Markku Ollikainen

Esittelyssä puheenjohtaja Markku Ollikainen: ”Ilmastopaneelin tehtävänä on tukea poliittista päätöksentekoa, mutta myös tuottaa ja tarjota tietoa suurelle yleisölle”

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen iloitsee Suomen hallitusohjelman ilmastopoliittisesta kunnianhimosta, mutta haluaa kirittää hallitusohjelman toimeenpanoa. Ollikainen toivoo, että Ilmastopaneeli voisi tällä toimintakaudellaan puhutella aiempaa enemmän myös suurta yleisöä.

Markku Ollikainen jatkaa Ilmastopaneelin puheenjohtajana myös alkaneen kauden 2020–2023.

”Monet toimijat poliittisista päättäjistä aina omaan organisaatiooni, Helsingin yliopistoon kysyivät, jos voisin jatkaa paneelin puheenjohtajana. Koen paneelin työn entistä tärkeämmäksi ja merkityksellisemmäksi, joten päätös jatkaa oli loppujen lopuksi helppo.”

Uuden paneelin kokoonpanossa on huomioitu aiempaa vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja siihen liittyvä osaaminen. Myös ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulma huomioidaan paneelin kaikissa tulevissa hankkeissa.

”Tavoitteena tällä paneelikaudella on paneelin temaattisen osaamisen laajentaminen ja sitä kautta tarjota tukea politiikan valmisteluun voimaperäisemmin tutkimuspanostuksiin. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen on kokonaisuutena tärkeä osa-alue. On myös huomioitava kaikkien suositusten ja toimenpiteiden sosiaalinen hyväksyttävyys; meillä tulee olla enemmän ymmärrystä siitä, miten toimenpiteet ja päätökset vaikuttavat ja huomioivat kaikki kansalaiset tasa-arvoisesti”, kuvailee Ollikainen.

Ilmastopaneelin ensisijaisena tehtävänä on tuottaa riippumatonta, tieteellistä ja tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, mutta myös kansalaisten tiedontarpeisiin on vastattava. Ollikainen näkee, että hänen roolinsa on laajasti katsottuna ilmastonmuutosta koskevan tiedon välittäminen.

”Omalla eritysalueillani taloustieteen ja ilmastopolitiikan yhdistämisen saralla tehtävänäni on myös tutkimuksen ja tiedon edistäminen ja näitä hyödyntävä politiikkaneuvonta. Esimerkiksi nyt pääteema on vihreä finanssipoliittinen elvytys ja ilmastopolitiikan jatkaminen taantuman oloissa”, sanoo Ollikainen.

Paneelille tulee paljon yhteydenottoja yksityisiltä ihmisiltä, jotka haluavat perusteltuja vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.

”Me voimme hälventää epätietoisuutta, korjata vääriä tietoja ja tarjota faktoihin pohjautuvaa tietoa ja näkökulmia. Toivoisinkin, että paneeli pystyisi puhuttelemaan aiempaa enemmän myös suurta yleisöä.”

Ilmastonmuutos koettelee jo monia elinkeinoja

Ollikainen kuvailee ilmastonmuutosta vääjäämättömäksi prosessiksi, joka vaikuttaa suoraan yhä useampaan ihmisryhmään ja yksilöön.

”On fakta, että maapallon keskilämpötila nousee, ilma lämpenee ja elämä käy haastavammaksi. Tänä talvena kokemamme ilmiöt osoittavat, että tämä kehitys on vääjäämätöntä, jos emme ryhdy laajamittaisiin, päättäviin ja pikaisiin toimiin, jotka rajoittavat muutoksen siedettävälle tasolle”, sanoo Ollikainen.

”Ilmastonmuutos koettelee erityisen vahvasti elinkeinoja, jotka ovat luonnolle alttiita. Moni kansalainen joutuu miettimään, miten saada oma elinkeino ja toiminta turvattua – on kyse sitten esimerkiksi pelloista tai porotaloudesta. Nyt jo yksittäiset ihmiset kohtaavat ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Ilmastonmuutos ei ole leikkiä, hysteriaa tai tieteilijöiden harrastusta vaan koskee pysyvästi meitä kaikkia.”

”Minua itseäni harmittaa arkipäiväisistä asioista lumen katoaminen – ei pääse lumitöihin eikä hiihtämään.”

Suomi on ottanut ilmastonmuutoksen hillinnän tosissaan – mutta toimia pitää kiirehtiä

Suomen hallituksen asettamaa hiilineutraaliustavoitetta 2035 Ollikainen pitää täysin realistisena.

”Tavoite on ehdottomasti saavutettava ja saavutettavissa. Paneelin viime vuonna tekemissä laskelmissa ei huomioitu potentiaalisia päästövähennyksiä, kuten esimerkiksi energian- ja polttoaineiden tuotantoon liittyviä innovaatioita tai hiilineutraaliin teräksen valmistukseen siirtymisen vaikutusta. Nämä kuitenkin etenevät nopeasti”, iloitsee Ollikainen.

”Hallitusohjelman toimeenpano on erittäin tärkeää. Tarvitsemme pikaisia energiaveropoliittisia ratkaisuja. Myös turpeen alasajo on ehdottomasti tehtävä, mutta se on toteutettava hallitusti. Innovaatiopolitiikkaa ja -toimintaa täytyy vahvistaa”, sanoo Ollikainen.

Koronakriisi ei anna perusteita lieventää ilmastotavoitteita, sillä ilmastonmuutos kärjistyy koko ajan eikä taantuma sitä lievennä.

”Koronaviruspandemia antaa myös ennakkovaroituksen siitä, mitä tapahtuu, kun ilmaston lämpenemisen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, ja niiden talousvaikutukset alkavat konkretisoitua shokkeina maailmantalouteen ja ihmisten arkeen.”

Pankit ja suuret institutionaaliset rahoittajat ovat alkaneet varautua siihen, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit horjuttavat koko rahajärjestelmää ja globaalia taloutta. Esimerkkeinä Ollikainen mainitsee Suomen Pankin ilmastositoumuksen, joka ohjaa sen sijoitustoimintaa vähähiiliseen suuntaan sekä Euroopan keskuspankin vihreän kehityksen ohjelman.

EU pyrkii muutenkin lisäämään ilmastopolitiikan kunnianhimoa. Ollikainen toivoo, että Suomen tekemät aloitteet ja esimerkki otetaan vakavasti ja laajamittaisesti niin Euroopassa kuin globaalisti.

Kansalaisetkin voivat osallistua ilmastotalkoisiin – toiminta auttaa myös ahdistukseen

Vaikka valtiot ja yritykset vastaavat isoista päätöksistä ja muutoksista, myös kansalaiset ja yksilöt voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa päästöihin.

”Jokainen meistä voi ja jokaisen meistä tulisi miettiä myös omia valintojamme. Nopein tapa vaikuttaa päästöjen vähenemiseen on liikkumiseen liittyvät valinnat. Jos mahdollista, joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä tulisi suosia. Omasta autosta luopuminen ei ole kaikille mahdollista, mutta ainakin ajoa voisi vähentää.”

”Asumisen päästöt ovat yksi merkittävä osa suomalaisen hiilijälkeä. Monella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asumisen päästöihin, mutta jos on, kannattaa suosia vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kolmas keino liikenteen ja asumisen liittyvien ratkaisujen lisäksi on siirtyminen kohti ilmastotietoista ravitsemusta. Tämä ei tarkoita absoluuttista ei lihaa –ajattelua, mutta jokainen voi valita vähemmän ilmastoa rasittavia tuotteita. Vaihtoehtoja on runsaasti.”

Ollikainen muistuttaa, että ilmastoahdistuksen iskiessä on tärkeä muistaa, että aina voi vaikuttaa.

”Ahdistus helpottaa, kun sen kanavoi toiminnaksi. Jokainen voi olla aktiivinen omissa yhteisöissään kuten urheiluseuroissa, kouluissa ja työpaikoilla. Lisäksi aina voi ja pitää vaikuttaa poliittisiin päättäjiin.”

Vapaa-ajalla Ollikainen pyöräilee, pelaa sulkapalloa, lukee romaaneja ja käy kalassa.

”Nyt menossa ovat historialliset romaanit ympäri maailmaan, erityisesti 1100–1200-luku. Ristiretkien aika on todella mielenkiintoinen jakso ihmiskunnan historiassa ja sen yhteiskunnallisia seurauksia elämme nytkin.”