Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Tiedotteet ja Tapahtumat
13.08.2018

Sähköautokanta kasvaa latauspisteiden avulla – uutta infraa tarvitaan etenkin pitkille etäisyyksille

Taloustieteellisten tutkimusten perusteella sähköautojen määrää voidaan kasvattaa Suomessa parhaiten tukemalla sekä autojen hankintaa että latausinfrastruktuurin kehittämistä. Avustusrahojen tehokkaan käytön kannalta on oleellista, että latauspisteiden rakentamista tuetaan niillä alueilla, joilla autojen kysynnän odotetaan olevan verrattain suurta mutta latauspisteiden perustamisen kynnys on korkea.

Sähköautojen osuutta autokannassa pitää kasvattaa, jotta Suomi voi toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaiset liikenteen päästövähennykset.

Seuraavaksi sähköautoilua helpotetaan Suomessa uusien latauspisteiden avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt yhteensä 4,8 miljoonaa euroa latausinfrastruktuurin kehittämiseen. Ilmastopaneelin tuoreen Policy Brief -artikkelin kirjoittaneet tutkijat Marita Laukkanen ja Anna Sahari pitävät myönteisenä sitä, että Suomessa investoidaan latausinfraan.

Tavoitteeksi hallitus on linjannut 250 000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) vuoteen 2030 mennessä. Nyt niitä on 11 400. Täyssähköautojen määrä on kasvanut 23 autosta 1 875 autoon seitsemässä vuodessa. Prosentuaalisesti kasvu on ollut huima, mutta täyssähköautojen osuus koko autokannasta on edelleen pieni.

Pitkät ajomatkat mietityttävät – huoli ajosäteestä voi estää sähköauton hankinnan

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että sähköautojen kysynnän tukemiseen käytetty julkinen raha voi olla tuottavampaa, kun tukea myönnetään sekä autojen hankintaan että latauspisteiden perustamiseen. Esimerkiksi Nor­jassa sähköautoilijoille annetaan useita rahallisia tukia ja etuja, mutta vahvimmin sähköautokannan kasvua selittää julkisten latausasemien määrä.

Latausasemien tukeminen kannattaa vain, jos odo­tettavissa on riittävästi käyttäjiä. Tukirahojen tehokas käyttö edellyttää myös, että tuet eriytetään alueellisten piirteiden mukaan.  

”Huoli ajosäteestä näyttää olevan yksi keskeinen syy, joka estää hankkimasta sähköautoa. Järkevää olisi tukea latausinfrastruktuuria erityisesti siellä, missä etäisyydet ovat pidempiä”, Marita Laukkanen tarkentaa.

Verotuksella suurempi vaikutus kuluttajiin kuin markkinoiden hintamuutoksilla

Ilmastopaneelin Policy Brief on kooste sähköautoilun edistämisen ohjauskeinoja tarkastelevista tutkimuksista. Latausinfrastruktuurin tukemisen lisäksi tarkastelussa on mukana viisi muuta ohjauskeinoa: polttoaineverotus, autovero, sähköautojen hankintatuki, sähköautoilijalle tarjottavat edut ja informaatio-ohjaus.

Tutkijat muistuttavat polttoaineveron olevan erityisen tehokas autoilun ohjauskeino. Tutkimusten mukaan verotuksesta johtuvat hintojen korotukset näyttävät vaikuttavan kuluttajiin jopa voimakkaammin kuin markkinoiden aiheuttamat hinnanmuutokset.

”Polttoaineveroakaan ei kannata unohtaa liikenteen päästövähennystalkoissa. Se olisi ilmastotavoitteita tukeva haittavero rahoittamaan mahdollista tuloverotuksen keventämistä”, Laukkanen sanoo.

Ilmastopaneelin Policy Brief 2018: Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot

Lisätiedot:
Marita Laukkanen, johtava tutkija ja tutkimusohjaaja (VATT), Ilmastopaneelin jäsen
puh. 040 304 5533, marita.laukkanen@vatt.fi