Ilmastopaneeli: Nykyisenlainen metsien lisähyödyntäminen ei tuota nopeita ilmastohyötyjä

Ilmastopaneeli: Nykyisenlainen metsien lisähyödyntäminen ei tuota nopeita ilmastohyötyjä

Suomen biotalous nojaa vahvasti metsävarantojemme hyödyntämiseen. Suomen ilmastopaneelin asiantuntijat ovat tuoreessa ”Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen” -selvityksessään havainneet, että vaikka tutkimukset eivät vielä kaikilta osin anna aukotonta tietoa hyödyntämisen haittojen ja hyötyjen suhteesta, ei metsien lisähyödyntäminen nykyisillä keinoilla tuota nopeita ilmastohyötyjä.

– Suomen metsät säilyvät kuitenkin huomattavina hiilinieluina myös jatkossa. Koska vain pieni osa metsistä käsitellään vuosittain, kasvaa niiden hiilivaranto. Samalla on todettava, että hakkuut kyllä hidastavat hiilivarannon kasvua. Hakkuut synnyttävät hiilivelkaa, jonka palautumisnopeus muodostuu metsien kasvusta ja tuotteiden hiilen varastointiajasta. Tähän perustuu biomassan hyödyntämisen ilmastovaikutusten tarkastelu, professori Markku Kanninen toteaa.

Selvityksen toteuttanut tutkijaryhmä selvitti, että metsien lisäkäytöstä mahdollisesti saatavat lisähyödyt viivästyvät juuri lisähakkuiden metsän hiilinielua pienentävästä vaikutuksesta. Hiilinielun menetys on selvästi suurempi kuin lisähakkuilla talouskäyttöön ohjattu hiilimäärä.

– Mallitarkastelut, joissa arvioidaan metsien käyttötason muutosta nykytilanteeseen verrattuna osoittavat, että lisähyödyntäminen nykyisen kaltaisella metsäteollisuuden tuotantotoiminnalla ja energiankäytöllä ei tuota ilmastohyötyjä lyhyellä aikavälillä eli 10–30 vuoden perspektiivillä. Itse asiassa selvityksemme valossa ilmastohyötyjen suuruudesta ei ole varmuutta vielä keskipitkällä aikavälilläkään, akatemiaprofessori Timo Vesala kertoo.

Olennaisena ilmastohyötyjen ja haittojen tarkastelussa tutkijat pitävät metsien hyödyntämisen muotoja ja lopputuotteita sekä niistä saatavia kasvihuonekaasupäästöjen korvaushyötyjä kilpaileviin tuotteisiin nähden. Rakennuskäytössä puulla saadaan keskimäärin paremmat korvaushyödyt kuin energiakäytössä ja puun hiilisisältö vapautuu rakennustuotteissa hitaasti ilmakehään. Energiakäytössä puupolttoaineen käytöstä puolestaan vapautuu selvästi enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua yksikköä kohden kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä. Pitkällä aikavälillä puun käytön ilmastohyödyt ovat kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin nähden selvät, mikäli metsämaan kasvuolosuhteet eivät heikkene tulevaisuudessa.

– Nykyisellä tuotantojakaumalla suurempi ilmastohyöty saavutettaisiin pitäytymällä nykyisellä ainespuun hakkuutasolla ja kasvattamalla hiilinielua. Ainespuun käyttöä voi parhaiten perustella ilmastosyillä, jos metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita ja niiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä. Vasta tuotteen hylkäysvaiheessa puun hiilisisältö ohjattaisiin energiakäyttöön, professori Jyri Seppälä esittää.

”Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen” -loppuraportti löytyy täältä. Hankkeen taustaraportti löytyy puolestaan täältä.

Lisätietoja:
professori Jyri Seppälä, SYKE, p. 040 740 1708
professori Markku Kanninen Helsingin yliopisto, p. 050 448 6133
akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopisto, p. 040 577 9008