Pariisin ilmastokonferenssi joulukuussa 2015 on tällä hetkellä kansainvälisen ilmastopolitiikan keskipisteessä. Pariisin kokouksen tavoite on tärkeä ja kiireellinen: solmia uusi YK:n alle sijoittuva ilmastosopimus, johon kaikki maat osallistuisivat ja joka soveltuisi päästöjen vähentämiseen vuodesta 2020 eteenpäin.
Joulukuun alussa järjestettiin Perussa neuvottelukierros, jonka tarkoituksena oli luoda pohjaa Pariisin sopimukselle. Perun kokous osoitti jälleen kerran, että 194 maan on varsin vaikea löytää yhteisymmärrys ilmastonmuutokseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä.
Kokouksen lopputulos, ’Lima Call for Climate Action’ on positiivinen saavutus sikäli, että reilusti yliajalle ajautuneet neuvottelut olivat hetkittäin vaarassa vesittyä kokonaan. Neuvottelujen tuloksena syntynyt kompromissi siirtää kuitenkin monta vaikeaa kysymystä ratkaistavaksi vuonna 2015.
Tärkein tavoite Perussa oli sopia siitä, missä muodossa ja milloin maat esittävät YK:lle suunnitelman omasta panoksestaan Pariisin sopimuksessa, erityisesti päästöjen vähentämisen osalta. Syksyn aikana keskeiset osapuolet, kuten Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Kiina ovat jo Pariisia silmälläpitäen julkaisseet omat päästövähennystavoitteensa. Monet muut maat, esimerkiksi Kanada ja Australia, ovat vielä kysymysmerkkejä.
Ihannetapauksessa Limassa olisi pitänyt sopia selvät kansainväliset pelisäännöt eri maiden suunnitelmien vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tällä hetkellä esimerkiksi Kiinan, Yhdysvaltojen ja EU:n päästövähennysten keskinäinen vertailu on vaikeaa. Lisäksi olisi ollut tärkeä sopia kansainvälisestä prosessista, jonka puitteissa maiden itsenäisesti määrittelemien päästövähennyssuunnitelmien riittävyyttä olisi voitu tarkastella Pariisin sopimuksen kollektiivisen kunnianhimon ja kahden asteen tavoitteen näkökulmasta.
Liman lopputulos on tästä näkökulmasta heikko. ’Lima Call for Climate Action’ sisältää varsin väljät puitteet maiden suunnitelmille eikä vertailukelpoisuus ole taattua. Suunnitelmat julkaistaan YK:n ilmastosihteeristön nettisivuilla. Marraskuun alussa Sihteeristö laatii raportin, jossa lasketaan eri maiden päästövähennyssuunnitelmien kollektiivinen taso. Vaikka lukuisia ehdotuksia oli pöydällä, tätä vahvemmasta kansainvälisestä arviointiprosessista ei lopulta päästy sopuun.
Peru osoitti myös, että toinen suuri haaste matkalla Perusta Pariisiin on Kiinan, Intian ja muiden nk. Like-Minded Developing Countries -neuvotteluryhmään kuuluvien maiden taivuttaminen luopumaan sitkeästä kannasta, jonka mukaan kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välinen nk. ”palomuuri” tulee säilyttää samalla paikalla kuin mihin se vuonna 1992 pystytettiin. Muuri ei nyt huomioi kehitysmaiden päästöjen merkittävää kasvua. Vaikka Kiina ja Yhdysvallat julkistivat historiallisen ilmastosopimuksen juuri ennen Perun kokousta, Kiinan virallinen varsin kova linja YK:n ilmastoneuvotteluissa säilyi Limassa enimmäkseen ennallaan.
Liman lopputulos jättää suuren riskin, ettei Pariisissa saada solmittua kahden asteen tavoitteen näkökulmasta riittävää sopimusta. Sopimuksen kunnianhimoon on siksi erittäin tärkeä panostaa vuoden 2015 aikana.
