Suomen ilmastopaneelin tuoreiden raporttien mukaan rakennettua ympäristöä tulisi kehittää ilmastokestäväksi kokonaisvaltaisesti ja ripeässä aikataulussa. Näin tulevaisuuden tiukat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Avainasemassa muutoksessa on älykäs teknologia ja sen helppo käyttöönotto.
”Katseet on luotava pitkälle ja tulevaisuuden tiukat päästövähennykset otettava huomioon koko energiaketjussa. Vähähiilisyyteen pyrkivää, älykästä teknologiaa hyödyntävää kaupunki- ja aluesuunnittelua on ryhdyttävä edistämään nykyistä tehokkaammin. Näin vältetään ilmaston kannalta huonot ja kustannuksia kasvattavat ratkaisut,” VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Ilmastopaneelista sanoo.
”Muuttoliike kaupunkeihin johtaa siihen, että erilaiset vähähiiliset ratkaisut rakennetussa ympäristössä tulevat kysytyiksi maailmanlaajuisesti. Jos Suomi haluaa olla vakavasti otettava osaaja globaaleilla markkinoilla, älykäs ja puhdas teknologia on otettava etupainotteisesti käyttöön kotimaassa”, SYKE:n professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä lisää.
Merkittävät päästövähennykset mahdollisia
Yhdyskuntarakenteen vaikutukset rakennetun ympäristön energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ovat merkittävät. Ne konkretisoituvat liikenteen ja asumisratkaisujen sekä energian tuotannon ja kulutuksen kautta.
”Vaikutusketjut voivat olla aika suoraviivaisia, kuten yhdyskunnan tiheyden vaikutus liikenteen määrään, tai monimutkaisempia, kuten sijainnin vaikutus talotyyppivalintoihin ja elämäntapoihin”, Miimu Airaksinen selventää.
Pelkästään yhdyskuntarakennetta kehittämällä voidaan Suomen suurimpien kaupunkiseutujen osalta saavuttaa nykytilanteeseen verrattuna 10 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Nykyisen rakennuskannan ja uudisrakentamisen energiatehokkuuteen panostamisella vähennys on taas arviolta 15 prosenttia. Liikennesektorin osalta kehitys riippuu yhdyskuntasuunnittelun lisäksi ennen kaikkea ajoneuvojen teknologiassa tapahtuvista muutoksista ja niiden käyttöönotosta.
Suomen ilmastotiekartassa tavoitteena ovat 80–90 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, ja avainasemassa on energiantuotannon päästöttömyys.
“Myös uusiutuva energia on luonnonvara, jota tulee käyttää säästeliäästi. Käyttötapoihin vaikuttavat muun muassa rakennukset, hajautettu energiantuotanto ja koko energiajärjestelmämme. Älykkäiden energiaverkostojen ja rakennusten suunnittelun ja toteutuksen tulisikin tapahtua käsi kädessä”, Airaksinen toteaa.
Ilmastokestävät kulutusvalinnat helpoiksi
Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmannes aiheutuu asumisesta, viidennes liikkumisesta ja vajaa viidennes ruokailusta. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää joko muuttamalla kulutustottumuksia tai ottamalla käyttöön tekniikkaa, joka mahdollistaa pienemmät päästöt. Ilmastopaneelin kulutusta koskevan selvityksen mukaan tekniikan mahdollisuudet nousevat avainasemaan erityisesti asumisen lämmitysratkaisuissa ja energiatehokkuudessa. Uusiin teknologioihin olisi taloudellisestikin kannattavaa siirtyä välittömästi, mutta usein alkuinvestointeja viivästyttää tietämättömyys käytön edullisuudesta ja suhteellisen lyhyistä takaisinmaksuajoista.
Liikkumisessa korostuvat puolestaan yksityisautoilla kuljetut kilometrit ja polttoainevalinnat.
”Yksityisautoilun lähtökohtana tulisi olla mahdollisimman energiatehokas auto ja kohtuullinen, järkevä käyttö. Siirtymällä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin autoihin voidaan saavuttaa 10–80 prosentin päästövähennys nykyiseen keskivertoautoon nähden”, Jyri Seppälä arvioi.
Hänen mukaansa kyse on viime kädessä arvoista: keskimääräinen kuluttaja voisi halutessaan puolittaa asumisen, liikkumisen ja ruokailun kasvihuonekaasupäästönsä ilman suurempia elämäntapamuutoksia.
”Toisaalta valintojen jättäminen pelkästään yksilön vastuulle ei voi olla pitkällä tähtäimellä kovin vaikuttavaa. Ratkaisuna pitää olla älykäs rakennettu ympäristö, jossa toteutuu myös yhteiskunnan ohjaus kohti päästöttömyyttä. Tavoitteena tulisi olla, että yksilö päätyy automaattisesti ilmastoystävällisiin valintoihin parantaessaan omaa hyvinvointiaan ja talouttaan”, Seppälä tiivistää.
Ilmastopaneelin raportit kulutuksesta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta rakennetussa ympäristössä ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
Lisätietoja:
Raporttia koskevat kysymykset:
Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT, puh. 040 770 4832, miimu.airaksinen@vtt.fi
Professori Jyri Seppälä, SYKE, puh. 040 7401708, jyri.seppala@syke.fi
Ilmastopaneelia koskevat kysymykset:
Ympäristöneuvos Merja Turunen, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 301, merja.turunen@ymparisto.fi
