Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel


Käynnissä olevat selvitykset

ILMASTOKASVATUS


Ilmastopaneelin vuonna 2015 tekemässä ilmastokasvatusselvityksessä kävi ilmi, että Suomessa on puutteita ilmastonmuutoksen opetuksessa.

Tavoitteet: Hankkeen tavoite on, että suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat voisivat osallistua ilmastotyöhön paremmin. Hankkeessa kerätään ideoita nuorilta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tuetaan heitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa. Samalla kartoitetaan nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita ja huolia.

Käytännössä: Hankkeen aikana perustetaan oppijoiden yhteisö (Community of Learners), joka koostuu koululaisista, opiskelijoista, opettajista, ilmastokasvatuksen asiantuntijoista, Suomen ilmastopaneelin jäsenistä, Arktisen keskuksen henkilöstöstä ja Lapin yliopiston opettajankouluttajista. Yhteisön tavoitteena on yhdessä luoda uusia ratkaisukeskeisiä materiaaleja ilmastokasvatuksen tueksi.

Lisätietoja:
Ilkka Ratinen
Jyväskylän yliopisto
puh. 050 344 9582

HIILINEUTRAALIUS ILMASTOPOLITIIKASSA


Valtiot, kunnat, yritykset, organisaatiot ja jopa yksilöt ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteen, jolla he pyrkivät vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta ei ole kuitenkaan määritelty tarkasti, ja eri tahot ymmärtävät käsitteen eri tavoin.

Tavoitteet: Hankkeessa selkeytetään valtioiden, maakuntien ja kuntien ilmastopolitiikan tavoitteena olevaa hiilineutraaliuden käsitettä ja linjataan sen saavuttamiseen liittyvät pelisäännöt ja kompensaatiot. Työssä tarkastellaan hiilineutraaliuden saavuttamista ajallisesti, alueellisesti sekä ilmastosopimusten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa selvennetään, miten erilaiset bio- ja kiertotalotaloustoimenpiteet vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen.

Käytännössä: Hankkeessa selvitetään viittä kokonaisuutta. Ensimmäinen käsittelee sitä, miten hiilineutraalius ymmärretään ja mitkä ovat eri tahojen käyttämät periaatteet sen saavuttamiseksi. Toinen kokonaisuus keskittyy hiilineutraaliuteen ilmastopoliittisena tavoitteena. Kolmas osa pureutuu päästövähennystoimenpiteiden laskentaperiaatteisiin ja hyväksyttäviin kompensaatioihin, ja sen välituloksista järjestetään sidosryhmäseminaari. Neljäs kokonaisuus tutkii biotalous- ja kiertotaloustoimenpiteiden vaikutuksia hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Näiden lisäksi hankkeessa tehdään synteesiraportti.

Lisätietoja:
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
puh. 040 7401708

ILMASTONMUUTOS JA METSÄTUHOT


Muuttuva ilmasto vaikuttaa metsien hiilivaraston pysyvyyteen ja siihen liittyviin riskeihin, kuten esimerkiksi hyönteistuhoihin. Bioottisten ja abioottisten tuhojen vaikutus metsien hiilensidontakapasiteettiin on merkittävä ja sen on ennustettu edelleen voimistuvan kasvuympäristön muuttuessa.

Tavoitteet: Hankkeessa selvitetään metsille ilmastonmuutoksesta aiheutuvien metsätuhojen todennäköisyyttä ja suuruusluokkaa.

Käytännössä: Hankkeessa tehdään yhteenveto siitä, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisen laajuudesta ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeessa järjestetään monitieteinen asiantuntijatyöpaja, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja metsätuhojen välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi hankkeen tiimoilta julkaistaan Ilmastopaneelin raportti ”Metsätuhoriskien vaikutus metsien kehitykseen Suomessa”.

Lisätietoja:
Antti Asikainen
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 3250

ILMASTONMUUTOS JA VESIHUOLTO: VARAUTUMINEN JA TERVEYSVAIKUTUKSET


Suomessa ei ole vielä kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin vesihuollossa. Muun muassa pintavesien lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten juomaveden laadun heikkenemistä.

Tavoitteet: Hanke pyrkii antamaan kokonaiskuvan siitä, millainen tilanne Suomessa on ilmastonmuutokseen varautumisessa vesihuollon osalta. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää talousvesilaitosten toimenpideohjelmassa (WSP, Water Safety Plan) ja tulevaisuuden investointien suunnittelussa. Hankkeen toteuttaminen ja siitä viestiminen lisäävät tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Suomessa.

Käytännössä: Hankkeessa selvitetään kyselytutkimuksella, miten vesilaitokset ovat varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin ja muutoksiin. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan talousveden laadun heikkenemisen vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä arvioidaan yleisen tasapainomallin avulla vesihuoltoon liittyvien terveyshaittojen ja toisaalta niihin varautumisen aiheuttamia kustannuksia.

Lisätietoja:
Timo Lanki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 029 524 6326

KANSALLISTEN ILMASTOPANEELIEN KANSAINVÄLINEN KARTOITUS


Kansalliset ilmastopaneelit ympäri maailman muodostuvat ja toimivat eri tavoin. Yhteistä niille on kuitenkin riippumattomuus, asiantuntijuus ja tieteeseen perustuvat suositukset.

Tavoitteet: Hankkeessa pyritään saamaan tarkka kuva muiden kansallisten ilmastopaneelien toimintatavoista, taustoista ja mandaateista, jotta ne voidaan ottaa huomioon suomalaisen Ilmastopaneelin seuraavan kauden suunnittelussa. 

Käytännössä: Selvitys koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa kartoittaa, millaisia paneeleja maailmalla on ja millä kokoonpanoilla ne toimivat. Toinen osa perehtyy tarkemmin muutamaan selvityksen kannalta tärkeään ilmastopaneeliin, kuten Tanskan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Filippiinien paneeleihin.

Lisätietoja:
Markku Ollikainen
Helsingin yliopisto
puh. 050 415 1201

OSALLISTAMINEN ILMASTOPOLITIIKASSA


Ajatus osallistamisesta sisältyy painokkaasti ilmastolain tarkoitukseen ja sen yleisiin tavoitteisiin. Laki ei kuitenkaan anna täsmällisiä ohjeita siitä, miten osallistamista tulisi edistää.

Tavoitteet: Hankkeen tehtävä on selventää, mitä osallistamisella tarkoitetaan ilmastopolitiikassa. Selvitys seuraa osallistamisen aloitteita ja ilmastotoimia erityisesti julkisesti asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Lisäksi se arvioi ilmastotoimien vaikutuksia kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Käytännössä: Hanke koostuu kolmesta työpajasta, jotka käsittelevät muun muassa ilmastotoimien vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliseen tasa-arvoon. Hankkeen raportointi sisältää yhteenvedon työpajakeskusteluista ja toimenpiteitä koskevia priorisointiehdotuksia. Hankkeen taustaraportteina tehdään kaksi pro gradu -työtä, joista yksi käsittelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien suurten kaupunkien ilmastotoimia osallistamisen näkökulmasta ja toinen yritysten valmiutta osallistua ilmastokasvatukseen.

Lisätietoja:
Marja Järvelä
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 4141

SÄHKÖAUTOISTUMISEN AJURIT


Liikennesektori on yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista sektoreista globaalisti. Päästöjen hillitsemiseksi tarvitaan uusia liikkumiseen liittyviä ratkaisuja, kuten siirtyminen polttomoottoriautoista sähköautoihin. Sähköautojen osuus autokannasta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ympäri maailman. Alueelliset ja maiden väliset erot sähköautoistumisessa ovat kuitenkin huomattavat.

Tavoitteet: Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja herättää keskustelua sähköautoistumiseen liittyvistä verotusratkaisuista, tuista ja informaatio-ohjauksesta, teknisistä valmiuksista ja (lataus)infrastruktuurista sekä sähköautoistumisen tarjoamasta jousto- ja varastointipotentiaalista sähkömarkkinoilla.

Käytännössä: Hankkeessa on kolme työosiota. Ensimmäisessä arvioidaan sähköautojen hankintaa tukevia ohjauskeinoja ja sitä, miten sähköautoilua voitaisiin Suomessa edistää kustannustehokkaasti. Toisessa tuotetaan arvio sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämisestä tavalla, joka tukee sähköautojen yleistymistä. Kolmannessa osiossa tuotetaan tietoa sähköautoilun joustopotentiaalista sähkömarkkinoilla ja arvioidaan sähköautojen akkujen hajautettua energianvarastointipotentiaalia.

Lisätietoja:
Maria Kopsakangas-Salonen
Oulun yliopisto
puh. 040 187 4284