Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina toimii toista kautta Ilmastopaneelissa. Reginan tutkimusalana ovat kasvihuonepäästöt ja päästöjen vähentäminen maataloudessa. Reginaa ilahduttaa, että nykyään maakäytön merkityksestä puhutaan, mutta maatalouden ohjauskeinoja tulisi hänen mukaansa käyttää tehokkaammin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina on koko uransa tutkinut maaperän kasvihuonepäästöjä ja keskittynyt etenkin turvemaiden kasvihuonepäästöihin. Lisäksi hän on ollut tekemässä kasvihuonekaasupäästöjen raportointia ja toimii edelleen sitä ohjaavissa elimissä.

”Turve on Suomen erityisongelma. Turpeen käyttö näkyy päästötilastoissamme, ja se on meille haaste. Turvemaiden hyödyntäminen on auttanut Suomen vaikeiden aikojen yli menneisyydessä, mutta se ei vastaa nykyajan vaatimuksia luonnonvarojen kestävästä käytöstä.”

Regina näkee, että Ilmastopaneeli on hyvä paikka viestittää tärkeistä asioista, kuten maatalouden ja maankäytön ilmastokestävyydestä.

”Haluan Ilmastopaneelissa tuoda esiin sen, kuinka paljon maataloudessa on päästövähennysmahdollisuuksia. Ruoan tuotanto on toki tärkeämpää kuin vaikka autolla ajaminen, eikä maataloudelta ole vielä vaadittu päästövähennyksiä. Tulevaisuudessa niitä tullaan kuitenkin todennäköisesti vaatimaan.”

Tänä vuonna päätetään maatalouden ympäristötoimista seuraavalle tukikaudelle. Tukikausi muodostuu kerran 10 vuodessa. Reginan mukaan toimet ovat hyvä instrumentti ohjailla, mitä viljelijät tekevät pelloillaan, mutta pitkä aika uudistusten välillä aiheuttaa haasteita.

”Tänä vuonna pohditaan tärkeitä kysymyksiä siitä, mihin suuntaan tukitoimia pitäisi viedä. Maatalous on ohjattua elinkeinotoimintaa, ja näitä ohjausmahdollisuuksia tulee käyttää.”

Maakäytön merkitys noussut myös politiikan agendalle

Regina näkee, että maanomistajat syyllistyvät liian helposti ilmastokeskustelusta. Päästövähennyksistä hyötyy yhteiskunta, joten päästöt eivät Reginan mukaan ole omistajan ongelma, vaan yhteiskunnan ongelma.

”Maanomistajienkin pitäisi nähdä se, että kun puhutaan isoista päästöistä ja vähennyksistä, puhutaan siitä, miten yhteiskunta voi tukea niitä toimia. Päästöjen vähennystä ei voi jättää maanomistajien kontolle.”

Regina toivookin, että ohjauskeinojen arvo päästövähennyksissä ymmärrettäisiin.

”Ei pidä jäädä voivottelemaan, että nyt on liian myöhäistä. Meillä on tehokkaita ohjauskeinoja, ne täytyy vain kohdentaa nykyistä paremmin.”

Regina on kuitenkin tyytyväinen siitä, että hallitusohjelma nostaa poikkeuksellisesti esiin muita maakäyttösektorin ilmastokysymyksiä kuin puuston hiilivarastot. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma on ensimmäinen laatuaan.

”Minua ilahduttaa se, että nykyään kuulee myös politiikkojen puhuvan maaperän merkityksestä. Tätä ei olisi voinut kuvitellakaan viisi vuotta sitten.”

Vapaa-ajallaan Regina hoitaa kasvimaata ja samoilee metsissä.

”Olen myös kaivanut uudelleen esiin nuoruuden harrastukseni, eli retkipyöräilyn.”