Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel

Kunnilla ja taloyhtiöillä on merkittävä rooli sähköautoilun edistämisessä – nyt taloyhtiön päätös voi estää latauspisteen rakentamisen 29.08.2018

Kunnilla ja taloyhtiöillä on merkittävä rooli sähköautoilun edistämisessä – nyt taloyhtiön päätös voi estää latauspisteen rakentamisen

Suomen tavoitteena on 250 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä vuoteen 2030 mennessä. Akkuteknologian kehitys parantaa sähköautojen kilpailukykyä nopeasti, mutta myös määrätietoisia politiikkatoimenpiteitä tarvitaan, jotta tavoite saavutetaan. Kotilatauspisteiden edistäminen lainsäädännöllä ja taloudellisilla tuilla, pikalatauspisteiden tukeminen, sähköautojen hankintatuki ja sähköautojen kokonaiskustannusten edullisuutta korostava informaatio-ohjaus ovat keinoja nopeuttaa sähköautojen yleistymistä.

Sähköautojen toimintamatkan rajoitteet mainitaan usein sähköautojen yleistymisen esteeksi Suomessa. Todellisuudessa nykyisillä sähköautoilla ja latausinfrastruktuurilla olisi mahdollista tehdä 85 prosenttia suomalaisten henkilöautomatkoista, selviää Transportation Research: Transport and Environment -journaalin analyysista.

Toimintamatkan todellisia rajoitteita selvitettiin Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä, joka mallinsi yhteistyössä ETH Zürichin kanssa valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa 2010–2011 raportoidut henkilöautomatkat.

Tuloksien pohjalta on laadittu journaaliartikkelin lisäksi Suomen Ilmastopaneelin Policy Brief -artikkeli.

Lainsäädäntöön muutos? Nyt taloyhtiöiden päätöksenteko voi estää latauspisteen rakentamisen

Tutkimuksen mukaan sähköauton käyttö olisi mahdollista 90 prosentissa suomalaisten matkoista, jos keskinopeat kotilatauspisteet yleistyvät. Kaikilla kotitalouksilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta keskinopeaan kotilataukseen, jos asukaspysäköinti on toteutettu kadunvarsipysäköintinä tai taloyhtiön päätöksenteko estää latauspisteen rakentamisen.

Taloyhtiöiden päätös sallia tai kieltää latauspisteiden rakentaminen vaikuttaa ratkaisevasti sähköautoilun yleistymiseen.

”Lainsäädännöllä tulisi varmistaa, että taloyhtiön osakkaalla on mahdollisuus rakentaa latauspiste autopaikkaansa ilman taloyhtiön yhtiökokouksen enemmistön suostumusta”, sanoo tutkimusta johtanut Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen.

Asukaspysäköintiin tarvitaan latausmahdollisuuksia, kuntien pitäisi tukea rakentamista

Jopa 94 prosenttia henkilöautomatkoista voitaisiin tehdä sähköautolla, jos sähköautojen lataus olisi mahdollista myös asukaskäytössä olevissa pysäköintilaitoksissa ja kadunvarsipaikoilla.

Kuntien tulisikin tutkijoiden mukaan määrätietoisesti edistää sähköautojen latauspisteiden rakentamista asukaspysäköintiin. Latauspisteiden rakentamista tulisi tutkijoiden mukaan edellyttää tontinluovutusehdoissa uusille asuinrakennuksille ja myös rakentamalla kadunvarsipysäköintiin latauspaikkoja.

”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin tulee rakentaa vähintään yksi latauspiste kymmentä pysäköintipaikkaa kohti vuodesta 2025 alkaen. Tämä vähimmäistason edellyttämä määrä on kuitenkin aivan liian pieni, ja direktiivi tulee voimaan liian myöhään”, Liimatainen toteaa.

Sähköauto on jo kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyinen – akkujen hinnat laskevat 1015 prosenttia vuodessa

Kun sähköautojen akkujen hinnat alenevat, ja pikalatausverkosto kehittyy, sähköauton käyttö on mahdollista jopa 99 prosentissa suomalaisten henkilöautomatkoista.

Sähköautojen akkujen hinnan ennakoidaan laskevan 10–15 prosenttia vuodessa, minkä vuoksi toimintamatkaa voidaan kasvattaa ja auton hankintahinta alenee.

Runsaasti ajaville sähköauto on jo nyt kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto korkeasta hankintahinnasta huolimatta, selviää Trafin ”Ole edelläkävijä” -kampanjan laskelmista.

”Jälleenmyyntiarvoon kuitenkin liittyy epävarmuutta, minkä vuoksi sähköautojen hankintatukea voidaan pitää perusteltuna”, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Riku Viri.

Ilmastopaneelin Policy Brief: Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä

Journaaliartikkeli: Transportation Research: Transport and Environment -julkaisu

Ilmastopaneelin Policy Brief -artikkeli Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä kuuluu Ilmastopaneelin kolmivaiheiseen Sähköautoistumisen ajurit -hankkeeseen, jossa ovat mukana Tampereen Teknillisen yliopiston lisäksi Oulun yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Hankkeesta on julkaistu myös toinen Policy Brief -katsaus: Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot sekä raportti Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi.

Lisätiedot:
Apulaisprofessori Heikki Liimatainen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto, heikki.liimatainen@tut.fi, 0408490320

Ilmastopaneeli lyhyesti
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa nelihenkinen sihteeristö. 2016-2019 on käynnissä Valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin kolmas toimikausi.