Uusi ilmastopanelisti, professori Jarek Kurnitski on erikoistunut nollapäästöiseen rakentamiseen ja rakennusten energiankulutukseen. Kurnitskin mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, sillä rakennukset kuluttavat valtavan määrän energiaa.  

Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitskin erityisalaa on rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmasto. Hän on ollut valmistelemassa Suomen nykyisiä kokonaisenergiatarkastelun määräyksiä, jotka tulivat voimaan vuonna 2012.

”Tämä oli suuri muutos. Silloin loppui saneleminen, miten pitää rakentaa ja rakennusten energiatehokkuutta alettiin ensimmäistä kertaa ohjata siten, että pitää täyttää vain yksi kokonaisenergian kulutuksen tunnusluku.”

Kurnitskin mukaan rakennetulla ympäristöllä on suuri rooli päästövähennyksissä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset tulisi ottaa huomioon rakentamisessa.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa sääolosuhteisiin. Suomen leveysasteella talvella menetetään lumipeitettä, mutta kesäisin olosuhteet ovat varsin hyviä. Esimerkiksi juomavesi ei tule loppumaan, mutta rakennetun ympäristön kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja sisäilmaan tulee keskittyä.”

Nyt tulisikin siis Kurnitskin mukaan pohtia, miten pärjätään, kun esimerkiksi kesällä lämpötilat ovat hieman korkeampia.

”Tähän saakka monissa rakennuksissa, kuten asunnoissa ja kouluissa, on kesäisin pärjätty ilman aktiivista jäähdytystä. Kun ilmasto lämpenee pari astetta, joudutaan rakennuksissa sitä yhä enemmän käyttämään.”

Kurnitski näkee, että kokonaisuudessaan ilmastonmuutoskeskusteluun on tullut lisää vauhtia ja vaatimustasoa. Esimerkkinä hän mainitsee Suomen kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035.

”Keskustelu on kääntynyt siihen, että arvioidaan, millä keinoilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Nyt on toiminnan aika, sillä aikaa on hyvin rajallisesti.”

Tutkimustieto auttaa rakennusten päästöjen vähentämisessä

Kun rakennusten päästöjä yritetään vähentää, yksi suurimpia haasteita on löytää tutkittuun tietoon perustuvia tehokkaita ja taloudellisia keinoja. Kurnitskin mukaan Ilmastopaneelilla on suuri rooli siinä, että tällaista tutkimustietoa voidaan kerätä.

”Paneelilla on myös käynnissä omia hankkeita, joten se ohjaa myös laajemmin, miten tutkimusta syntyy. Ilmastopaneeli on hyvä paikka tarkastella asioita laaja-alaisesti. Rakennuksissa käytettävät keinot pitää pystyä sovittamaan yhteen energiajärjestelmän kanssa, jotta päästövähennyksiä syntyisi täysimääräisesti.”

Suomen rakennuskantaan tehtävien toimenpiteiden taustalla vaikuttavat EU-direktiivit. Euroopan unionin jäsenmaat ovat juuri valmistelleet pitkän aikavälin peruskorjausstrategian 2050. Sen tavoitteena on korjata koko olemassa oleva rakennuskanta lähes nollaenergiatasoon. Keinot energiamurroksen aikaansaamiseksi ovat kuitenkin vasta haussa.

”Rakennuskannan peruskorjaus antaa mahdollisuuden suurelle energiansäästölle ja päästöleikkaukselle. Samalla voidaan parantaa rakennusten sisäilmaa, eli yleisesti asumisen ja työskentelyn oloja. Energiansäästöä ei kuitenkaan pitäisi tehdä sisäilmaston kustannuksella, jotta ei syntyisi sellaisia homeongelmia kuin 70-luvun energiakriisin seurauksena. Oikein toteutettuna kotien ja työpaikkojen kunnostus on yksi vaikuttavimmista ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista.”

Kurnitskin oli tarkoitus meloa keväällä 100 kilometrin jokimaraton, mutta koronatilanteen vuoksi se on peruttu. Tutkijatyön vastapainoksi Kurnitski nauttii merikajakilla kulkemisesta.

”20–30 kilometrin merikajakkireissut viikonloppuisin vievät aina kaikki huonot ajatukset pois!”