Suomessa viime vuonna julkistettu biotalousstrategia pitää sisällään selvän viestin: Suomesta halutaan kehittyvän biotalouden mallimaa, jossa bioteollisuutemme vetää maamme teollisuuden uuteen nousuun. Asiasta on puhuttu pitkään jo ennen biotalousstrategiaa ja panostuksiakin on tehty, mutta tulokset ovat jääneet melko vaatimattomiksi. Vision kirkastaminen siitä, mihin biotalous pystyy ja mihin pitäisi panostaa, saattaisi antaa uudenlaisen uskottavuuden päämäärän toteutumiselle.

Biotaloushuuman takana on ymmärrys, että Suomessa on suurin henkeä kohti laskettu biokapasiteetti Euroopassa. Tämä johtuu nimenomaan metsävaroistamme, jotka on nyt valjastettu palvelemaan kymmenien miljoonien ulkomaalaisten kuluttajien tarpeita. Samaan aikaan Suomen haasteena on koko kansantalouden muuttaminen vähähiilisemmäksi, mikä luo paineita käyttää puuta energiatuotannossa ja puurakentamisessa sekä vaalia metsien hiilinielua. Lisäksi vanhat ja uudet kemiallisen metsäteollisuuden tuotteet sekä metsien suojelu- ja monikäyttötarpeet pyrkivät varaamaan oman osuutensa metsistämme.

Vaikka metsämme kasvavat paremmin kuin koskaan ja metsiemme hiilinielun ennustetaan kasvavan nykykäytöllä selvästi seuraavien vuosikymmenien aikana, metsiemme merkitys maamme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä seuraavina vuosikymmeninä on vähintäänkin epäselvä. Monissa tutkimuksissa puun polton päästöttömyys on kyseenalaistettu nykytilanteessa, jossa kahden asteen lämpötilanousun estäminen maapallolla on koko ajan vaikeampaa. Suomelle pelkkä ajatus, että puun energiakäyttö ei olisi hiilineutraalia, on luonnollisesti ikävä. Suomen kansainvälisten ilmastovelvoitteiden täyttäminen on pitkälle nojautunut puuenergian päästöttömyyteen.

Durbanin ilmastokokouksessa päätetty pelisäännöstö metsiemme hiilinielujen tason säilyttämisestä tarjoaa hyvät näkymät Suomen metsien käytölle. Pelisääntöjen säilyminen jatkossa ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Asian tärkeyden takia Suomen tulisi pystyä myös antamaan tähän keskusteluun oma panoksensa nimenomaan tutkimuksen kautta. Vaikeatkin asiat on otettava rohkeasti esille, jotta pystytään vaikuttamaan kansainväliseen sopimuskäytäntöön uskottavalla tietopohjalla ja mahdollisilta virheinvestoinneilta vältytään ajoissa.

Suomen ilmastopaneelilla on meneillään selvitys, jonka tarkoituksena on koota tieteellinen metsäalan ilmastodebatti päätöksentekijöille nykyistä ymmärrettävämpään muotoon. Tavoitteena on ennen kaikkea saada ensimmäisessä vaiheessa käsitys mistä tutkijat ovat samaa mieltä ja missä asioissa on selviä näkemyseroja metsien käytön ilmastonäkökohdista.

Ilmastopaneelin työn tuloksia odotellessa on selvää, että globaalien haasteiden edessä kestävä biotalous edellyttää Suomessakin toimintatapoja ja teknologiaa, joiden tavoitteena on biomassan säästeliäs käyttö. Tämä merkitsee sitä, että voimme käyttää arvokasta biomassaraaka-ainetta jossakin muussa kohdassa enemmän ja sitä kautta rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa maailmassa, jossa uusiutuvista luonnonvaroista on tulossa selvä niukkuusresurssi monessa paikassa maapalloa.