Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel

Ilmastopaneeli - Blogi
Ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kannattaa arvioida 27.06.2018

Ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kannattaa arvioida

Ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on monenlaisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Lyhyellä tähtäimellä toimien vaikutukset voivat Suomessa olla jopa suurempia kuin itse ilmastonmuutoksen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten terveyteen ovat lyhyellä tähtäimellä maltillisia. Sen sijaan osa ilmastonmuutoksen hillintätoimista voi muuttaa elinolosuhteita nopeasti, esimerkkinä asuinalueita paikoitellen voimakkaasti muuttava täydennysrakentaminen. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevia päätöksiä tehdään monilla sektoreilla. Tämän vuoksi ilmastopolitiikan(kaan) yhteydessä terveyttä ei voi suojella ja edistää vain sosiaali- ja terveyssektorin voimin.

Maailman terveysjärjestö WHO:lla, ja yleisemminkin terveyssektorilla, on ollut viime vuosina erityinen syy pitää esillä ilmastotoimien terveysvaikutuksia. Monilla ilmastotoimilla on nimittäin terveyden kannalta hyödyllisiä sivuvaikutuksia. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla vähäpäästöisillä energialähteillä vähentää terveydelle haitallisia ilmansaasteita. Terveyttä edistävät monipuolisesti myös esimerkiksi autoilun korvaaminen kävelyllä ja pyöräilyllä ja lihatuotteiden vähentäminen ruokavaliosta. Ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa siis hyvän mahdollisuuden parantaa kansanterveyttä ja kaventaa terveyseroja.

Terveyttä edistävät monipuolisesti esimerkiksi autoilun korvaaminen kävelyllä ja pyöräilyllä.

Vaikutuksia pitää arvioida laaja-alaisesti

Joskus pyrkimykset hillitä ilmastonmuutosta voivat vaikuttaa haitallisesti suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Yksinkertaisena tavoitteena ilmastotoimia suunniteltaessa pitäisi olla hyödyllisten terveydellisten sivuvaikutusten maksimointi ja haitallisten minimointi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii laaja-alaista terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia, sillä vaikutukset voivat syntyä monimutkaisten mekanismien kautta ja olla erilaisia eri väestöryhmissä.

Riittävän varhainen arviointi on tärkeää, sillä osa ilmastonmuutoksen hillintätoimista, kuten kaavoitus, on pitkävaikutteisia ja vaikeasti peruutettavia. Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimiin liittyy terveyshyötyjä ja -haittoja. Ristiriitaisten vaikutusten välttämiseksi tulee hillintä- ja sopeutumistoimien vaikutuksia terveyteen arvioida yhdessä.

Terveyshyödyt yksi motivaattori ilmastotoimien toteuttamiselle

Terveysvaikutusten lisäksi ilmastonmuutoksen hillinnällä on muitakin sivuvaikutuksia. Terveyden edistämistä pidetään kuitenkin yleismaailmallisesti tärkeänä tavoitteena, ja myös yksilötasolla hyvää terveyttä arvostetaan. Siksi terveyshyödyt voivat toimia tärkeänä motivaattorina ilmastotoimien toteuttamiselle sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa että silloin, kun kansalaiset tekevät päätöksiä arjessaan. Motivointiin tähtäävän ilmastoviestinnän tulee perustua tutkittuun tietoon terveyshyödyistä eikä pelkkiin mielikuviin. Monissa tapauksissa tutkijoiden on mahdollista selvittää myös vaikutusten mittakaava laskennallisten vaikutusarvioiden kautta.

Yhteiskunnallisissa päätöksentekotilanteissa vertaillaan yleensä erityyppisten ilmastotoimien haittoja ja hyötyjä. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että myös ilmastotoimien toteuttamatta jättämisellä on ”hintansa”, sillä globaalisti ilmastonmuutos aiheuttaa selvästi enemmän haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille kuin hyötyjä. Valitettavasti ilmastotoimien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vertailua vaikeuttaa se, että ilmastotoimet vaikuttavat nopeammin ja paikallisemmin kuin ilmastonmuutokseen johtavat päästöt, eivätkä hyötyjät ja haitan kokijat ole välttämättä samoja.

Kirjoittaja Timo Lanki on Ilmastopaneelin jäsen ja johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Blogikirjoitus pohjautuu Ilmastopaneelin hankkeeseen Osallistaminen ilmastopolitiikassa.