Ilmastonmuutos voimistaa terveysriskejä myös Suomessa. Esimerkiksi helteestä aiheutuvat terveyshaitat, vesiepidemiat, eläinvälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvauriot uhkaavat lisääntyä. Toimiva terveydenhuolto ja muutokseen sopeutuminen ehkäisevät riskejä, selviää Suomen ilmastopaneelin tuoreesta muistiosta.
Suomen ilmastopaneeli selvitti ilmastonmuutokseen sopeutumista, muutoksen tuomia riskejä sekä sopeutumispolitiikan suunnittelua erityisesti Suomen terveyssektorin näkökulmasta. Sopeutumisessa ehkäistään tai lievennetään ilmastonmuutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja toisaalta pyritään hyötymään myönteisistä seurauksista.
Muistion mukaan ilmastonmuutos ennen kaikkea voimistaa nykyisiä terveysriskejä Suomessa. Ilmastonmuutos uhkaa lisätä muun muassa helteestä aiheutuvia terveyshaittoja, vesiepidemioita, eläinvälitteisiä infektiosairauksia, liukastumistapaturmia ja rakennusten kosteusvaurioita.
Kansainvälisessä tarkastelussa terveysvaikutukset ovat Suomessa keskimääräistä selvästi vähäisempiä.
”Suomen terveyssektorilla on hyvät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen, sillä yhteiskunta on kehittynyt ja sen ilmastolliset ja taloudelliset lähtökohdat ovat hyvät”, sanoo Ilmastopaneelin viime kauden jäsen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Timo Lanki.
”Suunnitelmallisen sopeutumisen edellytys on riittävä tietopohja. Lähivuosina uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen Suomessa on onneksi luvassa runsaasti.”
Sopeutumistoimia terveyssektorilla ovat muun muassa erilaiset varoitusjärjestelmät, ohjeistukset, toimintasuunnitelmat, riskikäsitysten muuttamiseen tähtäävä tiedotus, investoinnit infrastruktuuriin sekä seurantajärjestelmät. Monet vaadittavista sopeutumistoimista ovat kuitenkin muiden kuin sosiaali- ja terveyssektorin vastuulla.
”Tarvitaankin kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutumista tulisi arvioida ja edistää terveyden näkökulmasta”, Lanki sanoo.
Heijastevaikutukset yli sektoreiden
Suomessa on tunnistettu ilmastonmuutokseen liittyviä, sektori- ja toimialarajat ylittäviä riskejä ja epäsuoria vaikutuksia. Niiden hallinta on sektoripohjaisessa sopeutumisessa kuitenkin haastavaa, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola.
”Suorien ilmastoriskien lisäksi meidän tulisi tarkastella monimutkaisia vaikutusketjuja sekä haittasopeutumista ja heijastevaikutuksia nykyistä enemmän”, Juhola sanoo.
Haittasopeutumisella tarkoitetaan toimintaa, jossa sopeutumistoimenpide päinvastoin lisää haavoittuvuutta. Heijastevaikutuksia syntyy, kun ilmasto-olot muuttuvat Suomen rajojen ulkopuolella ja aiheuttavat vaikutuksia, joiden seuraukset ulottuvat Suomeen saakka.
”Ilmastoriskien kehittymisen taustalla vaikuttavia monimutkaisia vuorovaikutusketjuja voi olla hankala tunnistaa ja hallita, jollei myös poikkisektoraaliseen sopeutumiseen ja riskinhallintaan tartuta. Erityisesti jako julkisen ja yksityisen sektorin toimijoihin ja sopeutumistoimiin haastaa sopeutumisen suunnittelua, kun yhteiset suuntaviivat ja pelisäännöt puuttuvat”, Juhola sanoo.
”Yhteiskunnallista keskustelua sopeutumisesta tulisi lisätä.”
Ilmastopaneelilla on käynnissä toinen sopeutumiseen liittyvä hanke, jonka tavoitteena on tuoda mahdollisimman laaja sopeutumisen työtä edistävä tutkimusyhteisö ja tiedontuottajat yhden pöydän ääreen. Hankkeen välituloksia julkaistaan loppuvuodesta 2020.
Fakta: Suomessa sopeutumista lähestytään riskinhallinnan avulla
- Suomessa sopeutuminen on julkisella sektorilla hallinnonalojen ohjauksessa.
- Ensimmäiset kansalliset sopeutumissuunnitelmat on julkaistu noin kymmenen vuotta sitten, Suomessa 2005. EU:lla on yhteinen sopeutumisstrategia, joka linjaa unionin yhteistä kantaa sopeutumiseen. Viimeisin kansallinen sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2014.
- Suomessa kunnilla ja alueilla on omia ilmastostrategioita, joihin sopeutuminen voi sisältyä. Joillakin alueilla, kuten Oulun seudulla ja pääkaupunkiseudulla, on myös omia sopeutumisstrategioita.
- Yksityinen sektori vastaa omasta sopeutumisestaan.
- Sopeutumista lähestytään eri toimialoilla riskinhallinnan kautta esimerkiksi osana varautumista, huoltovarmuutta ja riskiarvioita.
- Sopeutumisen toimeenpano on Suomessa vaihtelevaa, kun verrataan riskien tunnistamista ja sopeutumiseen valmistautumista.
Suomen ilmastopaneelin sopeutumismuistio nostaa esiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen ajankohtaisia kysymyksiä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin ja sopeutumispolitiikan suunnitteluun. Tarkastelussa keskitytään sopeutumisen keskeisiin käsitteisiin, sopeutumispolitiikan arviointiin, terveyssektorin sopeutumiseen sekä sektoripohjaisen sopeutumisen tämänhetkisiin katvealueisiin. Muistion ovat laatineet Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Jyväskylän yliopiston tutkijat.
Lue sopeutumismuistio kokonaisuudessaan täältä >>
Lisätietoja:
Timo Lanki
Johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (terveysvaikutukset)
puh. 029 524 6326
timo.lanki@thl.fi
Sirkku Juhola
Kaupunkiympäristöpolitiikan professori, Helsingin yliopisto (sopeutuminen)
puh. 029 415 7387
sirkku.juhola@helsinki.fi
