Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Blogi
09.02.2018

Ilmastokasvatuksessa pitää olla mukana toivoa

Ilmastopaneelin ilmastokasvatushanke kehittää työkaluja ilmastonmuutoksen käsittelemiseen kouluissa. Kaksi vuotta kestävä hanke käynnistyi tammikuussa ensimmäisellä työpajalla.

Kuvat: Anna Muotka

Ilmastonmuutos on erityisen viheliäinen haaste nuorille ja tuleville sukupolville, jotka joutuvat kasvamaan sen riepottelemassa maailmassa. Siksi on tärkeää, että ilmastonmuutosta  käsitellään opetuksessa alakoulusta lähtien.

Ilmastopaneelin ilmastokasvatushankkeessa kartoitetaan lasten ja nuorten käsityksiä ilmastonmuutoksesta, sen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja, kuten erilaisia tehtäviä, joita kuka tahansa opettaja voi myöhemmin hyödyntää.

Ensimmäisen vuoden aikana hanketta pilotoidaan muutamissa alakoululuokissa. Toisena vuonna pilotointia laajennetaan myös yläkouluihin ja mahdollisesti lukioihin ja ammattikouluihin.

Kaksi vuotta kestävä hanke käynnistyi tammikuussa työpajalla, jossa hankkeen keskeiset toimijat pääsivät ensimmäistä kertaa pohtimaan yhdessä hankkeen teemoja. Suomen ilmastopaneeli järjesti työpajan yhdessä Lapin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa.

Ilmastokasvatus pureutuu koululaisten arkeen


Hankkeen keskiössä ovat Lapin yliopiston opettajaopiskelijat, jotka pilotoivat ilmastokasvatushanketta alakoululaisten kanssa osana opintojaan. Heidän ja ilmastopanelistien lisäksi työpajaan osallistui Lapin yliopiston opettajankouluttajia, ympäristökasvattajia, ilmasto- ja ympäristöasioiden kanssa työskentelevien kansalaisjärjestöjen edustajia sekä niiden alakoulujen opettajia, joiden luokissa hankkeen pilotointi toteutetaan. Mukana oli myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen henkilöstöä.

“Työpajassa halusimme luoda ilmastotyön tilannekuvan ja tarveanalyysin. Se toimi myös hengennostatuksena hankkeen osallistujille, jotta he innostuisivat tematiikasta”, kertoo ilmastokasvatushankkeen vetäjä apulaisprofessori Ilkka Ratinen Lapin yliopistosta.

"Ilmastotyö ei saisi olla ahdistavaa maailmanlopun sanomaa vaan toivon sävyttämää."

Työpajan aluksi osallistujat pyrkivät hahmottamaan, missä ilmastonmuutoksen osalta mennään, ja miten se voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi asumisessa, liikkumisessa ja kuluttamisessa. Ilmastopanelistit kertoivat osallistujille esimerkiksi ilmastonmuutoksen etenemisestä arktisilla alueilla sekä siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos meille maksaa.

Työpajan tärkein anti oli Ratisen mukaan ryhmäkeskustelut, joissa osallistujat pääsivät pohtimaan hankkeen keskeisiä kysymyksiä. Miten ilmastokasvatus näkyy nykyään alakouluissa? Minkälaisia pedagogisia keinoja tarvitaan, jotta nuoret saisi innostumaan ja osallistumaan ilmastonmuutoksen hillintään?

“Keskusteluista nousi esiin, että opetuksen on oltava ratkaisukeskeistä ja oppilaista lähtevää. Ilmastotyö ei saisi olla ahdistavaa maailmanlopun sanomaa vaan toivon sävyttämää”, Ratinen kertoo.

Oppilaskeskeisyys ilmastokasvatuksessa tarkoittaa, että isoa aihetta käsitellään oppilaiden omassa arjessa näkyvien asioiden avulla.

“Koululaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi ruokailun ilmastovaikutuksiin heittämällä vähemmän ruokaa roskiin. Myös kasvisruuan lisääminen ruokavalioon on tärkeää”, Ratinen sanoo.

“Pedagogiikka, jota lähdemme rakentamaan, ottaa oppilaiden näkökulmat huomioon. Kouluissa puuhaillaan aivan liikaa ylhäältä päin asetettujen tehtävien parissa. Niihin ei sitouduta eikä niistä innostuta”, hän jatkaa.


Hankkeen ratkaisut pääsevät näytteille Arktiseen keskukseen

Hankkeen pohjalta olemassa olevaan Open ilmasto-opas -oppimismateriaaliin tehdään täydennysosa, joka keskityttyy nimenomaan alakouluissa tapahtuvaan ilmastokasvatukseen. Lisäksi Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen kootaan näyttely hankkeen aikana kehitetyistä ratkaisuista.

“Tässä osallistamme isomman joukon ilmastotyöhön. Arktisessa keskuksessa vieraili viime vuonna koululaisten lisäksi yli 110 000 ihmistä ja määrä kasvaa koko ajan. Tätä kautta vaikutamme laajempaan yleisöön, myös kansainvälisesti”, Ilkka Ratinen kertoo.

Hankkeen aikana kehitetään ilmastonmuutosta käsitteleviä tehtäväaihioita, joita eri-ikäiset oppilaat pääsevät testaamaan.

“Tehtävät voivat olla videoita tai kokeiluja, joissa oppilaat selvittävät vaikka mustaan hiileen liittyviä ongelmia. Kokeiluista voidaan tehdä tutkimuspostereita, joissa oppilaat kertovat, mitä ovat koulussa tehneet”, Ratinen sanoo.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkillä postereilla, mutta niillä ja hankkeella kokonaisuudessaan pyritään välittämään tärkeää sanomaa.

“Ilmastokasvatuksen tulee olla tietoon pohjautuvaa, oppilaan ajattelun taitoja kehittävää, motivoivaa, yhteisöllistä ja sellaista, että siinä säilyy toivo. Nämä auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ilmastopaneelin viesti on, että meillä on vielä toivoa, vaikka edessä on paljon haasteita.”

Ilmastokasvatushanke jatkuu pilotointivaiheella, jossa alakoululaiset pääsevät testaamaan ja antamaan palautetta opettajaopiskelijoiden ja hankkeen vetäjien suunnittelemista tehtävistä.


blog comments powered by Disqus