Suomen ilmastopaneeli - The Finnish Climate Change Panel

Ilmastopaneeli - Blogi
27.08.2018

Kuluttajista ilmastokansalaisiksi

Kuluttajilta peräänkuulutetaan ilmastotoimia. Syytä onkin, sillä kulutuksen on laskettu aiheuttavan lähes 70 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Kuluttajan odotetaan toimivan vastuullisesti ja hankkivan tietoa siitä, mitkä valinnat ovat ilmaston kannalta kestäviä vai pitäisikö jotain jättää kokonaan hankkimatta.

Me kaikki olemme kuitenkin muitakin kuin kuluttavia yksilöitä. Olemme kansalaisia ja usein myös perheen, järjestöjen ja yhdistysten jäseniä. Mikäli halutaan osallistuvampaa ja yhteisöllisempää otetta ilmastotoimiin, olisi ihmiset syytä nähdä kuluttajan sijaan kansalaisina.

Aktiivinen kansalainen osaa arvioida yhteiskunnan laajoja ilmastotavoitteita, mutta, mikä tärkeintä, näkee ne suhteessa omaan sekä lähipiirinsä tahtoon ja kykyihin. Ilmastotoimia peilataan aina yksilöiden ja esim. perheiden elämäntapaan ja arjen sujuvuuteen.

Ilmastotoimien terveys- ja hyvinvointivaikutukset keskusteluun työpajoissa

Ilmastopaneeli käynnisti vuonna 2016 selvitys- ja keskusteluhankkeen, jossa tarkasteltiin osallistamisen käsitettä ilmastotoimissa. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, kaksi aiheeseen liittyvää pro gradu –tutkimusta ja järjestettiin kolmen työpajan sarja. Työpajoihin osallistui ilmasto- ja energiatutkijoita, hallinnon edustajia sekä toimijoita kansalaisjärjestöistä ja yhdistyksistä.

Työpajoissa osallistaminen tarkennettiin ilmastotoimien terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin. Näkökulma on uusi, sillä tähän mennessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia on arvioitu pääasiassa elinympäristöihin eikä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tarkoituksena oli nostaa esiin vaikutusten ohella myös huolia sekä keskustella ilmastopolitiikan hyväksyttävyydestä, mahdollisista kompensaatioista sekä kansalaisten sitoutumisesta ilmastotekoihin. 

Ymmärrys osallistamisen käsitteestä kasvoi jo keskustelujen alkuvaiheessa. Osallistaminen ei synny operaatioina ylhäältä alaspäin, vaan tarvitaan tiloja ja alustoja jatkuvalle keskustelulle ja yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Ilmastotietoisen kuluttajuuden lisäksi on tuettava aktiivista ilmastokansalaisuutta.

Osallistamisen kolme ehtoa

Keskustelu työpajoissa oli arvokasta ja aktiivista. Tunnistimme keskustelujen pohjalta kolme ehtoa, joiden toteutuminen edistää ilmastokansalaisuuden syntymistä.

Ensinnäkin osallistamisen tulee olla oikeasti vuorovaikutuksellista. Kun luvataan kuulla kansalaisia, nämä odottavat, että heidän sanomallaan on vaikutusta. Ei riitä, että avoin kanava on tiedossa, vaan on koettava, että juuri minun panokseni on tärkeä ja tervetullut. Toisaalta kuulemisen voi myös toteuttaa edustuksellisesti. Esimerkiksi järjestöjen, jotka pyrkivät vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, täytyy kertoa jatkuvasti jäsenilleen tai jäsenjärjestöilleen vaikuttamistyöstään.

Toiseksi keskusteluissa pohdittiin kansalaisten motivaatiota osallistua ilmastopolitiikkaan usein kiireisen arjen keskellä. Kun kansalainen esim. keskusteluun osallistuessaan ei yleensä saa käsiinsä valmista tuotetta paketissa, on selvitettävä, miten kansalaisia innostetaan osallistumaan.

Kolmanneksi selvisi, kuinka tärkeää on osallistumisen kokemuksellisuus. Sosiaali- ja terveyssektorilla monet toimijat ovat puhuneet jo parin vuosikymmenen ajan osallisuudesta osallistumisen yhteydessä. Osallistamisen pitäisi siis määritelmällisesti tuottaa paitsi osallistumista myös pitkäkestoista osallisuuden kokemusta. Osallisuus tässä tapauksessa tarkoittaa, että ihminen tai ihmisryhmä voi kuluttajana ja kansalaisena nähdä itsensä todellisena neuvotteluosapuolena ilmastotoimissa, tilanteesta ja asiasta riippuen joko suoraan tai edustuksellisesti. Edustuksellisuus vaatii, että kansalainen on selvillä siitä kuka tai mikä taho häntä parhaiten edustaa, mistä voi saada neuvoja, esittää ideoita jne. Aito yhteys todellisiin vaikuttamisen kanaviin on ensiarvoisen tärkeä. 

Osallistamisen laatu on siis tärkeämpi kuin sen määrä. Nyky-yhteiskunta tuottaa liian helposti illuusion lukuisista avoimista kanavista. Mikä on niiden todellinen merkitys, jos ajatellaan vaikuttavaa osallisuutta? Uudenlainen, osallisuutta edistävä ilmastokansalaisuus edellyttää, että kehitetään kanavia, joissa ei virtaa pelkkiä mielipiteitä vaan vuorovaikutusta ja joissa tieteellisellä tiedolla ja kestävillä hyvinvointitavoitteilla on keskeinen asema.

Kirjoittaja Marja Järvelä on Ilmastopaneelin jäsen ja yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopistossa. Blogikirjoitus pohjautuu Ilmastopaneelin hankkeeseen Osallistaminen ilmastopolitiikassa.