Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Ilmastopaneeli - Blogi
18.12.2013

Yhteiskunnan myrskynkestävyys ja sähköverkon omistus


Teksti: Sanna Syri

Fortumin viimeviikkoinen ilmoitus alueellisten ja paikallisten sähköverkkojensa myynnistä pääosin ulkomaisille sijoittajille herätti paljon kiinnostusta. Mutta onko sähköverkkojen omistus tärkein sähköverkkoamme koskeva kysymys, voidaanko omistajuuteen vaikuttamalla ratkaista luotettava ja edullinen sähkönjakelu ja tarvitaanko muita toimia?

Fortumin sähköverkkojen myynti on jatkumoa prosessille, joka alkoi 1990-luvun puolivälissä. Silloin pohjoismaiden sähkömarkkinat yhdistettiin ja vapautettiin kilpailulle yhdeksi maailman ensimmäisistä avoimista monikansallisista sähkömarkkinoista. Maiden voimalaitoksia pystytään yhteisellä markkinalla käyttämään tehokkaammin kuin pienissä kansallisissa järjestelmissä, ja suomalainen kuluttaja on todennäköisesti nähnyt markkinan vapauttamisen edullisempana sähkölaskuna.

Sähkömarkkinan vapauttamisen myötä 2000-luvun alussa Suomen sähkömarkkinalle tuli ulkomaisia energiayhtiöitä ostamalla kaupunkien ja kuntien sähköyhtiöitä. Suuri saksalainen pörssiyhtiö E.ON. tuli Suomeen ostamalla Kajaanin ja Kotkan Karhulan alueiden sähköyhtiöt sekä Espoon sähköyhtiön, joka kiemuroiden jälkeen lopulta päätyi Fortumille. Ruotsalainen Vattenfall tuli Suomeen jo vuonna 1996 ostamalla Hämeen sähkö -verkkoyhtiön. Vastaavaa eri maista tulevien sähköyhtiöiden tuloa aiemmin kansallisille markkinoille nähtiin paljon muuallakin Euroopassa. Näiden tapahtumien taustalla on myös EU:n tavoite vapauttaa sekä sähkö- että kaasumarkkinat ja saavuttaa siten markkinoiden tehostumista ja kustannussäästöjä kuluttajille.

Vuonna 2011 Vattenfall päätti luopua Suomen sähköverkko- ja lämmitysliiketoiminnasta. Sähköverkon osti konsortio, joka koostui kansainvälisistä infrastruktuurisijoittajista sekä Ilmarisesta. Tämä verkko kattaa noin 400 000 asiakasta Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla.

E.ON. ilmoitti lokakuussa 2012 jättävänsä Suomen markkinan ja myyvänsä omistuksensa. Julkinen keskustelu E.ON:n lähdöstä on keskittynyt aukkoon Fennovoiman omistuksessa. E.ONin lähdön taustalla lienee muun muassa heikko markkinatilanne päämarkkinalla Keski-Euroopassa ja tarve fokusoida liiketoiminta nopean kassavirran toimintoihin. Tämän vuoden kesäkuussa Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta päättivät ostaa E.ON:lta alueen toiminnan, mikä on mielenkiintoinen ja minun mielestäni tervetullut kehityskulku.

Sähkönjakelu on tiukasti säädeltyä liiketoimintaa, joka tuottaa pienehkön, mutta erittäin varman tuoton pääomalle. Jälkiviisautena voi pohtia, olisivatko sähköyhtiönsä myyneet Suomen kunnat tehneet viisaammin, jos omaan energiantuotantoon ja jakeluun olisi haettu tehokkuutta lähialueiden yhteistyöllä poismyynnin sijasta. Itse kallistun pohdinnoissani siihen suuntaan. Sen sijaan jos valtio olisi nyt lähtenyt omistajaksi Fortumin verkkoihin, olisi siinä samalla viestitetty, että vain pienehkön Suomen osan alueverkot ovat strategisesti tärkeä toiminto. Trendinä sähköverkkojen omistajuuden siirtyminen kansainvälisille sijoittajille korostaa julkisen valvonnan ja sääntelyn tärkeyttä, sillä ulkomaisen sijoittajan päällimmäinen tavoite ei ole yhteisen hyvän tuottaminen alueelle.

Suomessa on juuri kiristetty sähkömarkkinalakia ja asetettu konkreettiset rajat sähkökatkojen sallitulle kestolle. Lähestymistapa, jossa tietty katkojen määrä sallitaan, on järkevä, jotta kustannukset eivät karkaisi kohtuuttomiksi. Kuitenkin haja-asutusalueiden laatuvaatimus, maksimissaan 36 tunnin keskeytys, on pitkä aika.  Koko yhteiskuntaamme on kiire kehittää kestämään paremmin myrskyjä. On hyvin todennäköistä, että myrskyt tulevat jatkossa voimistumaan ilmastonmuutoksen edetessä, ja kohtaamme myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja tulevinakin talvina.

Suomen sopeutumisstrategiaa ilmastonmuutokseen vuodelta 2005 uudistetaan parhaillaan. Olisi tärkeää alkaa systemaattisesti parantaa haja-asutusalueiden toimintakykyä ääri-ilmiötilanteissa. Ehdotan ensimmäiseksi, että haja-asutusalueilla pukinkonttiin pakataan joko naapurustolle yhteinen aggregaatti tai käsipumppu porakaivon yhteyteen. Myös kaupunkien veden- ja lämmönjakelu kannattaisi varmistaa varavoimalla. Viranomaisille toivon resursseja jatkaa varautumista pitkiin ja laajoihin myrskyjen aiheuttamiin sähkökatkoihin. Suomen infrastruktuurin kestävyys erikoistilanteita vastaan on vaivihkaa päästetty huononemaan vakavasti muun muassa sillä, että haja-asutusalueiden vedensaannin sallitaan olevan pelkästään sähkötoimisten kaivojen varassa.

 
Kuva: Shutterstock


blog comments powered by Disqus