Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Blogi
20.10.2016

Komissio oikealla tiellä vähäpäästöisen liikenteen strategiassaan

Heikki Liimatainen

Heinäkuussa Euroopan komissiolta tuli tiedonanto ”Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia”. Se käsittelee liikenteen päästöjen vähentämistä liikennejärjestelmän tehokkuuden, vähäpäästöisten energiavaihtoehtojen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen kehittämisen näkökulmista. Samalla strategia luo päästövähennyksiin tarvittavan kokonaisnäkemyksen, mutta painottuu valitettavasti teknologisiin keinoihin. Suomen Ilmastopaneelin selvityksen mukaan teknologisilla keinoilla voidaan saavuttaa päästötavoitteet, mutta yhdyskuntarakenteeseen, kulkutapavalintoihin ja auton käyttötapojen muutoksiin vaikuttavat keinot ovat selvästi kustannustehokkaampia.

Komission lähtökohtana on EU:n liikennepolitiikan valkoisen kirjan (2011) mukaisesti 60 % päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden ja EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden valossa tämä tavoite on liian alhainen. Erityisesti Suomen osalta taakanjakoehdotuksen mukainen 39 % päästövähennys ei-päästökauppasektoreilla (joiden päästöistä liikenne muodostaa 40 %) edellyttää voimakkaampia päästövähennyksiä. Näin ollen liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön välittömästi laaja keinovalikoima.

Yksityisautosta luopumisesta tehtävä houkuttelevampaa

Strategiassa nostetaan esiin digitaaliset liikkumispalvelut, liikenteen hinnoittelu ja liikennemuotojen integrointi erityisesti kuljetusketjuissa. Digitaalisten liikkumispalvelujen ytimessä on yksityisiin henkilöautoihin perustuvan liikennejärjestelmän tehottomuus. Uusilla digitaalisilla palveluilla autot voidaan ottaa yhteiskäyttöön ja tarjota liikkumiseen tarpeen mukaisia matkaketjuja eri kulkutapojen yhdistelmillä yhden suunnittelu- ja maksusovelluksen kautta (liikenne palveluna, MaaS). Digitaaliset liikennepalvelut edellyttävät, että yksityisautosta luopumisesta tulee houkutteleva vaihtoehto. Tämä edellyttää kulkutapojen priorisointia yhdyskuntarakenne- ja liikennesuunnittelussa siten, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä edistetään kokonaisvaltaisesti.

Raskaille ajoneuvoille päästöraja

EU:ssa myytävien uusien autojen keksimääräinen hiilidioksidipäästötaso saa olla 95 g/km vuonna 2021. Sitova raja-arvo on edistänyt vähäpäästöisten autojen kehitystä, mutta kehitystyössä on keskitytty päästöjen vähentämiseen testisyklissä ja ero todellisen ajon päästöjen ja testisyklin päästöjen välillä on ICCT:n seurannan mukaan kasvanut jopa yli 30 prosenttiin. Tämä aiheuttaa myös Suomessa epäsuhdan testisyklin perusteella alhaisen auto- ja ajoneuvoveron ja todellisista päästöistä aiheutuvien ulkoisvaikutusten välille. Suomen tulisi edistää uuden testisyklin (WLTP) käyttöönottoa ja henkilöautojen päästöjen raja-arvojen tiukentamista. Raja-arvot tulisi määritellä myös raskaille ajoneuvoille, erityisesti kuorma-autoille, koska niiden osuus liikenteen päästöistä todennäköisesti kasvaa huomattavasti henkilöautojen päästöjen pienentymisen myötä.

Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta kasvatettava

Vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämistä tarvitaan edellä mainittujen keinojen lisäksi liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Komission strategian mukaisesti tulisi pyrkiä ruoantuotannon kanssa kilpailevien biopolttoaineiden käytön lopettamiseen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisessä suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä, joten kansantaloudellisesti niiden käytön lisääminen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta kasvattamalla on kustannustehokas keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että biopolttoaineiden valmistus lisää päästöjä liikenteen ulkopuolisilla sektoreilla ja elinkaarinäkökulma on tärkeä bioraaka-aineiden hyödyntämisen vaihtoehtoja vertailtaessa. Myös maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsänhoitoon (LULUCF) liittyvien päästölaskentojen epävarmuus ja politisoituminen aiheuttavat epävarmuutta erityisesti Suomen metsäpohjaisiin raaka-aineisiin perustuvien biopolttoaineiden käytön lisäämiselle.


blog comments powered by Disqus