Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt meidän kaikkien elämään. Keskustelu ilmastosta on keskeinen osa valtioiden kanssakäymistä. Miten Suomen presidentin pitäisi tarttua aikamme suurimpaan haasteeseen?
Ilmastopaneeli toteutti presidenttigallupin, sillä ilmastonmuutos on yksi aikamme isoimpia ratkaistavia kysymyksiä ja sen vaikutukset ovat jo nyt näkyvissä Suomessa.
Presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joten ilmastonmuutos kuuluu väistämättä hänen työlistalleen. Erityisesti nuoret toivovat, että Suomen seuraava arvojohtaja olisi rohkea ilmastopresidentti, joka luotsaisi suomalaisia kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Tämä käy ilmi esimerkiksi nuorten yhdessä Sitran kanssa järjestämästä vaalitentistä, jonka tallenteen voi katsoa Sitran verkkosivuilta.
Minkälaisena tasavallan tuleva presidentti näkee roolinsa ilmastopolitiikassa? Kysyimme kaikilta ehdokkailta kaksi ilmastokysymystä: Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa? Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
Näin ehdokkaat vastasivat.
Merja Kyllönen: Arvojohtajana toimivan presidentin linjaukset ovat tärkeitä
- Kuva: Nick Tulinen
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Olen näissä vaaleissa nostanut esille ilmastonmuutoksen kaikista tärkeimpänä ja akuuteimpana turvallisuus- ja kehityspoliittisena kysymyksenä koko maapallolle. Presidenttinä pitäisin asiaa esillä kaikissa tapaamisissani. Monelta osin toimivalta tietysti kuuluu toisaalle, mutta arvojohtajana toimivan presidentin linjaukset ovat erittäin tärkeitä.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Yksi merkittävimmistä ilmastoteoistani oli Euroopan parlamentissa äänestys hiilinielujen kasvattamisesta yhtenä keinona hillitä ilmastonmuutosta. Olin yksi neljästä suomalaismepistä, joka uskalsi seisoa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan takana, kun asiasta äänestettiin. Silloin suomalaisen metsätalouden lobbauskoneisto yritti luoda kuvaa, että toimimme ‘Suomen etua vastaan’ ja painostaa meitä sillä. Minulle kestävä ilmastopolitiikka on yksi tärkeimpiä poliittisia tavoitteita, joten painostuksesta huolimatta äänestin niin, että voin nyt puhtaalla omallatunnolla tehdä myös tätä presidentinvaalikampanjaa ilmastonmuutoskärki edellä.”
Pekka Haavisto: Arktisten alueiden tulevaisuuteen on kiinnitettävä huomiota
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
”Seuraavan kuuden vuoden aikana on erittäin tärkeää, että ilmastosopimuksen päätöksiä toteutetaan kaikkialla maailmassa. USA:n ja Venäjän tilanne huolestuttaa. Kiinan on lisättävä toimiaan. Presidentillä on kansainvälisenä vaikuttajana suuri merkitys kansainvälisen yhteisön kirittäjänä ja uusien esitysten tekijänä. Tasavallan presidenttinä kiinnittäisin erityistä huomiota Arktisten alueiden tulevaisuuteen Suomen toimiessa Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Ottaisin myös esille Maailman väestösopimuksen tarpeellisuuden – emme pääse ilmastotavoitteiseen, ellemme löydä positiivisia keinoja maailman väestökehitykseen vaikuttamiseksi. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tässä avain.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
”Olin ympäristöministerinä valmistelemassa ja solmimassa Kioton ilmastosopimusta 1997. Se oli ensimmäinen, globaali ja sitova ilmastosopimus. Se kohtasi rajua kritiikkiä ilmastoskeptikoilta ja niiltä, joiden mielestä sopimus on liian kunnianhimoinen. Vuodet ovat osoittaneet, että Kioto oli hyvä alku, mutta vielä tiukempia toimenpiteitä tarvitaan.”
Matti Vanhanen: Yhdysvallat pitää saada takaisin ilmastosopimukseen
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Kansainvälinen vaikuttaminen, jolla eri maat saadaan vahvistamaan antamiaan sitoumuksia. Erityisesti Yhdysvallat pitää saada takaisin ilmastosopimukseen.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Toisen hallitukseni energia- ja ilmastopaketti, joka luo 60 TWh päästötöntä energiaa.”
Laura Huhtasaari: Olen huolissani, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eivät toteudu
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Presidentillä on oltava keskeinen rooli ilmastokeskustelussa. Olen todella huolissani, että nyt tehdyt suunnitelmat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi eivät toteudu. Saksan nihkeät hallitusneuvottelut paljastavat sen, kuinka taloudellisessa mielessä järjetöntä on yrittää toteuttaa EU:n päästötavoitteita nykyisellä taakanjaolla. Saksa ei tule luopumaan kivihiilestä. Taakanjakoa on siksi muutettava.
Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden* on kannettava vastuunsa. Tarvittaessa pakotetaan ne siihen korvamerkitsemällä osa EU:n rakennerahaston tukimiljardeista päästötavoitteiden toteuttamiseen. Taakan uusjaolla Suomen päästötavoitteet voidaan puolittaa ja säilyttää teollisuutemme työpaikkoineen Suomessa. Olen varma, että saan Suomen presidenttinä tarpeeksi laajan tuen muuttamaan EU:n ilmastosopimuksen oikeudenmukaiseksi ja säilyttämään teollisuutemme työpaikkoineen Suomessa.
Pariisin ilmastosopimuksen taakanjako on perustuttava ominaispäästöihin eikä maiden bruttokansantuotteen mukaan.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Liikun aina kun se on mahdollista jalkaisin, pyörällä ja julkisilla välineillä. Perheelläni on vain yksi auto, vaikka elämäämme helpottaisi, jos olisi kaksi autoa. Tässä on arkipäiväiset ilmastotekoni.”
Tuula Haatainen: Meidän on onnistuttava pysäyttämään lämpeneminen alle kahteen asteeseen
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Olen nostanut kampanjassani esille sen, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste tulevien vuosikymmenten aikana. Meidän on onnistuttava pysäyttämään lämpeneminen alle kahteen asteeseen, sen rajan ylitettyä lämpeneminen kiihtyy entisestään muun muassa ikiroudan alkaessa sulaa. Ilmastonmuutos on malliesimerkki uudenkaltaisista turvallisuusuhista, joiden ratkaiseminen ei tapahdu asein. Pariisin ilmastosopimus oli kattavuudessaan ennennäkemätön ja toivottavasti teknologinen kehitys auttaa meitä saavuttamaan sen tavoitteet. Ilmastonmuutosta ei pääse pakoon valtion rajat sulkemalla tai toteamalla, ettei oman maan päästöillä ole merkitystä globaalissa taseessa.
Presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joten on luontevaa että presidentillä on vahva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämisessä kansainvälisesti sekä valtioiden kahdenvälisessä kanssakäymisessä. Maan arvojohtajana presidentin tulee käydä kansalaiskeskustelua ilmaston lämpenemiseen liittyen.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Olen vähentänyt lihan syönnin minimiin, suosin kasvisruokaa ja kotimaista kalaa. Osin päätökseni liittyy haluun syödä terveellisemmin, mutta myös haluun omilla kulutusvalinnoilla hillitä ilmaston lämpenemistä. Pyrin syömään paljon sesongin vihanneksia ja juureksia.”
Paavo Väyrynen: Presidentti voi tuoda ilmastokeskustelun politiikan keskiöön
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Ilmastopolitiikka on osa ulkopolitiikka ja siten kuuluu myös presidentin tehtäviin. Presidentti voi aktiivisesti osallistua ilmastokeskusteluun ja siten tuoda sen politiikan keskiöön. Hänen tulee osallistua keskeisiin kansainvälisiin ilmastoa koskeviin tilaisuuksiin ja luotsata Suomea kansainvälisen ilmastopolitiikan keskeiseksi toimijaksi. Ilmastopolitiikka tulee kytkeä osaksi laajempaa toimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Ollessani ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä ilmastopolitiikka näkyi vahvasti kehityspolitiittisessa ohjelmassa ja sen toteutuksessa. Olen jo pitkään korostanut ympäristö- ja ilmastopolitiikan keskeistä merkitystä kehityspolitiikassa. Aloitteestani vuonna 2009 saatiin aikaan kestävän kehityksen kumppanuus EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Henkilökohtaisella tasolla yksi ilmastotekoni on ollut pellettien ja maalämmön käyttö kotiemme ja yritystemme energiaratkaisuna.”
Sauli Niinistö: Jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa pidin ilmastonmuutosta vakavana uhkana
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Presidentillä on kahdenlainen rooli: hän edustaa Suomea ja Suomen kantoja kansainvälisissä yhteyksissä (esimerkiksi Pariisin sopimus ja Arktinen neuvosto), mutta on myös omatoiminen kaikessa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvässä.
Presidentti siis vie Suomen kantoja eteenpäin ja toimii itse kaikin mahdollisin tavoin sekä esimerkkinä että aloitteentekijänä.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa pidin ilmastonmuutosta vakavana uhkana. Toimiessani Euroopan keskuspankissa nostin erääksi pankin politiikan prioriteetiksi R&D-rahoituksen erityisesti energiakysymyksissä.
Olen presidenttinä ollut aktiivinen niin YK:ssa, Islannin Arctic Circle -konferenssissa, Venäjän arktisissa konferensseissa kuin Münchenin turvallisuuskonferenssissa – siis olen ollut ilmastonmuutosta koskeneiden tilaisuuksien pääpuhujia.
Olen itse tehnyt ilmastolupauksen, henkilökohtaisen sitoumuksen vähentää päästöjä ja esitellyt sitä koskevan avoimen haasteen muillekin.
Presidenttikaudellani olen Pariisin sopimuksen ohella nostanut esiin erityisesti mustan hiilen ongelman ja sen torjumisen arktisella alueella. Olen selvittänyt ongelmaa muun muassa presidenttien Trump ja Putin kanssa sekä useiden muiden valtiojohtajien kanssa. Ongelmalle on osoitettu ymmärrystä, ja esimerkiksi Venäjä nimitti keskustelumme jälkeen oman jäsenen ao. työryhmään.
Al Gore lupasi tavatessamme kaiken apunsa noen päästöjen torjunnassa; ongelma on erityinen myös Himalajalla.
Olen jo ehdottanut pääministerille, että Suomi nimeää erityisedustajan, ‘nuohoojan’, arktiseen tehtävään.”
Nils Torvalds: Ilmastokeskustelussa on tunteita mukana – presidentin pitää herättää asialliseen keskusteluun
1. Mikä on mielestäsi tulevan presidentin rooli ilmastopolitiikassa ja ilmastokeskustelussa?
“Kerron sen esimerkkinä. Ilmastokeskustelussa on paljon tunteita mukana. Se johtaa kuitenkin usein siihen että tosiasiat jäävät sivuun. Erittäin latautuneessa keskustelussa LULUCF:stä** koko keskustelu käytiin ilman, että olisi tehty ero eri metsätyyppien välillä. Boreaalisen metsän nielukykyä ei edes verrattu keskieurooppalaisen temperoituun metsään, vaikka sillä olisi ollut suuri merkitys. Presidentin pitää olla arvojohtaja tässäkin keskustelussa ja herättää kansalaisia asialliseen keskusteluun.”
2. Mikä on oma merkittävin ilmastotekosi?
“Olen siirtynyt ajamaan kehittyneellä biopolttoaineella. Vähän kalliimpaa, mutta paljon, paljon puhtaampaa!”
Tekstiä on muokattu 23.1.2018 klo 13:45: Lisätty Pekka Haaviston vastaukset.
*Huhtasaari käyttää lähteenään Aalto-yliopiston ympäristöministeriölle tekemää raporttia (Julkaistu: 23. marraskuuta 2010) jonka mukaan ominaispäästöt [päästökerroin, joka kuvaa tuotettua energiayksikköä kohdin aiheutunutta päästömäärää] g(CO2)kWh eräissä EU-maissa ovat: Viro 1163, Puola 1051, Romania 747, Bulgaria 714, Tanska 571, Saksa 519, Suomi 352.
**LULUCF-lyhenne lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista land use, land-use change ja forestry (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käyttö). Metsä voi toimia hiilinieluna, eli sitoa kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi EU pyrkii niin sanotulla LULUCF-asetuksella säätämään, miten hiilinielut ja toisaalta maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. Hyvä kooste LULUCF-keskustelusta ja asetuksesta on luettavissa verkkolehti Klimaatista.
