Pariisin ilmastosopimus neuvoteltiin vuosi sitten ja nyt se astui voimaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäistä kertaa historiassa 187 maata on valmiita vähentämään päästöjä. Kaikki maat, jotka ovat ratifioineet Pariisin sopimuksen, ovat myös oikeudellisesti sitoutuneet päästövähennyksiin. Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut hieman yli 90 maata ja se kattaa globaaleista päästöistä 66 prosenttia. Ennusteen mukaan vuoden loppuun mennessä jo yli 100 maata olisi ratifioinut sopimuksen, jolloin globaaleista päästöistä katetaan noin 75 prosenttia.

Eri maiden yhteenlasketuilla päästövähennyksillä ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua noin kolmeen asteeseen. Turvallisena rajana on yleensä pidetty kaksi astetta, joten kehittämistoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Paljon hyviä merkkejä on kuitenkin ilmassa; esimerkiksi viime vuonna maapallon päästöt kasvoivat vain 0,9 prosenttia, lisäksi kansainvälisessä lentoliikenteen saatiin sopimus päästöjen rajoittamisesta. Sitoutumista osoittaa myös se, että Pariisin sopimus ratifioitiin paljon nopeammassa aikataulussa kuin alun perin odotettiin.

Ensimmäistä kertaa myös päästöt ovat pienentyneet samaan aikaan talouden kasvaessa, mitä voidaan pitää merkittävänä käänteenä. Kasvua on siis saatu aikaan ilman, että päästöt ovat kasvaneet. Edelleen rakennusten, liikenteen ja ruuantuotannon päästöjen pienentäminen tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeää. Kaikissa näissä korostuu energiatehokkuuden merkitys; käyttämätön energia on kaikkein ympäristöystävällisintä.

Samaan aikaan on mietittävä myös keinoja tuottaa energia mahdollisimman vähäpäästöisesti. Rakennuksissa energiatehokkuuden lisäksi on tärkeää se, että rakennukset ovat tulevaisuudessa entistä aktiivisempi osa energiajärjestelmää, ja että aktiivisia keinoja kulutuksen joustoon kehitettään sekä teknologisesti että liiketoimintamallien kannalta.

Liikenteessä on puolestaan pyrittävä aktiivisesti kehittämään vähäpäästöisiä liikkumisen muotoja sekä teknologioita. Tässä myös kaupunkirakenne sekä palvelujen kehittäminen ovat avainasemassa. Lisäksi autokantamme muuntaminen sähkö- ja biopohjaisiin kulkuneuvoihin on tärkeää.

Paljon on työtä jäljellä, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään, mutta samalla meillä on myös merkittäviä mahdollisuuksia rakentaa uusien innovaatioiden avulla vähäpäästöisempää, turvallisempaa ja terveellisempää yhteiskuntaa.

Voimaan astunut Pariisin sopimus on tärkeä askel oikeaan suuntaan globaalissa ilmastopolitiikassa. Laidasta laitaan ailahtelevan julkisen keskustelun velloessa, on tärkeää että ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvässä työssä ankkuri on tukevasti kiinni.

Miimu Airaksinen