Ilmastopaneelin vihreän elvytyksen raportin tiedotteessa on huolimattomuusvirhe, joka koskee laskennan kahta tulosta. Mallilaskelmiin ja raportin tuloksiin ei sisälly virheitä.
Suomen ilmastopaneelin vihreää elvytystä koskevassa tiedotteessa (10.9.2020) on virhe, joka huomattiin vasta tiedotteen julkaisun jälkeen. Huolimattomuusvirhe syntyi, kun etsittiin visuaalisesti tehokasta tapaa tiivistää analyysissa käytetyn FINAGE-mallin BKT- ja työllisyysvaikutuksia. Tehtäessä kuvamuunnosta prosenttiyksikkö muuttui prosentteihin niiden sadasosasta. Tiedotteessa luki siis virheellisesti 3,5 prosenttia ja 2–5 prosenttia, kun oikeat luvut ovat 0,035 prosenttia ja 0,02–0,05 prosenttia.
Näin ollen mallilaskelmassa esitetyn uusiutuvan energian paketin on arvioitu kasvattavan bruttokansantuotetta noin 0,035 prosenttia vuoden 2021 loppuun mennessä suhteessa koronan aiheuttamaan taantumaan. Suurimmat vaikutukset työllisyyteen syntyvät pakettien käynnistämien hankkeiden alussa, jolloin työllisyys kasvaa 0,02–0,05 prosenttia. Kumpikin tulos on esitetty raportissa oikein, ja luvut voi tarkistaa raportin sivuilta 49–55 (työllisyys) ja sivuilta 57–58 (BKT).
Ilmastopaneeli pahoittelee huolimattomuuttaan kuvissa ja tiedotteessa, mutta korostaa, että vaikutuslaskelmat ja pakettien vertailu on tehty korrektisti eikä työhön liity tarkoitushakuisuutta. Julkisuudessa esitetyt väitteet laskuvirheistä tai tarkoituksenmukaisesta raportoinnista eivät pidä paikkaansa. Virhe ei vaikuttanut tuloksiin, eli elvytyspakettien keskinäisen paremmuuden vertailuun.
Tausta:
Suomen ilmastopaneelin raportti 03/2020: Koronan jälkeinen aika: ilmastotoimet ja vihreä elvytys
Ilmastopaneeli tutki raportissaan (3/2020) viittä vihreää elvytyspakettia työllisyyden, BKT:n ja kasvihuonekaasupäästöjen suhteen olettamalla vertailua varten, että kutakin pakettia rahoitetaan yhtä suurella summalla (300 M€). Tavoitteena oli määrittää pakettien keskinäinen paremmuus työllisyys- ja päästövähennysvaikutusten suhteen, jotta nähtäisiin, mitkä paketit tai niiden osat toimisivat parhaiten osana elvytystoimia. Analyysi tehtiin käyttäen kahta mallia. Toinen oli input-output-malli, joka tarjoaa tarkan toimialakuvauksen päästövaikutuslaskennan lähtökohdaksi, mutta ei sisällä hintajärjestelmää (ks. raportin sivu 23). Jotta hinnan muutosten vaikutus huomioitaisiin, sama analyysi tehtiin myös yleisen tasapainon FINAGE-mallissa.
Kumpikin malli antoi elvytyspaketeille pääosin samanlaisen tehokkuusjärjestyksen, mutta työllisyys- ja BKT-vaikutukset olivat selvästi alhaisemmat FINAGE-mallissa. Kun input-output-mallin vaikutukset vaihtelevat 10–11 työllistä miljoonaa euroa kohden, ne olivat FINAGE-mallissa 1,5–3 työllistä miljoonaa euroa kohden. Näin voi teorian valossa olettaakin, vaikka mallit eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Linkki tiedotteeseen: https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomen-ilmastopaneeli-esittelee-vihreita-elvytystoimia-tehokkaimpia-keinoja-uusiutuvan-energian-lisaaminen-ja-energiatehokkuuden-edistaminen/
Linkki raporttiin: https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ilmastopaneeli_raportti_vihrea-elvytys_final.pdf
Lisätietoja:
Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori, markku.ollikainen@helsinki.fi, 050 415 120
