Uusi ilmastopanelisti, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa tuo paneeliin useiden eri näkökulmien hallintaa: hän on tutkinut energia- ja liikennejärjestelmiä ja vähähiilisen yhteiskunnan murrosta. Kivimaan tutkimuksissa korostuu myös julkisen politiikan rooli. Kivimaan mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastopolitiikka tarvitsevat nyt systeemistä, kokonaisvaltaista ajattelua.

Tutkimusprofessori Paula Kivimaan tutkijan ura alkoi 2000-luvun alussa, kun hän tutki Suomen ympäristökeskuksessa kansainvälisen ilmansuojelupolitiikan vaikutuksia suuriin polttolaitoksiin. Sen jälkeen Kivimaa siirtyi tutkimaan metsäteollisuuden ekoinnovaatioita. Väitöskirja Helsingin kauppakorkeakouluun syntyi ympäristöpolitiikan ekoinnovaatiovaikutuksista pohjoismaisessa metsäteollisuudessa.

Vuodesta 2008 eteenpäin Kivimaa on tutkinut eri näkökulmista energia- ja liikennejärjestelmiä sekä murrosta vähähiilisempään yhteiskuntaan.

”Tarkastelussa ovat olleet sosio-tekniset järjestelmät: miten ympäristömyönteiset innovaatiot syntyvät ja leviävät, ja mikä on julkisen politiikan rooli järjestelmien muutoksessa”, Kivimaa sanoo.

Kivimaa on tehnyt perustutkintonsa (1998-2002) ja osan urastaan Isossa-Britanniassa. Nyt hän työskentelee jälleen Suomessa. Vuosina 2015-2019 Kivimaa tutki Sussexin yliopistossa, Isossa-Britanniassa, rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

”Olen tarkastellut aivan ruohonjuuritasoa ja sitä, mitkä asiat saavat ihmiset tekemään energiaremontteja ja minkälaisia ’välittäjätoimijoita’ tarvitaan edistämään tätä. Tutkimukseen on liittynyt myös laajempi näkökulma siitä, mitkä asiat vaikuttavat uudenlaisten energiapalveluiden syntyyn ja miten julkinen politiikka rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi on kehittynyt”, hän kuvailee.

Tuorein tutkimus päättäjien tietoon

Kivimaa näkee Ilmastopaneelin motivoivaksi vaikuttamisen paikaksi, sillä päättäjät ja virkamiehet kuuntelevat panelisteja. Paneelin jäsenyys on siis mahdollisuus tuoda viimeisimmän tutkimuksen viestit päättäjien tietoon niiltä tutkimuksen aloilta, joita tuntee.

Kivimaa kertoo, että Ilmastopaneelissa hänen taitonsa on nimenomaan monien eri näkökulmien hallinta.

”Tarkastelen laajasti ja sektorit ylittävästi ilmastonmuutosta eri näkökulmista ja myös yhteiskunnan toiminnan kautta”, Kivimaa sanoo.

Kivimaan mukaan yhteiskunnan nykyisessä tilanteessa korostuu se, että meidän tulisi siirtyä nopeasti ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja varautumisesta myös sopeutumisen kysymyksiin.

”Hillitsemistä ei pidä kuitenkaan unohtaa, sen tarve ei ole poistunut ja sen kanssa on kova kiire ”, Kivimaa sanoo.

Ilmastonmuutos on elämäntapakysymys

Kivimaan vahvin asiantuntijuus on ilmastonmuutoksen hillinnän puolella. Hän haluaisi edistää Ilmastopaneelissa systeemisen muutoksen näkökulmaa ja tuoda hillintään ja ilmastopolitiikkaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Kivimaan mukaan varsinainen ilmastopolitiikka ei pysty yksin muuttamaan päästöjä aiheuttavien sektoreiden toimintatapoja, sillä eri tekijät kietoutuvat toisiinsa ja merkittävät päästövähennykset vaativat täysin uudenlaisia teknisiä, liiketoiminnallisia ja institutionaalisia energia-, liikenne- ja ruokajärjestelmiä.

”Miten vauhditetaan energiamurrosta? Entä miten vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, ja mitä ruokasektorilla tulisi tehdä?”, Kivimaa luettelee ilmaston kannalta tärkeitä tutkimusteemoja.

Häntä kiinnostaa myös elämäntapoihin liittyvä johtajuuden kysymys.

”Meidän tulisi miettiä, millaista johtajuutta kunnilta ja valtiolta tarvitaan, miten saadaan kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Ilmastonmuutos on vahvasti elämäntapakysymys”, Kivimaa sanoo.

Tutkijatyön ulkopuolella Kivimaa nauttii luonnosta ja urheilusta: hän tekee esimerkiksi metsäretkiä perheensä kanssa lähiluontoon luontopoluille ja puistoihin sekä käy kuntosalilla ja joogaa.

”Aloitin myös 20 vuoden jälkeen street dance -tunnit. Yllättävän hyvin pääsin kärryille, seuraamaan ja tekemään liikkeitä pitkän tauon jälkeen”, hän sanoo.