Uusi ilmastopanelisti, professori Heli Peltola tutkii metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä metsätuhoriskien hallintaa muuttuvassa ilmastossa. Peltolan mukaan metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri, mikä tulisi ottaa huomioon metsien hoidossa ja käytössä. Lisäksi Peltola korostaa kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tiedon tärkeyttä päätöksenteossa.

Professori Heli Peltolan päätutkimusalaa ovat ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon vaikutukset puuntuotantoon ja metsien hiilensidontaan sekä erilaisten tuhoriskien hallinta metsien hoidossa ja käytössä. Näiden ydinteemojen lisäksi Peltola on tutkinut myös metsien hoidon ja käytön sopeuttamistarvetta muuttuvassa ilmastossa, huomioiden myös tarpeen hillitä ilmastonmuutosta.

Peltola johtaa Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa FORBIO-hanketta 2015-2021, jonka teemana on kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous.

”Olen metsähoitotieteilijä taustaltani ja väittelin vuonna 1995 metsien tuulituhojen syntymekanismista. Sen jälkeen olen tutkimusurallani selvittänyt metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen metsävaikutuksia monipuolisesti eri tutkimushankkeissa, mukaan lukien FORBIO-hankkeessa”, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on tärkeä ja moninainen. Päätöksenteossa tulisikin huomioida sekä metsien hiilensidonta että niiden tuottama metsäbiomassa, jolla voidaan korvata fossiilipohjaisia tuotteita ja energiaa.

”Metsiä tarvitaan näihin molempiin tarkoituksiin. Suomen metsien hakkuumäärät aiheuttavat polemiikkia, mutta on mahdollista löytää tasapaino, jossa metsät toimivat niin hiilinieluina, ihmisten virkistyspaikkoina kuin raaka-aineen lähteenä.”

Kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan nykyisen hajanaisen ja ristiriitaisen tiedon tilalle

Peltola haluaa Ilmastopaneelissa edistää Suomen metsien kestävää hoitoa ja käyttöä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hänen mielestään on tärkeää, että Ilmastopaneelissa työskennellään laaja-alaisesti ja tuotetaan synteesitietoa, joka tavoittaa myös kansalaiset.

”Minua harmittaa, että asioita katsotaan usein yhdestä kapeasta näkökulmasta, koska aina tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti tilannetta. Kokonaisvaltaista tietoa tarvitaan nykyisen hajanaisen ja osin ristiriitaisenkin tiedon tilalle”, Peltola toteaa.

Peltolan mukaan kokonaisvaltaisella tiedolla voidaan myös taata, että toimijoilla on käytössä riittävä osaaminen päätöksenteon tukena.

”Tutkijoiden on myös kyettävä esittämään vaihtoehtoisia, realistisia ja selkokielisiä tulevaisuuden skenaarioita päätöksenteon tueksi.”

Vapaa-ajallaan Peltola nauttii luonnossa liikkumisesta. Hän harrastaa sauvakävelyä ja talvisin hiihtoa, ja on myös aktiivinen marjastaja ja sienestäjä.

”Tänä vuonna on ollut aivan erinomainen marja- ja sienisesonki. Tatteja ja kanttarelleja sekä metsämarjoja olen kerännyt enemmän kuin moneen vuoteen, eikä pakkaseenkaan mahdu niitä enää enempää.”