Polkupyörällä eteenpäin - käsityksiä alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista, esteistä ja edistäjistä

Alakoulun ilmastokasvatuksessa olisi tärkeää opettaa ilmastonmuutoksen seurauksia ja ihmisen toiminnasta johtuvia syitä, selviää Ilmastopaneelin ja Lapin yliopiston ilmastokasvatushankkeen osana tehdystä pro gradu -tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan ilmastokasvatuksen tavoitteena on muun muassa oikean tiedon jakaminen ja lasten osallistaminen ilmastovastuulliseen toimintaan.

Ilmastokasvatus käsittelee ilmastonmuutoksen oppimista ja opetusta. Siinä korostuvat ilmaston ja ilmastovastuullisuuden näkökulmat sekä muutoksen tarpeellisuus. Suomessa ilmastokasvatusta on toteutettu ainakin vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2016 julkaistiin Open ilmasto-opas. Tämä ilmastokasvatustyö on kuitenkin kohdistunut yläkouluikäisiin tai sitä vanhempiin nuoriin. Alakouluikäisille suunnattua ilmastokasvatusmateriaalia löytyy oppikirjojen lisäksi ympäristöjärjestöjen tuottamana ja yksittäisten säätiöiden rahoittamana, mutta hajanaisesti.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmastokasvatus on piilotettu kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen tavoitteiden sisälle. Opettajan täytyy lukea opetussuunnitelmaa ilmastokasvatuslasien läpi, jotta hän osaa yhdistää siinä esitetyt sanavalinnat ilmastokasvatukseen. Alakoululle suunnatun ilmastokasvatuksen on havaittu olevan puutteellista sekä opetuksen että materiaalien tasolta, ja peruskoulunsa päättävillä oppilailla on todettu olevan virhekäsityksiä ilmastonmuutoksesta. Ilmastokasvatuksesta tehdyn tutkimuksen kentällä ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa siitä, miten ilmastokasvatusta tulisi toteuttaa alakoulussa lasten kanssa. Tästä syystä halusimme tutkia aihetta.

Seminaarissa kokoonnuttiin pohtimaan alakoulun ilmastokasvatusta

Pro gradu -tutkielmamme selvitti, millaisia käsityksiä tutkimukseemme osallistuneilla luokanopettajaopiskelijoilla, luokan- ja aineenopettajilla, ilmasto- ja ympäristökasvatuksen asiantuntijoilla sekä Suomen ilmastopaneelin jäsenillä on alakoulun ilmastokasvatuksesta. Tutkimme käsityksiä alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteiden, esteiden ja edistäjien näkökulmasta verraten tutkimustuloksia myös kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämalliin. Tutkimuksemme aineiston keräsimme kuudella ryhmähaastattelulla, joihin osallistui yhteensä 50 henkilöä Lapin yliopiston ja Ilmastopaneelin seminaarissa tammikuussa 2018.

Tutkimuksemme lähestymiskulmaksi valikoituivat käsitteet tavoitteista, esteistä ja edistäjistä useasta syystä. Sattumallakin oli osansa valintaan. Tavoitteita on järkevää tutkia, kun halutaan saada selville, mitä alakoulun ilmastokasvatuksessa tulisi opettaa. Emme lähtökohtaisesti olleet ajatelleet tutkia esteitä ja edistäjiä alakoulun ilmastokasvatuksen toteuttamiselle, mutta aineistossamme teemat nousivat jatkuvasti uudelleen keskusteluun, minkä vuoksi koimme tärkeäksi tuoda kyseiset näkökulmat näkyville myös ilmastokasvatusta koskevaan keskusteluun.

Toiminnan esteet ja edistäjät huomioitava ilmastokasvatusta kehittäessä

Tutkimustuloksemme osoittavat, että tutkittavien käsitykset alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista, esteistä sekä edistäjistä ovat monitahoiset ja laajat. Tutkimustulosten laajuudesta johtuen ei ole tarkoituksenmukaista nostaa kaikkia esiin tulleita tuloksia tässä blogikirjoituksessa, vaan esittelemme keskeisimmät.

Alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteiksi nähtiin seuraavat osa-alueet:

– Tiedolliset tavoitteet

– Identiteettiin, maailmankuvaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvät tavoitteet

– Toivoon ja muihin tunteisiin liittyvät tavoitteet

– Ajattelun taitoihin liittyvät tavoitteet

– Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toiminnan tavoitteet

– Osallisuuteen ja motivaatioon liittyvät tavoitteet

– Tulevaisuuskasvatukseen liittyvät tavoitteet

Käsitykset alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista ovat monelta osin yhtenevät kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin osa-alueiden kanssa. Pieniä eroavaisuuksiakin on nähtävissä.

Tutkimuksen mukaan alakoulun ilmastokasvatuksessa olisi tärkeää opettaa luonnontieteellisten näkökulmien kannalta varsinkin ilmastonmuutoksen seurauksia ja ihmisen toiminnasta johtuvia syitä. Lisäksi oikean tiedon jako koettiin keskeisenä ilmastokasvatuksen tavoitteena. Ajattelun taitoihin liittyvänä teemana korostui ilmastonmuutoksen syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen.

Arvokasvatus ja ilmastomyönteiseen käyttäytymiseen kasvaminen ikään kuin luonnostaan nousivat myös esille. Tutkimuksessa arvokasvatus ja asennekasvatus nähtiin kiinteinä osana toisiaan. Toivon nähtiin olevan keskeisessä roolissa alakoulun ilmastokasvatuksen opetuksessa. Tärkeäksi koettiin myös negatiivisten tunteiden sisältä syyllistämisen välttäminen.

Vaikuttamiseen pyrkivä kasvatus koettiin yhtenä ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävänä toiminnan keinona alakoulun ilmastokasvatuksessa. Myös uudet toimintamallit sekä yhteisöllinen toiminta nähtiin keskeisenä osana alakoulun ilmastokasvatusta. Arjen teot käsitettiin osaksi alakoulun ilmastokasvatusta ja oleelliseksi tavaksi toimia erityisesti pienten oppilaiden kanssa.

Tutkimuksen mukaan alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteena on osallistaa lapsia ilmastovastuulliseen toimintaan. Kiinnostavaa on, että tavoitteeksi nähtiin myös vanhempien osallistaminen mukaan ilmastovastuulliseen toimintaan lasten kautta. Tutkimuksessa selvisi, että opetuksessa olisi tärkeää tuoda esille myös erilaisia tulevaisuusskenaarioita ja nähdä oppilaat tulevaisuuden vaikuttajina.

Alakoulun ilmastokasvatuksen esteiksi sekä edistäjiksi nimettiin oppilaaseen, opettajaan, yhteiskuntaan, ilmastokasvatusopetukseen ja -materiaaleihin sekä koulumaailmaan liittyviä tekijöitä.

Esteiksi mainittiin erityisesti oppilaaseen ja opettajaan liittyviä tekijöitä. Keskeisimmäksi oppilaaseen liittyväksi esteeksi nähtiin kotien mahdollisesti vastakkaiset arvot ilmastokasvatuksen tavoitteille. Esille nousi myös käsitys siitä, että alakouluikäiset ovat vielä pieniä ymmärtämään suuria kokonaisuuksia. Opettajaan liittyväksi esteeksi nähtiin se, että ilmastokasvatuksen toteutus on opettajasta riippuvaista. Toisin sanoen, osa toteuttaa ilmastokasvatusta ja osa ei. Tutkimuksessa nousi esille myös käsitys siitä, että opettajan työ on kiireistä ja opetuksessa täytyy käsitellä niin monia asioita, että se voi estää opettajia keskittymästä ilmastokasvatuksen teemoihin opetuksessaan.

Edistäjiksi puolestaan käsitettiin ensisijaisesti ilmastokasvatusopetukseen ja -materiaaleihin liittyvät tekijät. Keskeiseksi alakoulun ilmastokasvatusta edistäväksi tekijäksi koetiin punainen lanka: opetuksellinen, ehkä ennalta ja toisaalla määritelty polku, jota seuraamalla tiedot ja taidot kertyisivät peruskoulun aikana. Ilmastokasvatuksen myös toivottiin olevan läsnä opetuksessa jatkuvana eikä vain hetkittäin.

Alakoulun ilmastokasvatuksen esteet ja edistäjät osoittautuivat ilmastokasvatuksen polkupyörämallin raameja monisyisemmiksi, esimerkiksi edistäjiä ei ole erikseen nimetty siinä ollenkaan. Koemmekin erityisen tärkeäksi, että esteet ja edistäjät otetaan huomioon yleisesti ilmastokasvatuksesta keskusteltaessa ja sitä kehitettäessä.

Ajatuksia tulevasta

Tutkimuksemme antaa pohjaa sille, mitä alakoulun ilmastokasvatuksessa pitäisi opettaa ja ottaa huomioon. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia, miten alakoulun ilmastokasvatusta tulisi toteuttaa tavoitteisiin pohjautuen sekä esteet ja edistäjät huomioiden. Ideoita ja keinoja alakoulun ilmastokasvatuksen toteuttamiseen tullaan esittelemään tänä vuonna julkaistavassa Luokanopen ilmasto-oppaassa, jonka pohjana tämän tutkimuksen tulokset toimivat.

Blogikirjoituksen kirjoittajat Anna Muotka ja Aino Kinni opiskelevat Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajiksi. Kirjoitus on Ymmärtää tän ilmaston merkitystä sekä ihmiskunnalle ja maapallolle ylipäätänsä – Käsityksiä alakoulun ilmastokasvatuksen tavoitteista, esteistä ja edistäjistä -nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte. Pro gradu -tutkielma on tehty osana Ilmastopaneelin ja Lapin yliopiston ilmastokasvatushanketta.