Muun muassa Talouselämässä ja Kauppalehdessä 18.8.2021 julkaistu Suomen ekomodernistit ry:n (SEM) kritiikki Ilmastopaneelin sähköistymismuistion skenaarioiden lähtöoletuksia kohtaan perustuu virheellisiin tulkintoihin. Ilmastopaneelin kesäkuussa julkaiseman muistion mukaan energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Ilmastopaneelin muistiossa ”Sähköllä merkittävä rooli Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa” tarkastellaan erilaisten sähköistymispolkujen vaikutuksia koko energiajärjestelmään vuonna 2050 skenaariomallinnuksilla erilaisin taustaoletuksin. Muistio keskittyy sähköistymisen vaikutuksiin ja koko energiajärjestelmän tarkasteluun tavoitteena saavuttaa 95 prosentin päästövähennys mahdollisimman kustannustehokkaasti, eikä niinkään tarkastele yksittäisten energiamuotojen osuuksia. Järjestelmätason mallinnuksissa on aina tarpeen asettaa reunaehtoja ja tehdä lähtöoletuksia. Kaikkia muuttujia on mahdotonta vaihdella yhtä aikaa. Muistioon on valittu tutkimuskirjallisuuden ja Suomen olosuhteiden perusteella realistisimmat vaihtoehdot.

Ilmastopaneelin analyysissä ydinvoiman määrää ei ole “rajattu keinotekoisesti pois”. Ydinvoiman rakentaminen ei ole Suomessa puhtaasti markkinaehtoista, vaan se edellyttää eduskunnan lupaa. Muistiossa tarkastellaan lähemmin kahta vaihtoehtoa: nykyisten ydinvoimapäätösten mukaista tasoa vuonna 2050 sekä toista, jossa rakennetaan näiden lisäksi vielä Olkiluodon 1 ja 2 yksiköiden verran lisää ydinvoimaa. Ydinvoiman kasvattaminen ei lisännyt järjestelmän kustannustehokkuutta.

Järjestelmätason tarkastelua ei voitu perustaa modulaaristen pienydinvoimaloiden kaltaisiin vasta kehitteillä oleviin energiaratkaisuihin, joiden kustannuksista ja sovellettavuudesta ei ole riittävän luotettavaa tietoa mallinnuksen pohjaksi. Tämä ei kuitenkaan sulje niitä – tai muita uusia ratkaisuja – pois tulevaisuuden keinovalikoimasta.

SEM esittää virheellisesti, että muistion määrällinen tutkimus nojaisi vain yksittäisen diplomityön skenaariomallinnuksiin. Tutkimus pohjautuu laajaan professoritason taustatyöhön ja asiantuntemukseen sekä perustyöhön, joka on varmennettu kansainvälisenkin tutkimusyhteisön piirissä. Ilmastopaneelin työssä ei ole myöskään käytetty nk. ”virtuaalivoimalaa”, vaan tarkastelu on kytketty pohjoismaisten sähkömarkkinoiden rajasiirtokapasiteettiin. Muistion taustalaskelmissa tarkasteltiin erilaisia sähkönsiirtokapasiteettejä osana herkkyysanalyysiä.

SEM korostaa ydinvoiman roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Yhteiskunnallinen keskustelu eri energiamuotojen roolista on tärkeää – rakentava ja tietoon pohjautuva vuoropuhelu vie meitä kohti yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia ratkaisuja.

Markku Ollikainen
Ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristötaloustieteen emeritusprofessori

Peter Lund
Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori

Antti Arasto
Ilmastopaneelin jäsen ja VTT:n johtaja, teollisuuden energia ja vety

Tämä vastine on julkaistu Talouselämässä 20.8.2021.