Uusi ilmastopanelisti, Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö, tuo Ilmastopaneeliin monitieteellistä osaamista. Käyhkö näkee ilmastonmuutoksen oireena kestämättömästä kehityksestä. Kansalaisten ilmastoymmärryksessä ja aktivismissa on hänen mukaansa kuitenkin potentiaalia kriisin ratkaisuun.

Professori Jukka Käyhkö on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi tuulieroosioon, jokien tulvimiseen ja Fennoskandian porotalouteen. Tällä hetkellä Käyhkö tutkii, kuinka eri toimijoiden yhteistyönä tehtävällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja parantaa elämänlaatua.

”Ilmastonmuutos on monisyinen ja monimutkainen ilmiö. Tutkimusta tarvitaan erityisesti siinä, miten yhteiskuntien tulee muuttua, jotta globaali järjestelmä muuttuu kestävämmäksi. Näihin isoihin sopeutumiskysymyksiin vastaamiseen tarvitaan useiden tieteenalojen osaamista.”

Käyhkö kuvaa ilmastonmuutosta oireena ihmiskunnan kestämättömästä tavasta elää kotiplaneettaansa. Ongelman ratkaisuun tarvitaan Käyhkön mukaan monitieteisyyttä ja kansalaisten parempaa ilmastoymmärrystä, joiden edistämiseen Ilmastopaneeli tarjoaa loistavan tiimin.

”Yhteiskunta kaipaa systeemistä muutosta, joka tarjoaa kansalaisille mahdollisuuksia tehdä kestäviä ratkaisuja. Toisaalta kansalaisilla tulee olla valmius vaatia, ottaa vastaan ja hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Arjen ratkaisujen tulee olla helppoja ja mukavia, mutta kestävien valintojen tekemiseen tarvitaan silti kansalaisten ilmastotietoisuutta.”

Koulujen ilmasto-opetuksessa maantieteen oppiaineella on iso rooli. Suuri osa aikuisväestöstä ei kuitenkaan ole muodollisen koulutuksen piirissä.

”Osa ihmisistä saa tietonsa ilmastonmuutoksesta pelkästään uutissivustoilta ja sosiaalisesta mediasta. Algoritmien myötä kuplautumista on kuitenkin tapahtunut. Olisi tärkeää tutkia, millä keinoin aikuisväestö saataisiin luotettavan tiedon ja ilmastoymmärryksen äärelle.”

Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen merkityksen ymmärtämisessä on parantamisen varaa

Käyhkö ei pidä siitä, että ilmastonmuutosta pyritään ratkaisemaan erillisenä haasteena. Hänen mukaansa ilmastonmuutos on monimutkainen kestävyysongelma. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin sopeutumistoimia, esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.

”Jos yhteiskuntaa uudistetaan kokonaiskestävyyden näkökulmasta, monet ilmastonmuutoksen ajuritkin saadaan kuriin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos luovumme fossiilisista polttoaineista heikon ilmanlaadun takia tai jos siirrymme pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ruuhkien vähentämiseksi, nämä muutokset hillitsevät samalla myös ilmastonmuutosta.”

Käyhköä kuitenkin ilahduttaa kansalaisaktivismin lisääntyminen teeman ympärillä.

”Jos sama pöhinä siirtyy päätöksentekoon, meillä voi olla siemen toivottuun isoon muutokseen.”

Käyhkö arvioi, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat tähän saakka muuttaneet suomalaista yhteiskuntaa enemmän kuin itse ilmastonmuutos. Toimet näkyvät kaikkialla, esimerkiksi uusiutuvan energian käytössä, liikenteen sähköistymisessä ja kasvisruokabuumissa.

”Usein saa kuulla, että Suomen tekemisillä ei ole väliä, koska olemme niin pieni maa. Toinen lähtökohta olisi tarkastella henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Maailman väestönkasvu, elintason nousu ja tuotannon globalisaatio korostavat yksilöllisen ympäristöjalanjäljen merkitystä. Suomalainen kuluttaja ei ole maailmanlaajuisesti mikään malliesimerkki – vielä.”

Vapaa-ajallaan Käyhkö on innokas liikkuja niin salilla kuin luonnon helmassa. Lisäksi hän harrastaa partiota.

”Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö, joten näen sen mainiona mahdollisuutena edistää ilmastotyötä ja kestävää kehitystä.”