YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon isännöi syyskuun 23. päivä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista käsittelevää huippukokousta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viimeiset päästöraportit kertovat huolestuttavasti, että kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen. Yhä useampi maa on kuitenkin valmis rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään. Brasilia on esimerkiksi tehnyt merkittävän päästöjen rajoittamissitoumuksen ja Kiina on aloittanut mittavat päästökauppa- ja uusiutuvan energian ohjelmat. Nyt onkin historiallinen tilaisuus kääntää maailman päästöt laskuun.

Suurimpien sitouduttava vahvoihin päästövähennyksiin

YK:n huippukokouksessa tarvitaan päättäväisiä toimia erityisesti suurilta kuormittajilta. Kymmenen suurinta kuormittajaa (Kiina, USA, Euroopan unioni, Japani, Intia, Brasilia, Meksiko, Iran, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka) tuottavat yli 70 % maapallon kasvihuonekaasupäästöistä.  Päästöt kääntyvät laskuun, jos nämä maat yhdessä sitoutuvat vahvoihin päästövähennyksiin.

Pariisista 2015 sitova ilmastosopimus

Pariisissa 2015 neuvoteltavaan kansainväliseen ilmastosopimukseen tarvitaan mukaan kaikki maailman maat. Ilmakehää merkittävästi kuormittavien maiden ja maaryhmien on kannettava suurin vastuu päästöleikkauksista. Suomen Ilmastopaneelin mukaan sopimukseen on sisällytettävä velvoitteita ja kannustimia, jotka laskevat globaalit päästöt YK:n jäsenmaiden hyväksymän kahden asteen tavoitteen mukaiselle tasolle. Sopeutumisongelmien kanssa painivia köyhimpiä kehitysmaita on tuettava teknologiayhteistyöllä ja vihreän ilmastorahaston kautta.

Euroopan unionilta ilmastodiplomatiaa ja oma vähennystavoite

EU yksinään vastaa noin 11 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, ja siksi diplomaattiset ponnistelut on nyt kohdistettava kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Edistääkseen sopimuksen syntyä EU:n on päätettävä hyvissä ajoin päästöjen vähentämistavoitteistaan vuodelle 2030. Komission esittämä 40 %:n vähennystavoite on lähtötaso, jota tulee mieluummin nostaa kuin laskea jo EU:n päästökaupan toimivuuden turvaamisen vuoksi.

Suomelle on haettava kilpailukykyä vähäpäästöisellä teknologialla

Suomen on toimittava aktiivisesti ilmastoneuvottelujen edistämiseksi. Erityisesti on huolehdittava siitä, että metsiin sitoutuva hiili otetaan päästölaskelmissa huomioon oikeudenmukaisesti ja hyvää metsänhoitoa edistävästi. Ilmastosopimus on Suomen energiatehokkaan teollisuuden etujen mukainen. Suomi tarvitsee myös uusia mahdollisuuksia luovaa ilmasto- energia- ja elinkeinopolitiikkaa, koska vähäpäästöiselle teknologialle on odotettavissa suuret globaalit markkinat. Uusia mahdollisuuksia teollisuuden vienti- ja kotimarkkinoille tarjoavat muun muassa uusiutuvan energian teknologiat, energia- ja materiaalitehokkuus, älykkäät sähköverkot, energian varastointi, mittausteknologiat, palvelut sekä informaatioteknologian hyödyntäminen talouden uudistamisessa. Yritysten tutkimus- ja kehitystyötä sekä uuden teknologian demonstraatiohankkeita ja vientiponnisteluja tulee tukea.

Kansainvälinen ilmastosopimus on määrä solmia Pariisissa joulukuussa 2015. YK:n huippukokouksen jälkeen sitä edeltää vielä joukko kansainvälisiä ilmastokokouksia sekä YK:n kansainvälisen ilmastosopimuksen yksityiskohtaista sisältöä koskeva kokous. Lisäksi Euroopan unioni kokoontuu päättämään omista ilmastotavoitteistaan syksyn kuluessa. Kaikista näistä kokouksista tarvitaan konkreettisia askelia kohti Pariisin ilmastosopimusta.

Lisätietoja:

Markku Ollikainen, Ilmastopaneelin puheenjohtaja, p. 050 415 1201
Kati Kulovesi, Ilmastopaneelin jäsen, p. 050 4422 729

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä.
Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelissa on mukana ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijoita.