Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Blogi
10.07.2015

Mistä piristysruiske YK:n ilmastoneuvotteluihin?

Kati Kulovesi

Pariisin ilmastokonferenssissa joulukuussa yli 190 maan on tarkoitus hyväksyä uusi, maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Valmistelevat neuvottelut jatkuivat kesäkuussa Saksan Bonnissa ”etanan vauhdilla,” kuten YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon huolestuneena totesi.

Pariisin sopimuksen luonnos on tällä hetkellä varsin pitkä ja vaikeaselkoinen paperi, joka voi pahimmillaan sisältää yli kymmenenkin erilaista ehdotusta ratkaista yksittäinen neuvottelukysymys. Lähes 90-sivuista paperia onnistuttiin kahden viikon aikana lyhentämään vain viiden sivun verran.

Pieni edistysaskel oli päätös, että neuvottelujen puheenjohtajat laativat 24.7 mennessä yksinkertaisemman pohjatekstin. Jos puheenjohtajat onnistuvat saamaan työlleen osapuolten hyväksynnän seuraavan neuvottelukierroksen alussa, Pariisin sopimus saattaa nytkähtää muutaman askeleen eteenpäin.

Pariisin konferenssia valmistellaan myös YK:n virallisten neuvottelujen ulkopuolella.  Kesän aikana G7-maiden päämiehet julkistivat historiallisen tavoitteen lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Maailman suurin päästäjä Kiina toimitti YK:lle suunnitelmaan omasta panoksestaan Pariisin sopimuksessa. EU ja Kiina antoivat julkilausuman ilmastonmuutoksesta, samoin Yhdysvallat ja Brasilia. Lukuisat muut toimijat paavista ja Dalai Lamasta yritysmaailmaan ovat ottaneet näkyvästi kantaa ilmastokysymyksiin.

Haasteena on saada voimistuva poliittinen tahtotila näkymään myös Pariisin sopimusneuvotteluissa. Kansainvälinen diplomatia on tyypillisesti kiemuraista.  YK:n neuvotteluja rasittavat myös monet pitkän linjan näkemyserot kehitysmaiden ja teollisuusmaiden rooleista päästöjen vähentämisessä, päästösitoumusten oikeudellisesta luonteesta ja julkisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille.

Jälkimmäisen kysymyksen osalta Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka arvostelivat teollisuusmaita voimakkaasti YK:n yleiskokouksen korkean tason ilmastokeskustelussa kesäkuussa. EU:n ja muiden teollisuusmaiden näkökulmasta ilmastorahoitus onkin eräs hankalimmista aiheista Pariisissa. Neuvottelujen onnistuminen edellyttää rahoituslupausten ohella parempaa ymmärrystä siitä, mistä lähteistä loput Kööpenhaminassa vuonna 2009 luvatusta 100 miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kertyvät vuodesta 2020 alkaen.

Alle puoli vuotta ennen määräaikaa Pariisin neuvottelujen onnistuminen ei ole itsestään selvää. Maailmanlaajuista ilmastosopimusta kannattaa kuitenkin tavoitella täysillä. Onnistuessaan sopimus tarjoaisi luotettavat oikeudelliset puitteet eri maiden toimille päästöjen vähentämiseksi. Sen alla saisivat äänensä kuulumaan sekä pienet, ilmastonmuutoksesta kärsivät kehitysmaat että maailman suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttajat. Jos Pariisin sopimus epäonnistuu, taistelu ilmastonmuutosta vastaan jatkuu, mutta epävarmemmalla ja todennäköisesti  myös epäoikeudenmukaisemmalla pohjalla.


blog comments powered by Disqus