Arkisto

Suomen metsät toimivat toisaalta hiilinieluna ja varastona, toisaalta biotalouden raaka-aineena, jolloin puuta voidaan käyttää vähäpäästöisempien tuotteiden raaka-aineena. Puun hyödyntämisen ilmastovaikutuksista vallitsee kuitenkin erilaisia tieteellisiä näkemyksiä. Ilmastopaneelin hankkeessa selvitetään millaisella metsien hyödyntämisellä saavutetaan suurin hyöty ilmaston ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hanke kokoaa ainutlaatuisella tavalla yhteen kaikkien alan avaintutkijoiden näkemykset Suomessa.

Taustaraportti: Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä (4/2015)

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen (3/2015)

Suomen kokonaispäästöistä 20 % muodostuu liikenteen kasvihuonepäästöistä. Näistä tieliikenne aiheuttaa 90 %. Vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjä on tavoitteena vähentää lähes 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 80 %. Ilmastopaneelin hankkeessa selvitetään, millä toimenpiteillä liikenteen päästötavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Selvityksen lopputuloksena luodaan mahdollisia toimenpiteitä yhdistelevät skenaariot, jotka ohjaavat päästövähennystavoitteisiin.

Tarve, tottumukset ja tekniikka – Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet ja kustannukset liikenteessä (2/2015)

Jotta ilmastokysymykset otetaan nykyistä paremmin hyvin huomioon, tulee ilmastokasvatusta lisätä sekä perusopetuksessa mutta etenkin lukio- ja aikuisopetuksessa, arvioi Suomen ilmastopaneelin tuore raportti ”Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansalaisuuden perustana” (Ilmastopaneeli, 1/2015). Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen käsitteleminen ei nouse esiin riittävän painokkaasti opetussuunnitelmien tai tutkintovaatimusten tavoitteissa, vaikka esimerkiksi perusopetuksen tavoitteissa ns. ekososiaalinen sivistys on nostettu keskeiseksi arvoksi.

Ilmastokasvatuksen raportti (1/2015)

Yhdyskuntarakenteella on selvä vaikutus kasvihuonepäästöihin. On tärkeää, että rakennettu ympäristö suunnitellaan, toteutetaan ja sitä ylläpidetään niin, että se tukee vähähiilisiä valintoja. Älykkäät energiaverkot ja liikenteen tehostaminen edistävät energiatehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Rakennuskannassa energian käytön muutoksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Pelkästään rakennuskannan energiatehokkuuteen panostamalla voidaan energiakulutusta vähentää yli viidenneksellä ja puolittaa CO₂-päästöt.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (6/2014)

Taustaraportteja -Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa (5/2014)

Päästöjen kannalta merkityksellisimpiä ovat kuluttajan tekemät valinnat asumisen, henkilöautolla liikkumisen ja ruokavalion suhteen. Asumisessa päästöjä on kannattavinta vähentää ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa ja kiinnittämällä huomiota omiin tapoihin. Liikennepäästöjen vähentämisessä keskeistä on vähentää henkilöautokilometrejä. Ruokajätteen minimointi ja kasvispitoinen ruokavalio ovat taloudellisia tapoja vähentää ilmastokuormaa. Päästöjen kompensoinnin lisäämiseksi raportissa ehdotetaan selkeää kansallista järjestelmää. Ilman suurempia elämäntapamuutoksia kuluttaja voi omilla valinnoillaan puolittaa asumisen, liikkumisen ja ruokailun päästöt.

Kuluttajien valinnat pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta – asuminen, liikkuminen, ruokailu ja kompensaatiot (4/2014)

Noki, eli musta hiili on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen tekijöistä. Suomessa mustan hiilen ilmastovaikutus johtuu pääasiallisesti lumen ja jään aikaistuneesta sulamisesta. Ilmaston kannalta talviaikaiset päästövähennykset ovat huomattavasti tehokkaampia kuin kesäiset. Suomessa mustan hiilen suurin lähde on puun pienpoltto, jolle ei ole päästölainsäädäntöä. Pienpoltto aiheuttaa myös haittaa terveydelle. Pienpolton päästövähennyksiä voitaisiin edistää sekä teknisin että käyttöneuvonnan keinoin ja ne hyödyttäisivät sekä ilmastoa että terveyttä.

Musta hiili ilmastopakotteena: Päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset (3/2014)

Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan yleiskielessä tilannetta, jossa jokin toiminto ei aiheuta ilmastonmuutosta. Vaarallisen lämpötilamuutoksen torjumisessa rikkailta mailta edellytetään jossakin vaiheessa negatiivisia nettokasvihuonepäästöjä. Päästövaikutuksen mittaamiseen käytetään erilaisia laskentasääntöjä kuntien, alueiden ja kansainvälisen politiikan alalla. Koska kaupunkien ja alueiden hiilineutraalisuuden tavoitteluun ei olla tällä hetkellä valmistelemassa kansainvälistä standardia, läpinäkyvyyden näkökulmasta on tärkeää, että raportoinnissa suorat ja epäsuorat ei-maankäyttömuutosten päästöt, kompensaatiot ja muutokset on esitetty erikseen. Raportissa Ilmastopaneeli analysoi hiilineutraalisuuskäsitettä ja selventää sen käyttöä.

Hiilineutraalisuuden tavoittelu – mitä se on missäkin yhteydessä (2/2014)

Maatalouden päästöt ovat noin 20 % Suomen kokonaispäästöistä. Kansallisesti asetettu maataloussektorin päästövähennystavoite on 13 % ja sen piiriin kuuluvat viljelystä aiheutuvat dityppioksidipäästöt ja märehtijöiden metaanipäästöt. Näiden vähentäminen on kallista ja hankalaa. Tehokkaampaa olisi suunnata toimenpiteitä esimerkiksi maaperän CO₂-päästöihin, lannan separoinnin edistämiseen ja tuotannossa tarpeettomaksi käyvien peltojen metsittämiseen. Viljelijät ovat valmiita ilmastotoimiin, jotka eivät lisää byrokratiaa ja ovat kannustavia.

Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa (1/2014)

Selvityksessä käsitellään ajankohtaisia ilmastopolitiikan kysymyksiä EU:n ja Suomen näkökulmasta. 2015 neuvoteltavan kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaan saaminen vaatii EU:lta tavoitteellista ilmastopolitiikkaa. Esimerkiksi EU:n käynnistämä päästökauppa on ainoa uskottava globaali ohjauskeino. EU:n tulisi vahvistaa päästökaupan roolia asettamalla tiukka vähennystavoite vuodelle 2030. Energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian toimet on laadittava niin, etteivät ne romuta päästökaupan ohjausvaikutusta. Biopolttoaineiden tuotannossa on syytä kiinnittää huomiota globaaliin ruokaturvaan. Öljyn käytön vähentämistä taas on perusteltua nopeuttaa kansallisilla toimilla. Liuskekaasu pitää hiilen markkinahintaa alhaalla ja ohjaa tällä hetkellä hiilen käyttöön kaasun sijasta.

Kansainvälisen ja EU:n ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja (6/2013)

Energian käyttö aiheuttaa noin 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun liikenteen energiakäyttö lasketaan mukaan. Energian tuotanto ja käyttö muodostavat monitahoisen järjestelmän, jossa yhdellä osasektorilla tehdyt muutokset, kuten päästörajoitustoimet, vaikuttavat usein muihin sektoreihin ja jopa päästöihin muissa maissa. Raportissa käsitellään kolme keskeistä aihepiiriä: metsäenergian lisäämisen vaikutus kokonaispäästöihin, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja lämpöpumput rakennusten energiajärjestelmässä sekä rakennetun ympäristön hajautetut energiajärjestelmät.

Energiajärjestelmä ja päästönvähennystoimet – yhteenvetoraportti (5/2013)

Rakennetun ympäristön hajautetut energiajärjestelmät (4/2013)

Lämpöpumput ja kaukolämpö energiajärjestelmässä (3/2013)

Metsien käytön ja metsäbioenergian ilmastovaikutukset päiv. 7-3-2013.Ilkka Savolainen (2/2013)

Selvityksessä tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja ilmastosääntelyyn. Ilmastolaki lisäisi ilmastopolitiikan ennustettavuutta ja yhtenäistäisi hajanaista sääntelyä. Lain tulisi kattaa päästökauppasektorin ja ei-päästökauppasektorin lisäksi maankäyttösektori (LULUCF). Suositeltavinta olisi käyttää puitelakia, joka loisi viranomaisten informaatio-ohjauksen ohella yhteyden erillislakien ilmastosääntelyyn. Malli koordinoisi lainsäädännön tehokkaimmin ja antaisi viranomaisille kokonaiskuvan keskeisistä kysymyksistä. Laki lisäisi ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja politiikkatoimien hyväksyttävyyttä.

Ilmastopaneelin raportti ilmastolaista 2012 (1/2012)

Sammandrag, Utvärdering av alternativ till och behov av en klimatlag

Abstact, Assesment of the Need and Opinions for Climate Act

Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain säätämismahdollisuuksia koskevasta esiselvityksestä, 2.10.2012

13.11.2015
Ilmastopaneelin politiikkasuositus
Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä

---

12.6.2015
Ilmastopaneelin politiikkasuositus
Kansainväliset ilmastoneuvottelut

---

12.2.2015
Ympäristöekonomian professorin ja Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen puheenvuoro Helsingin seudun ilmastoseminaarissa
Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous – mitkä ovat näkymät?

28.10.2014
Regulatory and policy challenges, Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, Cleantech Venture day, Lahti

Regulatory and policy challenges
In an economy characterised by the effects of climate change, companies are facing several regulatory and policy challenges.

Regulatory and policy challenges.pdf

---

28.10.2014
Professori Jyri Seppälän pitämä puheenvuoro Energiakongressi 2014, 28.–29.10.2014 Tampereella

Biomassan energiakäyttö
”Bioenergian avulla voidaan tavoitella vähähiilistä energiantuotantoa ja sillä on suuri rooli uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisessä.”

Biomassan energiakayttö.pdf

---

15.10.2014
Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ERA17 – Energiapolitiikka fiksuiksi teoiksi -seminaarissa

Suomi ilmastopolitiikassa
Uudis- ja korjausrakentaminen tarjoavat mahdollisuuden kehittää energiaa säästäviä teknologioita, mutta Suomi on jo jäämässä kehityksessä jälkeen.

Suomi ilmastopolitiikassa – pioneeri vai peesaaja.pdf

---

02.06.2014
Professori Jyri Seppälän pitämä puheenvuoro Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia –keskustelutilaisuudessa 2.6.2014, Säätytalolla

Ruoka ja ilmastonmuutos
”Ruuantuotanto ja ihmisten ruokailutottumukset vaikuttavat ilmastonmuutokseen huomattavasti. Erityisesti eläinperäisten elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus kuormittavat ilmastoa.”

Ruoka ja ilmastonmuutos.pdf

2015

Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 17.12.2015
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 19.11.2015
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 22.10.2015
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.8.2015
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 2.6.2015
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 13.4.2015
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 27.2.2015

2014

Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 11.12.2014
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 29.10.2014
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 19.8.2014
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 16.6.2014
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 20.5.2014

2013

Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 24.10.2013
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 3.10.2013
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 19.8.2013
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 18.6.2013
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 26.3.2013
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 4.2.2013

2012

Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 17.9.2012
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 11.6.2012
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 13.4.2012
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 9.3.2012
Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 30.1.2012

2011

Ilmastopaneelin kokouksen pöytäkirja 20.12.2011