistä, kokonaisvaltaista ajattelua.

Tutkimusprofessori Paula Kivimaan tutkijan ura alkoi 2000-luvun alussa, kun hän tutki Suomen ympäristökeskuksessa kansainvälisen ilmansuojelupolitiikan vaikutuksia suuriin polttolaitoksiin. Sen jälkeen Kivimaa siirtyi tutkimaan metsäteollisuuden ekoinnovaatioita. Väitöskirja Helsingin kauppakorkeakouluun syntyi ympäristöpolitiikan ekoinnovaatiovaikutuksista pohjoismaisessa metsäteollisuudessa.

Vuodesta 2008 eteenpäin Kivimaa on tutkinut eri näkökulmista energia- ja liikennejärjestelmiä sekä murrosta vähähiilisempään yhteiskuntaan.

”Tarkastelussa ovat olleet sosio-tekniset järjestelmät: miten ympäristömyönteiset innovaatiot syntyvät ja leviävät, ja mikä on julkisen politiikan rooli järjestelmien muutoksessa”, Kivimaa sanoo.

Kivimaa on tehnyt perustutkintonsa (1998-2002) ja osan urastaan Isossa-Britanniassa. Nyt hän työskentelee jälleen Suomessa. Vuosina 2015-2019 Kivimaa tutki Sussexin yliopistossa, Isossa-Britanniassa, rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

”Olen tarkastellut aivan ruohonjuuritasoa ja sitä, mitkä asiat saavat ihmiset tekemään energiaremontteja ja minkälaisia ’välittäjätoimijoita’ tarvitaan edistämään tätä. Tutkimukseen on liittynyt myös laajempi näkökulma siitä, mitkä asiat vaikuttavat uudenlaisten energiapalveluiden syntyyn ja miten julkinen politiikka rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi on kehittynyt”, hän kuvailee.

Tuorein tutkimus päättäjien tietoon

Kivimaa näkee Ilmastopaneelin motivoivaksi vaikuttamisen paikaksi, sillä päättäjät ja virkamiehet kuuntelevat panelisteja. Paneelin jäsenyys on siis mahdollisuus tuoda viimeisimmän tutkimuksen viestit päättäjien tietoon niiltä tutkimuksen aloilta, joita tuntee.

Kivimaa kertoo, että Ilmastopaneelissa hänen taitonsa on nimenomaan monien eri näkökulmien hallinta.

”Tarkastelen laajasti ja sektorit ylittävästi ilmastonmuutosta eri näkökulmista ja myös yhteiskunnan toiminnan kautta”, Kivimaa sanoo.

Kivimaan mukaan yhteiskunnan nykyisessä tilanteessa korostuu se, että meidän tulisi siirtyä nopeasti ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja varautumisesta myös sopeutumisen kysymyksiin.

”Hillitsemistä ei pidä kuitenkaan unohtaa, sen tarve ei ole poistunut ja sen kanssa on kova kiire”, Kivimaa sanoo.

Ilmastonmuutos on elämäntapakysymys

Kivimaan vahvin asiantuntijuus on ilmastonmuutoksen hillinnän puolella. Hän haluaisi edistää Ilmastopaneelissa systeemisen muutoksen näkökulmaa ja tuoda hillintään ja ilmastopolitiikkaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Kivimaan mukaan varsinainen ilmastopolitiikka ei pysty yksin muuttamaan päästöjä aiheuttavien sektoreiden toimintatapoja, sillä eri tekijät kietoutuvat toisiinsa ja merkittävät päästövähennykset vaativat täysin uudenlaisia teknisiä, liiketoiminnallisia ja institutionaalisia energia-, liikenne- ja ruokajärjestelmiä.

”Miten vauhditetaan energiamurrosta? Entä miten vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, ja mitä ruokasektorilla tulisi tehdä?”, Kivimaa luettelee ilmaston kannalta tärkeitä tutkimusteemoja.

Häntä kiinnostaa myös elämäntapoihin liittyvä johtajuuden kysymys.

”Meidän tulisi miettiä, millaista johtajuutta kunnilta ja valtiolta tarvitaan, miten saadaan kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Ilmastonmuutos on vahvasti elämäntapakysymys”, Kivimaa sanoo.

Tutkijatyön ulkopuolella Kivimaa nauttii luonnosta ja urheilusta: hän tekee esimerkiksi metsäretkiä perheensä kanssa lähiluontoon luontopoluille ja puistoihin sekä käy kuntosalilla ja joogaa.

”Aloitin myös 20 vuoden jälkeen street dance -tunnit. Yllättävän hyvin pääsin kärryille, seuraamaan ja tekemään liikkeitä pitkän tauon jälkeen”, hän sanoo.

Tutustu Paulan tutkimustyöhön:

Syken sivut
Google Scholar

Antti Arasto

Antti Arasto
Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja
Tutkimusalueen johtaja, teollisuuden energia ja vety (energiamurros ja siihen liittyvät teknologiat)
VTT
antti.arasto@vtt.fi
040 015 9052

Esittelyssä Antti Arasto: ”Tutkimus luo perustaa asioille, joita emme tiedä tarvitsevamme ylihuomenna”

VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto tuo paneeliin laajaa osaamista energiasektorilta. Araston mukaan kestävien energiamuotojen vastakkainasettelu pitäisi lopettaa, sillä tarvitsemme niitä kaikkia. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tärkeää on varautua erilaisiin tulevaisuuksiin ja tehdä varautumista lisäävää tutkimusta.

Suomen ilmastopaneelin jäsen, VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto on energiaan liittyvien teemojen moniosaaja. Hän on tutkinut muun muassa biotaloutta ja aurinkoenergiaa. Arasto on työskennellyt myös CCS:n, eli hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden parissa ja tutkinut sen mahdollisuuksia esimerkiksi päästöintensiivisessä teollisuudessa.

”Olen vetänyt kansallista CCS-tutkimusohjelmaa, tarkastellut CCS-konsepteja ja myös väitöskirjani koski CCS:n hyödyntämistä terästeollisuudessa”, hän sanoo.

Tutkijataustan lisäksi Arastolla on kokemusta myös toiselta puolelta: hän on ollut mukana käyttöönottamassa voimalaitoksia.

Arasto kertoo, että ilmastonmuutoksen hillintä on ollut mukana hänen tutkimuksissaan aina, tavalla tai toisella.

”Energiajärjestelmät sekä cleantech ovat olleet isoimmat teemat urallani. Aiheet ovat nyt kovasti esillä, mutta niitä on tutkittu jo pitkään”, Arasto sanoo.

Lisää ymmärrystä tekojen vaikutuksista

Arasto haluaa keskittyä Ilmastopaneelissa energiajärjestelmiin liittyviin systeemisiin vaikutuksiin, eli käytännössä siihen, mitkä eri ratkaisujen todelliset vaikutukset ilmastoon ovat.

Hän ottaa esimerkiksi kiertotalouden: mitä laajemmin kierrätämme materiaaleja, sitä enemmän kierrätykseen tarvitaan energiaa. Energian kontekstissa lähes kaikki siis liittyy energiajärjestelmiin.

”Haluan lisätä ymmärrystä siitä, että kun teemme jotain, mikä sen vaikutus on. Kysymys kiinnostaa etenkin pragmaattisesta näkökulmasta: miten voimme priorisoida ilmastonmuutoksen hillintää ratkaisuissa, joita teemme nyt ja toisaalta huomenna?”, Arasto kysyy.

Puheet teoiksi

Arasto kertoo, että suuri osa ratkaisuista, joita tarvitsemme hiilineutraaliuteen vuoden 2035 aikajänteellä, tunnetaan jo. Siksi nyt pitäisikin siirtää puheet teoiksi.

”On hyväksyttävä, että emme tiedä aivan optimia asioista, mutta sitä voimme etsiä maailman loppuun asti. Fokus pitäisi saada nyt tekemiseen ja pois virheiden etsimisestä”, Arasto sanoo.

Energian kohdalla Arasto haluaa välttää suuntaa, jossa katse kohdistetaan vain yhteen ratkaisuun.

”Kyse ei ole siitä, minkä kestävän energiamuodon valitsemme ratkaisuksi. Tulemme tarvitsemaan niitä kaikkia, sekä parhaimpia ratkaisuja että vähän huonompia. Ratkaisujen kohdalla vastakkainasettelun aika on ohi: energian tarve on niin huima, että markkinaa on kaikelle. Sen vuoksi on täysin irrelevanttia jatkaa energiamuotojen, kuten aurinko-, bio- tai tuulienergian vastakkainasettelua.”

Araston mukaan iso kysymys tällä hetkellä on se, miten energiajärjestelmämme kestää muutoksia.

”Meidän on varauduttava erilaisiin tulevaisuuksiin”, hän sanoo.

Tutkimus auttaa varautumaan tulevaisuuteen

Hänen mukaansa tutkimuksen roolista välillä unohdetaan, että se luo perustaa asioille, joita emme tiedä tarvitsevamme ylihuomenna.

”Muutoksen äärellä, kuten nyt, tutkimus tuo resilienssiä ja lisää varautumista. Sen vuoksi on itseisarvo, että teemme tutkimusta, joka on laajemmalla pohjalla kuin pelkästään huomisen applikaatiot”, Arasto summaa.

Vapaa-ajallaan Arasto siirtää fokuksensa energia-asioista luontoon. Hän on ollut mukana partiossa 6-vuotiaasta asti ja viettänyt nuoruudessaan paljon aikaa metsässä telttaillen.

”Luonto on iso osa elämääni ja identiteettiäni. Purjehdus, kalastus, metsästys, kalliokiipeily sekä vapaalasku ovat minulle tärkeitä harrastuksia, ja niihin kaikkiin liittyy vahvasti luonto ja luonnossa oleminen”, Arasto kertoo.

Tutustu Antin tutkimustyöhön:

VTT:n sivut 
Google Scholar 

Jyri Seppälä

Jyri Seppälä
Jyri Seppälä
Ilmastopaneelin puheenjohtaja
Professori, yksikönjohtaja (ilmastoratkaisut)
Suomen ympäristökeskus
jyri.seppala@syke.fi
040 740 1708

Esittelyssä Jyri Seppälä: ”Suomen tulisi esimerkillään näyttää, että muutos ilmaston hyväksi on mahdollista”

Ilmastopaneelin puheenjohtaja toimikaudella 20242027, professori Jyri Seppälä on ollut mukana Ilmastopaneelissa sen alusta saakka. Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajana toimivan Seppälän mukaan Suomella on mahdollisuus toimia esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se kuitenkin vaatii sanojen muuttumista teoiksi ja myös suomalaisten kulutustottumusten muuttumista.

Professori Jyri Seppälällä on monipuolisesti kokemusta tutkimuskentältä. Hän on erikoistunut elinkaariajatteluun perustuviin kestävyysarviointeihin, joita hän on tehnyt kulutuksen ja tuotannon alueella. Kohteet ovat vaihdelleet maa- ja metsätaloudesta erilaisiin teollisuusaloihin ja kattaneet kulutuksen eri alueita. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti luomassa kuntien edelläkävijäverkostojen syntyä ilmastonmuutoksen ja resurssitehokkuuden alueella sekä ollut mukana tukemassa niiden toimintaa.

”Minua voisi kutsua ympäristöalan sekatyömieheksi, mikä on ollut mahdollista systeemianalyyttisen lähestymistapani ansiosta. Olen kiinnostunut monista asioista ja olen ollut siksi useissa Ilmastopaneelin hankkeissa mukana.”

Seppälä on motivoitunut Ilmastopaneelin työstä, sillä ilmastonmuutos täytyy saada hallintaan, ja Suomella on mahdollisuus toimia asiassa esimerkin näyttäjänä. Seppälän mukaan on paljon ympäristöongelmia, jotka johtuvat muusta kuin ilmastonmuutoksesta. Hän painottaa, että jos ilmastonmuutos pahenee, pahenevat myös muut ympäristöongelmat.

”Olen omassa työssäni päässyt tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti asioita ja päätynyt siihen, että monet tekemiset menettävät merkityksenä, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä. On tärkeää ymmärtää, että ilmastonmuutoksen torjuntaan täytyy panostaa – se ei tule itsestään.”

Suomalaisten kulutustottumusten tulisi muuttua

Seppälä sanoo, että koronapandemian aikana on huomattu, kuinka ihmiset ovat valmiita muuttamaan elintapojaan, jotta virus saadaan kuriin. Vastaavaa tarvittaisiin Seppälän mukaan myös ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Olemme ilmastonmuutoksen kohdalla tekemisissä aika paljon suurempien vaikutusten kanssa, emmekä silti halua tai pysty muutamaan toimintatapojamme. Se on sinänsä luonnollista, sillä ihmiset ovat tottuneet ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat tässä ja nyt. Tarkastelemme aina vain tämänhetkistä tilaa, joten meidän on vaikea ratkaista ongelmia etupainotteisesti tai sukupolvien yli.”

Seppälä sanoo, että kulutustottumusten muuttaminen on haastavaa, mutta se koskettaa erityisesti Suomea. Kulutustottumusten muuttamisessa ei pitäisi puhua niinkään elintason laskemisesta, vaan asioiden tekemistä uudella tavalla. Suomessa on eri tavalla mahdollisuus ottaa käyttöön puhdasta teknologiaa ja saada tietoa hiilijalanjäljen pienentämiseksi kuin kehitysmailla.

”Tilanne ei olisi hallittavissa, jos kaikki maailman maat kuluttaisivat samalla tavalla kuin suomalaiset. Meidän tulisi esimerkillämme näyttää, että muutos on mahdollista. On mahdollista elää hyvin ja samalla hoitaa tämä ilmastoasia kunnialla.”

Ilmastoasioissa esimerkkinä toimiminen tuo mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle

Seppälän mukaan ihmisten tulisi ymmärtää, että Suomella on sekä historiallinen että vaurauteemme perustuva velvollisuus toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Suomi ei tule yksin ongelmaa ratkaisemaan, mutta jos meidän tapaisemme maat eivät pysty tekemään muutosta, niin kuka pystyy. Esimerkkinä toimiminen antaisi myös paljon mahdollisuuksia elinkeinoelämällemme. Näyttää siltä, että yhä useampi suomalainen yritys on tämän jo mieltänyt.”

Seppälä onkin tyytyväinen siihen, että ilmastonmuutoksen hillintä on saavuttanut tietyn aseman suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Ihmisten ymmärrys ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt. Nyt on tapahtunut ensimmäinen vaihe, eli asenteet ovat selkeästi muuttuneet. Nyt odotan vain, että toinen vaihe toteutuu. Siinä asenteet muuttuvat teoiksi sillä vauhdilla, että saavutamme vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen.”

Vapaa-ajallaan Seppälä nauttii luonnosta ja kuvaamisesta. Hän on harrastanut lintuja ja kuvannut niitä pienestä pitäen, ja nyt mukaan ovat tulleet uudestaan perhoset.

”Jalkapalloharrastukseni jäi, kun loukkaannuin, mutta luonnossa liikkuminen on jatkunut sitäkin innokkaammin. Lempipaikkojani ovat muun muassa Tuusulanjärven ympäristö, Pohjois-Paippisen ikimetsät ja Nukarin Vantaanjoen koskialue.”

Tutustu Jyrin tutkimustyöhön:

Google Scholar

SIHTEERISTÖ

Maria Karttunen

Maria Karttunen

Maria Karttunen

Tiedesihteeri, Suomen ilmastopaneeli

Julkaisut, lausunnot, koordinaatio ja kestävä kehitys

maria.karttunen@helsinki.fi
+358 50 573 3090

Sanna Autere

Sanna Autere

Sanna Autere

Viestinnän asiantuntija

Mediasuhteet, viestinnän suunnittelu ja toteutus

sanna.autere@helsinki.fi

+358 50 532 9301

Sanna Lötjönen

Sanna Lötjönen

Sanna Lötjönen

Kokoussihteeri, Suomen ilmastopaneeli
sanna.lotjonen@helsinki.fi
+358 50 448 6945

Marianne Leino

Marianne Leino

Marianne Leino

Tiedesihteeri, Suomen ilmastopaneeli

Politiikka-analyysit, kansainväliset ja EU-asiat, lausunnot ja oikeudenmukaisuus-teema

marianne.leino@helsinki.fi
+358 50 563 7908

Sally Weaver

Sally Weaver

Sally Weaver

Koordinaattori, Suomen ilmastopaneeli

Päivittäisen työn koordinaatio, puheenjohtajan avustaminen, vaikutusarviot ja hallinto

sally.weaver@helsinki.fi
+358 50 376 8391


Voit liittyä tiedotuslistallemme täällä: Liity tiedotuslistalle

Yleiset tiedustelut voi lähettää osoitteeseen info@ilmastopaneeli.fi

 

 

  • Muut yhteystiedot

    Heta-Elena Heiskanen
    Ilmastopaneelin pääsihteeri, tehtävänä Ilmastopaneelin rahoituksen tuki ja valvonta
    Erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö
    heta-elena.heiskanen@ym.fi
    puh.+358 295 250 380