Arktinen alue lämpenee huomattavasti nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Saamelaiset kokevat muuttuvan ilmaston vaikutukset ensimmäisten joukossa. Lisäksi saamelaiset ovat alkuperäiskansana sekä kielellisenä ja kulttuurisena vähemmistönä hyvin haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tietyt ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat poronhoitoa vaikeuttavat olosuhteet, tapahtuvat äkillisesti ja ovat rajuja. Eniten keskustelua ovat synnyttäneet muuttuneiden lumiolosuhteiden kielteiset vaikutukset poronhoidolle. Ruotsissa ja Norjassa poroja on jouduttu hätäruokkimaan useina vuosina peräkkäin sekä valtion tuella että poronomistajien omalla rahoituksella. Suomessa on olemassa tukijärjestelmä poronhoidon vahinkojen korvaamiseksi, mutta menetelmä on hyvin hidas. Ennen tukijärjestelmän käyttöönottoa on lumiolosuhteiden vaikutukset selvitettävä luonnontieteellisesti, ja tukien mahdollinen maksu ajoittuu vasta vaikeita talviolosuhteita seuraavaan vuoteen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu oikeudenmukaisesti tai huomioi erityisen haavoittuvia ryhmiä – eivät Suomessa, eivätkä globaalisti. Hillitsemällä ilmastonmuutosta voidaan vähentää epäoikeudenmukaisia vaikutuksia, mutta samalla voidaan tulla luoneeksi uusia. Ydinkysymys onkin: kun tehdään poliittisia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai siihen sopeutumiseksi, miten voidaan huolehtia siitä, että saamelaisia kohdellaan oikeudenmukaisesti?
Hankalat kysymykset ilmastotoimien ja saamelaisten osalta liittyvät esimerkiksi energiamurroksen vauhdittamiseen. Jotkin saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ovat edelleen vahvasti kytkeytyneitä fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi poronhoidossa tarvittavien moottorikelkkojen käyttövoimaksi pitäisi saada käyttöön luotettavia vaihtoehtoisia ilmastokestäviä polttoaineita, sillä nykyiset sähkömoottorikelkat eivät ole riittävän toimintavarmoja vaihtelevissa maasto- ja sääoloissa. Ilmastokestävien polttoaineiden saattaminen markkinoille laajamittaisemmin ja edullisemmin on merkittävä ilmastopoliittinen kysymys, mutta saamelaisille ja poronhoidolle se on aivan keskeinen. Saamelaisilla voisi olla myös erityinen rooli ilmastokestävien polttoaineiden testaajina äärioloissa, mikäli uusia polttoaineita tuotaisiin koekäyttöön alkuperäiskansoille.
Toinen erityinen kysymys on uusiutuvan energian rakentaminen saamelaisten kotiseutualueilla. EU:n ja Suomen pyrkimykset luopua fossiilisista polttoaineista ja Venäjältä tuotavista raaka-aineista edellyttävät uusiutuvan energian nopeaa ja merkittävää lisärakentamista. Saamelaisten kotiseutualueilla on paljon tuulivoimavalmiutta; edullisten tuuliolosuhteiden johdosta tunturialueet soveltuvat tuulivoimantuotantoon hyvin. Saamelaiset ovat kuitenkin vastustaneet tuulivoimaloiden rakentamista niiden kielteisten maisemallisten, kulttuuristen ja elinkeinollisten vaikutuksien vuoksi. Oikeudenmukaisuusvaikutusten selvittäminen on tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeää.
Kysymystä voidaan tarkastella oikeudenmukaisuusulottuvuuksien avulla. Jako-oikeudenmukaisuuden kautta voidaan pohtia miten suunniteltujen toimien hyödyt ja haitat jakaantuvat. Samalla on tärkeää tunnistaa erityisesti haavoittuvat ryhmät: kohdistuvatko haitat heihin suhteettomasti? Näin huomioidaan myös tunnustavan oikeudenmukaisuuden ulottuvuus.
Hankalia jako-oikeudenmukaisuuskysymyksiä voidaan osaltaan taklata pitämällä huolta menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta, esimerkiksi osallisuutta edistämällä. 1.7.2022 astui voimaan uusi ilmastolaki, jonka nojalla perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen esimerkki siitä, miten saamelaisten perinteistä tietoa voidaan tuoda osaksi päätöksentekoa ja lisätä saamelaisten osallisuutta ilmastopolitiikkaan. Saamelainen ilmastoneuvosto perustuu SAAMI – Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen toimenpide-esityksiin, joilla on saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja eri viranomaisista koostuvan ohjausryhmän tuki. Saamelaisesta ilmastoneuvostosta on mahdollista tulla elin, joka voi todella vaikuttaa ja tukea saamelaisten sopeutumista ilmastonmuutokseen ja olla mukana kehittämässä uusia oikeudenmukaisia toimintamalleja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Ilmastonmuutos on tutkimustulosten mukaan vaikuttanut saamelaiskulttuuriin, kieleen ja elinkeinoihin ja on sitä kautta jo nyt johtanut kulttuuriseen muutosprosessiin. Tämä tunnistetaan laajalti esimerkiksi erilaisten suunnitelmien ja strategioiden tasolla. Olemassa olevan tiedon perusteella työtä vaaditaan kuitenkin erityisesti ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuusvaikutusten ja ihmisoikeuskysymysten tunnistamiseen päätöksentekovaiheessa. Saamelaisiin kohdistuvia ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon alkuperäiskansan kulttuuri – kieli, elinympäristö ja elinkeinot mukaan lukien. Keskeistä on, että vaikutukset tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan Ilmastopaneelin Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -tutkimushankkeessa luomalla tarkastelukehikko, jonka avulla voidaan jäsentää oikeudenmukaisuusvaikutuksia ilmastopolitiikan valmistelun yhteydessä.
Klemetti Näkkäläjärvi
Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeen tutkija
klemetti.nakkalajarvi@oulu.fi
Jouni Jaakkola
Ilmastopaneelin jäsen
Oulun yliopiston CEHR:n johtaja
***
Suomen ilmastopaneelin Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hanke tarkastelee ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuskysymyksiä sekä hillintään että sopeutumiseen liittyen. Hankkeessa kehitetään tarkastelukehikko Suomen ilmastopolitiikan laatimisen, toimeenpanon ja arvioinnin tueksi. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan ilmastopolitiikan vaikutuksia erityisesti kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen sekä saamelaisia koskevien erityiskysymysten näkökulmasta. Saamelaisten erityiskysymyksiä tarkastellaan Suomen ilmastopaneelin Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeen työpaketissa Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskekuksessa CERH:ssä. Oulun yliopiston CERH tutkii ilmastonmuutoksen sopeutumista ja hillitsemistä saamelaisten erityiskysymykset huomioiden. Tavoitteena on tuottaa oikea-aikaista, eettisesti kestävää ja tieteellistä tietoa viranomaisille ja saamelaisyhteisöille yhteistyössä saamelaisinstituutioiden kanssa.
