Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Blogi
06.03.2015

Ilmastokasvatusta tarvitaan kouluissa, työpaikoilla ja kodeissa

Hannele Cantell

Sanonnan mukaan tieto on valtaa. Näin varmasti onkin, mutta ilmastokasvatuksen näkökulmasta tieto on vain yksi osa-alue, kun tavoitteena ovat yhä ilmastovastuullisemmat kansalaiset.

Suomi tarvitsee ilmastoherätyksen. Näin totesi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomen Ilmastopaneelin ilmastokasvatusseminaarissa helmikuussa 2015. Ilmastokasvatus pyrkii juuri herättämään kansalaisia. Ilmastokasvatus on opetusta ja koulutusta, joka lisää kansalaisten ymmärrystä ilmastonmuutoksesta monitieteisenä ilmiönä. Tavoitteena on toiminta, jossa huomioidaan ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet. Laaja-alainen ilmasto-osaaminen on välttämätön tulevaisuuden taito yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Ilmastoymmärryksen pohjalle tarvitaan monitieteistä tietoa. Ilmastonmuutos haastaa suomalaisen koulun ja koulutuksen, sillä aihetta ei oteta haltuun yhdellä kertaa, eikä yhdessä oppiaineessa. Pelkästään luonnontieteellisellä tiedolla ei ilmastonmuutosta voi ymmärtää, eikä varsinkaan etsiä siihen ratkaisuja, vaan ymmärrykseen tarvitaan myös humanistis-yhteiskunnallisia aineita sekä taito- ja taideaineita. Nämä kaikki yhdessä luovat pohjaa ekososiaaliselle sivistykselle.

Tieto ja ymmärrys eivät kuitenkaan ratkaise mitään, jos ne jäävät ajatuksiksi ja sanoiksi. Ilmastokasvatuksessa pyritäänkin löytämään keinoja toimia ja tehdä ilmastovastuullisia tekoja kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Matka sanoista tekoihin on usein kuitenkin pitkä. On havaittu, että moni tarvitsee omakohtaisia tunnekokemuksia havahtuakseen ja muuttaakseen käyttäytymistään. Ilmastokasvatuksen seminaarissa peräänkuulutettiin ilmasto-opetukseen toimintatapoja, joissa päästään toimimaan ja hankkimaan kokemuksia erilaisissa osallistavissa projekteissa. Näissä voidaan yhdistää ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon omaksumiseen yhteisöllisen vaikuttamisen taitoja, mediaa, teknologiaa ja taidetta.

Ympäristökasvatus, ja ilmastokasvatus osana sitä, ei koske vain lapsia ja nuoria. Katse kohdistuu koko väestöön: päiväkotien ja koulujen rinnalla on edistettävä ilmastokasvatusta toisen asteen koulutuksessa, korkeakouluissa, työpaikoilla ja kotitalouksissa. Aikuisten ilmastokasvatuksessa seminaarissa puhunut Debattibaarin Elina Venesmäki korosti ilmastotiedon oikeellisuuden merkitystä ja HSY:n Leena Mikkonen-Young tietoon pohjautuvan viestinnän selkeyttä ja omaksuttavuutta. Mikkonen-Youngin kokemusten perusteella esimerkiksi lyhyt ilmastovastuullisen toiminnan ohje tai slogan toimii paremmin kuin pitkä perusteluteksti.

Eurooppalaisen metsäyhtiö Sappi Europen Tea Tönnov puolestaan totesi, että yritykset tarvitsevat yhä enemmän koulutettuja työntekijöitä ja osaajia, jotka ymmärtävät ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoja. Koulutuksen ja työelämän yhtymäkohtia kannattaa etsiä. Yksi esimerkki siitä on Nuorten Akatemian kehittämä Ilmasto-TET eli työelämään tutustumisen jakso, jossa nuoret perehtyvät työpaikan toimintaan myös ilmastovastuullisuuden näkökulmasta.

Ilmastokasvatusta edistetään monella taholla. Aiheesta on tekeillä tieteen ja taiteen alan väitöstutkimuksia, alalla toimii useita kansalaisjärjestöjä ja käynnissä on mielenkiintoisia hankkeita, kuten vaikkapa Korkeasaaren ilmastohanke tai fysiikkaa, metsätieteitä, pelipedagogiikkaa ja taidetta yhdistävä Hiilipuu-hanke. Tieteen, taiteen ja kansalaistoiminnan yhdistäminen synnyttää toivottavasti uusia avauksia ja oivalluksia ministerin peräänkuuluttaman ilmastoherätyksen saavuttamiseksi.


blog comments powered by Disqus