Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnolle ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa ja näihin vaikutuksiin on sopeuduttava myös Suomessa. Ilmastonmuutos paitsi muuttaa hitaasti vallitsevia luonnonoloja myös vaikuttaa poikkeuksellisten sääilmiöiden esiintymistiheyteen, voimakkuuteen ja ajoitukseen. Edellinen Suomen ilmastopaneeli selvitti ilmastonmuutoksen riskejä, kustannuksia ja vastuita nyt julkaistavassa raportissaan.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset säteilevät suoraan ja välillisesti yhteiskunnan eri sektoreille ja lisäävät osaltaan ihmistoimintaan ja yleiseen hyvinvointiin kohdistuvia riskejä. Ilmastonmuutokseen tuleekin sopeutua. Tätä työtä helpottamaan Suomessa olisi tarpeen tehdä kattava ilmastoriskiarviointi, jossa erilaisia vaikutuksia yhteiskuntaan tarkasteltaisiin kokonaisuutena, hankkeesta vastannut edellisen ilmastopaneelin jäsen, apulaisprofessori Sirkku Juhola esittää.

Koska sopeutumiseen liittyvät kustannusvastuut jakautuvat eri tahoille yhteiskunnassa, on tärkeää että yleinen tietoisuus ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja sopeutumiskeinoista lisääntyy. Sopeutumisen vastuisiin liittyvää keskustelua on hyvin pitkälti tähän asti käyty globaalilla tasolla. Nyt on tarpeen tarkastella eri toimijoiden vastuita yhteiskunnan eri toimintojen haavoittuvuuden vähentämisessä myös kansallisella tasolla.

– Sopeutumistoimien perustaksi tarvitaan laaja yhteiskunnallinen keskustelu julkishallinnon ja eri toimijoiden kesken. Keskustelu on tarpeen, jotta voidaan yhdistää erilaisia näkemyksiä riskistä ja määrittää siedettäviä ja yleisesti hyväksyttäviä riskitasoja esimerkiksi vesistötulvissa, Juhola muistuttaa.

Tuoreessa raportissa käsitellään etenkin tulviin ja satovahinkoihin liittyviä riskinmuodostuksia, oikeudellisia vastuita ja taloudellisia kustannuksia. Tulvariskien konkretisoituessa keskeistä on maankäyttö, joka heikosti suunniteltuna lisää tulville altistuvan omaisuuden ja väestön määrää. Maataloudessa riskinhallintaan voidaan vaikuttaa osin maanviljelijän omien päätösten kautta, osin sitä ohjaavat maatalouden tuki- ja politiikkatoimet. Maankäyttöön ja maatalouteen liittyen voidaan tunnistaa sopeutumistoimia, joita tulisi viedä eteenpäin paitsi yksityisen myös julkisen sektorin puolesta.

– Kansallisella ja alueellisella tasolla on nyt tärkeää tunnistaa toimia, joilla voidaan parhaiten sopeutua poikkeustilanteisiin sekä toimia, joilla voidaan minimoida poikkeustilanteiden haittavaikutuksia tilanteiden aikana tai niiden jälkeen, Juhola toteaa.

Suomen kansallinen sopeutumissuunnitelma linjaa, että yleisesti vastuu sopeutumisesta ja siitä aiheutuvista taloudellisista kustannuksista on ensisijaisesti ilmastoriskille alttiin toiminnan harjoittajalla tai omaisuuden omistajalla tai haltijalla. Näin yksilöiden vastuu kasvaa, samalla kun valtion rooli pienenee. Kehitys sisältää Juholan ja professori Kai Kokon mielestä haasteita.

– Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole kovin hyvin varauduttu ilmastonmuutoksesta välillisesti aiheutuviin vastuutilanteisiin ja epäselvyydet niissä saattavat erinäisissä tapauksissa johtaa yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen ja kohtuuttomiin tilanteisiin, esimerkiksi yksilön kohdatessa tulvavahinkoja. Tärkeää on tarkastella koordinoidusti sopeutumistarpeita ja -vastuita läpi yhteiskunnan sektoreiden ja kansalliselta paikalliselle tasolle. Sopeutumisen onnistumiseen tarvitaan nykyistä selkeämpää kokonaisnäkemystä ja ohjeistusta siitä miten eri toimijat voivat vähentää omaa ja miten hallinto yhteiskunnan ilmastoriskiä.

Tutustu: ”Ilmastonmuutoksen riskit, kustannukset ja vastuut: tapaustarkastelussa sato- ja tulvavahingot” -raporttiin.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Sirkku Juhola, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto, p. 050 319 9276
Professori Kai T. Kokko, Helsingin yliopisto, p. 02941 22820