Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Blogi
22.11.2016

Trumpin valinta uhkaa jarruttaa Pariisin sopimuksen toteuttamista

Markku Ollikainen

USA:n vaalitulos saatiin kesken Marrakechin ilmastokokouksen ja se oli kaikille shokki. Hetken aikaa 25 000 osanottajaa haukkoivat henkeään ja hämmennys valtasi alaa. Yhdysvaltain edustajat kuitenkin vakuuttivat, että ilmastotoimet etenevät USA:ssa: osavaltiot ja kaupungit jatkavat kuten ennenkin ja yrityksille ilmastoystävällinen teknologia ja muut ratkaisut ovat liiketaloudellisesti kannattavia. Ranskan presidentti Francois Hollande vetosi ensimmäisenä vakavasti USA:han, että se pysyisi yhteisesti sovitussa. Kaiken kaikkiaan viesti kokouksesta on selvä: maailma etenee ja vähentää päästöjään. Pariisin henki elää vahvana.

Mutta uskoako siihen, mitä tästä ”ilmastopolitiikan kuplasta” tulee ulos? Läpäiseekö luottamus ilmastopolitiikan etenemiseen arkipolitiikan todellisuustestit?

Trumpin konkreettisissa toimenpiteissä ristiriitaisuutta

Donald Trump on käyttänyt kovaa kieltä ilmastopolitiikasta. Hän on julistanut sen Kiinan huijaukseksi USA:n lyömiseksi taloudellisesti. Vaaliväittelyn aikana hän uhkasi irrottautua kansainvälisestä ilmastoyhteistyöstä ja lopettaa USA:n ilmastorahoituksen. Mutta mitä hän on tehnyt tähän saakka konkreettisesti?  Ensiksikin hän on ilmoittanut nimeävänsä tunnetun ilmastoskeptikon Myron Ebellin EPA:n (Environmental Protection Agency) johtoon. Toiseksi hänen taustajoukkonsa on tehnyt ensimmäisen linjauksen energia- ja ilmastopoltiiikasta. Kivihiili saa erityisen huomion: kaikki Obaman aikana laaditut hiilikaivostoimintaa koskevat rajoitukset puretaan, mukaan lukien vesiensuojeluvaatimukset ja muut lähiympäristön suojelua edistävät normit. Samalla linjataan, että Obaman Climate Policy Action Plan lopetetaan, samoin Clean Power Plan (jonka oli tarkoitus tulla voimaan 2020). Myös öljynporaus sallitaan. Toisaalta uusiutuvan energian edistäminen kuuluu edelleen painopisteisiin. Tärkeää on myös se, mitä ei ole sanottu. Kongressissa uusiutuvalle energialle päätettyjä tukia ei mainita lakkautettavaksi. Kansainväliseen ilmastopolitiikkaan tai Pariisin sopimukseen ei myöskään viitata lainkaan.

Cheap talk vai strong actions?

Hiilen nostaminen vahvasti esiin liittynee ennen muuta vaalipuheisiin ja niiden lunastamiseen. Tässä asiassa kova retoriikka on tarpeen, jotta äänestäjille tulee kuva toimenmiehestä. Mutta on hyvä muistaa mistä kivihiilen ongelmat juontuvat. Ennen muuta siitä, että se hävisi - ei ilmastopolitiikalle vaan liuskekaasulle, siis markkinaehtoisesti. Obaman ilmastopolitiikka on toki jouduttanut kehitystä, mutta muutos tapahtui ennen muuta markkinaehtoisesti. Voisiko tämä osa linjausta olla vain cheap talk, eli retoriikkaa? Entä olisiko äänettömyys kansainvälisestä ilmastopolitiikasta osoitus siitä, että kantaa asiaan halutaan harkita rauhallisesti? Irtisanoutuminen sopimuksesta ei voi olla poliittisesti helppo asia: olla yksin erimieltä muun maailman kanssa ja katsoa, kun EU, Kiina – ja toivon mukaan – Intia edistävät kansainvälisiä ilmastotoimia. Kansainvälisen ilmastopolitiikan osalta jäämme odottamaan Trumpin hallinnon tulevia kannanottoja.

Joka tapauksessa ilmasto hävisi vaalit

On kiistatonta, että kansainvälinen ilmastopolitiikka koki presidentinvaaleissa takaiskun. Vaikka Trump päättäisi olla irtisanomatta Pariisin sopimusta, on enemmän kuin todennäköistä, että USA:n uusi hallinto ei ota tavoitetta vakavasti. Maailman toiseksi suurimman kuormittajan päästöt eivät tällöin laske sitä tahtia, kuin ilmastotavoitteet edellyttävät. En epäile hetkeäkään etteivätkö osavaltiot, kaupungin ja uusiutuvan energiasektori jatka toimia, joilla päästöjä vähennetään. Liittovaltion politiikalla on kuitenkin tärkeä vaikutus päästöjen kehitykseen. Siis kaksi trendiä USA:ssa taistelee keskenään: liittovaltion päästöjä kasvattava vaikutus vastaan toimijoiden ja liike-elämän päästöjä vähentävät toimet. Lux Research Inc. arvioi, että Trump ilmastopolitiikka johtaa 16 % (3.5 gigatonnia, eli miljardia tonnia) suurempiin päästöihin kuin mihin olisi päädytty, jos Hillary Clintonin olisi valittu presidentiksi.

Globaali epävakaus kasvaa

Useat kommentoijat, esimerkiksi Ranskan entinen ulkoministeri Laurent Fabius CNN:lle, ovat korostaneet, että mikäli Trump toteuttaa uhkauksensa, epävakaus kasvaa maailmassa. Esimerkiksi USA:n armeija on arvioinut, että yksi tärkeimpiä USA:n kansallisen turvallisuuden uhkia on ilmastonmuutos. Sen katsotaan aiheuttavan ilmastopakolaisuutta, humanitaarisia kriisejä ja niiden seurauksena syntyviä poliittisia jännitteitä sekä terrorismin uhkaa. Esimerkiksi USA:n sotalaivasto on päättänyt siirtyä käyttämään biopolttoaineita ilmastonmuutoksen estämiseksi. Epävakauden kasvu vaikuttaa pörssikursseihin ja globaalin talouden toimintaan, mikä on kaikkien kannalta erittäin huolestuttavaa.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan suunta

Erittäin suuri riski on, että Trumpin politiikka ja uhkaus lopettaa kansainvälinen ilmastorahoitus alkaa jarruttaa Pariisin sopimuksen toteuttamista. Jos kehittyvät maat eivät saa luvattuja varoja ilmastotoimiin, niiden toimet jäävät jälkeen tarvittavasta vähennysurasta. Samalla sopimuksen vastustajat saavat lisää tuulta purjeisiin ja esimerkiksi EU:n sisäisten paineiden myötä sen politiikan kunnianhimo heikkenee. Tekisi mieli sanoa että entisestään. Vaarana on myös, että vuonna 2020 maiden päästöjen uudet kiristyslupaukset jäävät vaatimattomiksi, ja silloin Pariisin sopimuksen tavoitteet voivat karata käsistä lopullisesti.

Onneksi vastavoimiakin on. Muut suuret kuormittajat näyttävät ottavan Pariisin sopimuksen toteuttamisen tosissaan, siksi huolellisia keskipitkän aikavälin päästöjen vähennyssuunnitelmia Marrakechissa esiteltiin. Myös Kiina vetosi vakavasti Trumpiin, että hän pysyisi sopimuksessa ja samalla huomautti, että turha Kiinaa on syyttää juonista – Kiina on tullut mukaan politiikkaan, jonka aloitteentekijöitä olivat republikaaniset presidentit Ronald Reagan ja George W. Bush. Kiire päästöjen vähentämiseen kuitenkin on – jopa kahden asteen tavoitteen, saatikka 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. EU:n, Kiinan ja Intian toivoisi nyt ottavan aloitteen käsiinsä ja pyrkivän pitämään USA:n työssä mukana.

Toivo elää, että järki voittaa

Muistatteko tarinan keskiajan kuningas Knut Suuresta (Norjan, Tanskan ja Englannin kuningas). Majesteettisella määräyksellä hän kielsi nousuvettä tulemasta kastelemaan hänen jalkojaan. Mutta kas kummaa, ei se totellut. Turhautunut kuningas huudahti hoviväelle: "Tehkää kaikille tiettäväksi miten pieni ja arvoton kuninkaan valta on!" Ilmaston muutos etenee USA:ssa Trumpin asenteista riippumatta. Tulkoon sama huudahdus presidentti Trumpin suusta mahdollisimman pian!


blog comments powered by Disqus